Mitä tapahtuu jos hoitaja/joku muu pudottaa verikoeputkilon lattialle ja se hajoaa?
Siis ne tyypit, jotka käsittelee niitä näytteitä. Jos vahingossa putoaa lattialle ja hajoaa, mitä tapahtuu? Voiko ne putkilot edes hajota, onko ne niin vahvoja? Tai muuten tuhoaa näytteen. Pitääkö ottaa joskus uusi vai otetaanko niitä varalle useampi?
En ole alalla tai hakeutumassa, mietin vain omaksi ilokseni turhia asioita :D
Kommentit (15)
Luulen, että uusi näyte otetaan.
Miten muuten saadaan potilaalle määrätyt verinäytteet tutkittua ja lääkärille tulokset niistä?
Mutta harvoin tuollaista tapahtuu, nehän ovat telinneissä ja niitä tutkimuslabraan kuljettavat ovat tottuneet käsittelemään niitä.
MItä tapahtuu? Veri roiskuu pitkin lattiaa.
Usein noita näytteitä joudutaan uusimaan jos on näytteenotossa jollain tavalla mennyt vikaan. Esim. kalium voi olla hemolyyttinen eikä silloin anna tulosta. Sitten potilas uudelleen vaan näytteenottoon. Tavallisimmat näytteet eivät edes maksa juuri mitään. Ainoa vaiva tietysti potilaalle tulla uudestaan kokeille mutta onko sekään niin vaarallista.
Muovia ne on. Korkki voi irrota, jos putoaa, mutta tuskin menee helposti rikki.
Minulta piti kerran ottaa papa-näyte uudelleen, kun aiemmin lääkäriasemalla otettu näyte katosi. Harvinaisia tapauksia, mutta kyllä kaikenlaista voi sattua.
No mitäpä luulet? Tietysti otetaan uusi näyte, mikäli mahdollista. Eritetahrat poistetaan ja tahrakohdat desinfioidaan.
Otetaan uudelleen ja sotkut siivotaan. Ooooooo ei olisi varmaan tullut mieleen normaalijärkisellä?
Vierailija kirjoitti:
Usein noita näytteitä joudutaan uusimaan jos on näytteenotossa jollain tavalla mennyt vikaan. Esim. kalium voi olla hemolyyttinen eikä silloin anna tulosta. Sitten potilas uudelleen vaan näytteenottoon. Tavallisimmat näytteet eivät edes maksa juuri mitään. Ainoa vaiva tietysti potilaalle tulla uudestaan kokeille mutta onko sekään niin vaarallista.
Kyllä ne kaikki näytteet maksavat, melkoinen lasku tulisi jos joutuisi itse maksamaan kaikki ne veri-ja muut näytteet joita lääkäri määrää.
Siksi niitä ei aivan turhanpäiten kenellekään määrätä, vaan lääkäri määrää niitä silloin, kun epäilee jonkin arvon olevan vinossa, potilaan kertomisen oireiden perusteella.
Bioanalyytikko vastaa: Näyteputket ovat muovia ja korkit niin tiukasti kiinni, etteivät ne putoamisessa avaudu.
Päivitellään, että voi voi kun kävi hassusti eikä tehdä asialle mitään. Tahratkin jätetään siivoamatta.
Menevät tietysti kahville juoruamaan ja valittamaan liian pienestä palkasta (joka on naapurin Penan mukaan nettona 3500€). Niinhän hoitajat aina tekevät pals ta mamm ojen ja pa sta ul ien mukaan. Hoitajat kun ovat sellaista kasvotonta massaa joita on lupa vi hata ja pot kia pää hän, kun kuulema kerran yksi hoitaja sanoi potilaalle vastaan eikä ollut nöyrä.
Ne putket ovat muovia ja eivät hajoa putoamisesta.
Jos näin kuitenkin kävisi, niin otettaisiin uusi näyte ja tehtäisiin haipro ilmoitus jossa puitaisiin miten voidaan välttää vahinkoja jatkossa.
Joudutaan paniikkiin ja päivitellään kovaan ääneen mitä nyt tehdään.
Yleensä verinäytteet on muoviputkissa eli ei mene rikki. Jos näytteelle kuitenkin tapahtuu jotain niin ensin tarkistetaan, onko jossain muualla samasta potilaasta näytettä, joka on samanlaisessa lisäaineputkessa. Jos ei ole niin potilas joutuu uudestaan näytteenottoon
T Se joka ottaa näytteitä, käsittelee niitä ja analysoi niitä (=laboratoriohoitaja)
Se joutuu korvaaman sen omalla verellään. Ja se otetaan ihan tosi paksulla neulalla.