Lue keskustelun säännöt.
Eläinlääkäriliitto varoittaa "pelastetuista" koirista - terveysongelma!
16.03.2014 |
Yhä enemmän ja enemmän näkee ainakin täällä Helsingissä itäisen kantakaupungin alueella Espanjasta Venäjältä Virosta
Romaniasta Italiasta jne. tuotuja ns. pelastettuja koiria. Varmaan niitä on jo täällä kymmeniä koska lähikoirapuistostakin tiedän noin kymmenen eri koiraa jotka on tuotu tarhoilta tänne.
Huolestuttaa nämä tuontikoirien mahdolliset sairaudet vaikka koirat ovatkin ihania. Oma koirani on Suomesta vastuulliselta kasvattajalta ja onneksi pysynyt terveenä koko pienen ikänsä. Samoin edellinen koiramme joka eli 14-vuotiaaksi.
Nyt sitten Elänilääkäriliittokin varoittaa näistä tuontikoirista terveysriskeinä: (http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/elainlaakarilehti--tuontikoira-voi-olla-vakava-vaara-terveydelle/3105424).
Olen nähnyt jopa läheltä näitä tuontikoirien ongelmia. Kaverini espanjasta tuodulla koiralla oli joku kauhea loinen jota ei saatu häädettyä ja se hiljalleen tuhosi koko koiran elimistön ja aiheutti kivuliaita tulehduksia koiralle. Ei parannuskeinoa löytynyt ja lopulta koira lopetettiin. Loinen tarttui perheen toiseen koiraan joka jouduttiin myös lopettamaan.
Kauheaa olisi jos tuollaiset loiset esim. alkavat leviämään Suomeen! Ja niiden "pelastettujen" koirien tilalle tulee aina uusia - ei ne sillä lopu että ne tautiset koirat tuodaan Suomeen.
Kai kaikki jo tiesivät ettei noille "pelastetuille" tuontikoirille saa edes vakuutusta Suomessa!? Eli kaikki eläinlääkärikulut jäävät omistajan kontolle. Ja kokemukseni mukaan näitä tuontikoiria on myös vähävaraisilla ihmisillä ainakin täällä lähiympäristössä. Eläinlääkärikuluthan voivat olla satoja ja tuhansia euroja jos vakuutusta ei ole. Miettikää mikä riski syntyy kun näitä jo valmiiksi sairaita eläimiä ei edes ole kaikilla varaa hoidattaa!
Voisiko sen koiran ostaa vastuulliselta kasvattajalta Suomesta eikä roudata tänne täysin vieraita tauteja ja loisia jotka leviävät sitten hallitsemattomasti niin muihin elläimiin kuin ilmeisesti ihmisiinkin?
Voisiko joku "koiranpelastaja" kertoa mitä tämä Eläinlääkäriliiton kanta esimerkiksi teille oikein tarkoittaa ja miten olette itsellenne oikeuttaneet sen että olette tuoneet tänne mahdollisesti uusia tauteja ja loisia tuon lemmikkinne mukana? Eikö Suomesta todella löytynyt teille koiraa? Koetteko nyt itsenne jotenkin ylevämmiksi ihmisiksi kun olette "pelastaneet" koiran?
Uskotteko että se että ostitte kulkukoiran jotenkin vähentäisi kulkukoirien määrää siinä kyseisessä maassa tai parantaa niiden asemaa pidemmällä tähtäyksellä? Onko kannattavaa tukea tällaista "pelastusteollisuutta" joka lienee ihan vaan rahantekokeino aika monille näissä koirien lähtömaissa toimiville ihmisille?
Jos välitystoiminnassa liikkuu lainkaan rahaa on todennäköistä ettei erityisesti massatyöttömyydestä ja talousongelmista kärsivissä maissa toimivilla välittäjillä ole motiivina eläinten hyvinvointi vaan ihan puhdas raha.
Mielestäni tämä "pelastustoiminta" pitäisi kieltää ja keskittyä eläinten olojen parantamiseen Suomessa.
