Lue keskustelun säännöt.
Otan / hyväksyn mieheni juuri sellaisena kuin hän on...
17.03.2014 |
saa tehdä ihan mitä itse lystää ja niin teen minäkin - näin olemme kait ihan yhteisestä sanattomasta sopimuksesta. Hyvin menee. Tietysti haluaisin tehdä hänen kanssaan matkoja enemmän, mennä johonkin näyttelyyn, joskus baariin tai ulos syömään... mutta tilanteemme on se mikä on ja näillä mennään. En usko, että mistään löytäisin ketään parempaa eikä ole mitään syytä olla huolehtimatta tästä suhteestani. Muita, jotka hyväksyvät miehensä, itsensä ja suhteensa juuri sellaisena kuin se on eikä yritä mitään muuttaa? Jos jokin alkaa muuttua niin se on sitten eri juttu ja uusi tilanne... En ikinä voisi elää suhteessa, joka alkaa jotenkin tukahduttaa...
Kommentit (7)
Mulla on just samanlainen asenne. Juurikin sellanen toisen tukahduttaminen ja kohtuuttomat vaatimukset olisi kauhistus. Ei toista voi kahlita, mutta ei se sopuisaa yhteiseloa estä. Hyväksi havaittu käytäntö, kumpikin osapuoli on tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en oo hyväksynyt esim. sitä, että mies ei pane mitään paikoilleen. Hyväksymättömyyteni on alkanut tuottaa tulosta.
Mut ethän sä tee mitä haluat jos kerran et pääse matkoille miehesi kanssa, et baariin, et näyttelyyn, et syömään. Ainoa joka teidän perheessä tekee mitä haluaa on mies. Sinä teet just tasan sitä mihin mies suostuu, et sitä mitä oikeasti itse haluaisit.
Sä olet kynnysmatto, joka vaan selittelee tekevänsä mitä haluaa ja plaa plaa...
No en mä mikään kynnysmatto ole - en ole koskaan ollut enkä tule olemaan. Jos haluan lähteä matkalle, näyttelyyn, baariin, syömään jne ja mies ei halua niin menen jonkun muun kanssa tai sitten menen yksin. Ei yksin meneminenkään mitenkään haittaa. En ymmärrä miten minä tekisin just tasan mitä mies haluaa? Koko ajan kotonakin hääräilen omia juttujani ja hän omiaan - tai jos ei mitään huvita tehdä niin sitten ei mitään teekään. Ollaan tällä hetkellä todella köyhiä rahallisesti, joten se on rajoite, että jotkut jutut jää tekemättä. Kynnysmattoa musta ei saa tekemälläkään, joten turha provoilla, jos itselläsi ei ole asiat näin hyvin. Tän mun miehen ottaisi moni mimmi luultavasti vaikka kuinka mielellään ja ulkonäköäkin hänellä on eikä koskaan valita minun ulkonäöstäni. Taitaa jopa kunnioittaa minua ihan kivasti... kuultaa puheesta kun puhuu minusta verrattuna muihin naisiin.
Mitä jos mies ollut vuoden ok ja sitten alkaa ryyppäämään esim viikonlopulla pe-la. Hyväksytään? Ei tietenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä mies ei halua ryypätä, vaikka ei ole mikään absolutisti kuten en minäkään. Eli ei vaan halua ryypätä, joten se ei ainakaan meillä ole mikään ongelma.
Ihan mitä lystää?