Missä vaiheessa seurustelua olette ottaneet puheeksi yhteenmuuton?

Heti suhteen alussa molemmat oli sitä mieltä ettei yhteen muuteta. Neljäs vuosi yhdessä nyt.

Ekoilla treffeillä. Kumpikaan ei halunnut (ainakaan ennen kuin lapset on omillaan). Ja olemme edelleen hyvin onnellisia erillissuhteessamme.

Kyllä aika tarkkaa ensimmäisillä treffeillä on käyty läpi tämän tyyppisiä elämän suurimpia suunnitelmia ja haaveita

Ollaan aina puhuttu paljon kaikesta. Suhteen alkuaikoina puhuttiin siitä mitä molemmat haluaa tulevaisuudelta, haluaako muuttaa yhteen, haluaako naimisiin, haluaako lapsia, missä haluaa asua jne.

Kun oltiin noin vuosi seurusteltu mies kysyi, että voisinko muuttaa mieltä yhteen muutosta. No pitkän keskustelun päätteeksi päätettiin kuitenkin muuttaa yhteen. Hyvin on mennyt nyt kolme vuotta yhteisessä kodissa.

Tärkeintä on keskusteluyhteys, jos ikinä ei suhteen aikana puhuta tulevaisuudesta, tarkoittaako se ettei suhteella ole tulevaisuutta? Toki on sellaisia jöröttäjä tyyppejä, jotka ei puhu mitään. Tämmöisen kanssa on varmaan vaikeampi aloittaa keskustelua näistäkään asioista.

Usein asia tulee puheeksi vakavammin, kun ollaan pidempään oltu koko ajan yhdessä. Itse suosittelen kohtaamaan ainakin yhden sairastumisen ja vastoinkäymisen ennen muuttoa yhteen.

Mulla on nyt edessä se tilanne, että nuorinkin lapsi muuttaa pois ja asunto on todella iso yhdelle. Mutta en kyllä noin vain ala ehdottaa seurustelukumppanille, että muutan hänen luo. Toisaalta tyhmää ostaa uusi oma asunto. Ideaali olisi uusi yhteinen asunto, mutta vain jos mies tekee siitä aloitteen.