Kommentit (22)
Olen koiraihminen mutta jossain määrin tämä ulkomaisten rescue-koirien rahtaaminen ihmetyttää, nimenomaan tautiriskin takia. Koira itse ei asianmukaisesta lopetuksesta kärsi ja noissa maissa pitäisikin eutanasiaa käyttää enemmän, eikä yrittää pelastaa kaikkia (sairaitakin koiria), toiminta voi aiheuttaa eläimille enemmän kärsimystä kuin hyötyä, mutta jotenkin näillä rescueihmisillä on kovin koiria inhimillistävä ote asioihin. Mieheni siskolla oli rescuekoira joka lopetettiin leishmanin takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap tarkoittaa esim.koiran leismaniaa, niin kyllä, kyse on pitkälle edenneenä vakavasta sairaudesta. Leismania ei tartu toiseen koiraan kuin hietasääsken avulla, jota ei toistaiseksi tavata Suomessa. Loisperäinen tauti voi tarttua myös verivälitteisesti eli verta vuotavista haavoista, toisen koiran avohaavaan. Tämä tartuntaväylä on harvinainen, mutta periaatteessa mahdollinen samassa taloudessa asuvien koirien kesken, jos koirat purevat toisiaan haavoille tmv. Ihmiseen tauti ei tartu Suomessa juuri tuon väli-isännän eli hietasääsken puuttumisen vuoksi. Myös suomalainen koira voi saada leismania tartunnan esim.loma-tai näyttelymatkoilla , jos joutuu loista kantavan hietasääsken pistämäksi. Varhain havaittuna/hoidettuna leismanian saanut koira voi elää normikoiran elämän. Aktiivisen sairauden aikana koiraa käytetään kontrolleissa säännöllisesti ja lääkitään asianmukaisesti. Myös lähtömaassa testatut koirat saattavat sairastua tautiin uudessa kotimaassa. Tähän on rescuekoiraa miettivän syytä varautua.
Ketjussa ihmetellään niitä tyyppejä jotka haluavat tarjota kodin rescuekoiralle, vieläpä sairaalle. Näillä koirilla ei yleensä ole minkäänlaisia selviämismahdollisuuksia lähtömaassaan. Jos lottovoitto osuu kohdalle, sairas koira saa loppuelämän kodin esim. Suomesta. Kuten edellä mainittu, hietasääsken puuttumisen vuoksi edellä mainittu tauti ei leviä epidemiana Suomeen. Asiasta voi lukea vaikkapa Espanjankoirien, Rescueyhdistys Kulkurien tai Galgos del Fenixin kotisivuilta. Eläinlääkärikeskusten kotisivuilta aiheesta löytyy myös ajantasaista tietoa.
On vaikeaa ymmärtää ajattelua, että suomalaisen olisi autettava vain suomalaisia eläimiä. Itse tuen erilaisia eläinten rescueyhdistyksiä ja turvakoteja ympäri maailmaa, myös suomalaisia. Mukana myös humanitaarisessa vapaaehtoistoiminnassa Suomessa ja tuen eri avustusyhdistysten toimintaa. Miksi en suomalaisena voi auttaa esim. Espanjassa kotia tarvitsevaa koiraa? Tautien pelossa on syytä selvittää ensiksi faktat, ennenkuin levittää disinformaatiota vauva.fi:ssä. Tietysti fiksu ihminen ottaa selvää asioista etukäteen ja kantaa vastuunsa esim.koiranomistajana. Kannattaako ottaa rescue eläin ylipäätään? Onko rahkeita hoitaa sairasta koiraa tai koiraa ylipäätään? Siis miettiä nämä asiat tarkasti omalla kohdallaan. Väitän, että suurin osa rescuekoiran omistajista on näitä asioita pohtinut ja huolehtii asiat paremmin kuin hyvin.
Lähtömaassa koirien escueyhdistykset tekevät aktiivista valistystyötä esim.kouluissa ym.jotta hiljalleen ymmärrettäisiin ongelman ydin. Koirien (ja muidenkin eläinten) asema on esim. Välimeren maissa aivan toista kuin Suomessa. Esim. jäniksen metsästykseen tarkoitettujen Galgojen eli Espanjan vinttikoirien ja podengojen arvo on metsästyskauden jälkeen nolla. Sairaan koiran arvoa ei edes mitata. Kymmeniä tuhansia koiria tapetaan kiduttamalla tai vain hylkäämällä. Ongelma on vanhiussa perinteissä ja siinä, ettei esim.metsästyskoiraa koske samat eläinsuojelulait kuin lemmikkikoiraa.
Suomessa eläonsuojelulait säätelevät eläintenpitoa tarkemmin, vaikka huonoja eläinten omistajia löytyy Suomesta siinä missä muualtakin (esim.metsästyskoiria kohdellaan vieläkin järkyttävällä tavalla, pistetään kovilla pakkasilla lämmittämättömiin koppeihin nukkumaan ym). Lähtökohtaisesti kotimaisten rescuekoirien tilanne on esim.espanjalaisia rescuekoiria huomattavasti parempi. Katukouria esim.meillä ei käytännössä ole, toisin kuin esim. Venäjällä tai nk.lämpimissä maissa.
Henk.koht.olen halunnut tarjota kodin kodittomalle eläimelle. Suosittelen sitä lämpimästi myös muille. Ainoastaan tietoa lisäämällä ja perinteita muuttamalla asioihin saadaan muutosta.