Asperger-tyttäreni työharjoittelussa :/

Olipa sekavaa tekstiä näin hämmennyksen keskellä, mutta tyttäreni työskennellyt siis 30 tunnin sijaan, viikolla jopa n. 50-60h ja viikonloput päälle, lauantain ja sunnuntain kotonaan

Teidän kannattaa ehdottomasti tehdä jotain. Meillä on lukiota käyvä poika jolla lievä asperger ja väsymysongelm atuttu. Miten joku yrittäjä edes kehtaa teettää ylitöitä ilmaisella harjoittelijalla? 

Tietääkö harjoittelupaikka tuosta tuntimäärästä? Jos tyttösi ei ole uskaltanut sanoa työmäärästä, niin mistä työnantaja sen tietäisi? Täysi-ikäisen asioista et kyllä valitettavasti sinä saa tietoa.

Ei saa teettää enemmän töitä, oli asperger tai ei! Minullakin on asperger, ja tunnistan tuon uupumisen, mm. melu väsyttää. Asperger-ihmisillä on myös esim. yliopistoissa oikeus saada esimerkiksi lisäaikaa tehtäviin tai tenttiin tai erillinen tila tentin tekemistä varten, kun voi olla vaikka misofoniaa tms. Opettajaan heti yhteys ja asia kuntoon. Ei ole oikein ketään kohtaan tuollainen.

Onko harjoittelulle sovittu mitään väliaikatsekkausta, ts. tapaamista tytön, opettajan ja harkkaohjaajan kesken? Jos on, niin asian voi ottaa käsittelyyn siinä yhteydessä. Jos ei ole tai mikäli siihen on vielä matkaa, niin parempi olisi siinä tapauksessa opettajan ottaa heti yhteyttä harjoittelupaikkaan ja käydä ohjaajan kanssa läpi harjoittelun tarkoitus, tavoitteet ja niitä tukevat työtehtävät. Valitettavan monissa paikoissa harkkareita käytetään aika härskisti hyväksi ilmaistyöntekijöinä. Toisaalta tytön ohjaaja on saattanut hämääntyä siitä, kuinka aikaansaapa ja tarkka hän on ja siksi erehtynyt antamaan hänelle liikaa hommia. Tässä olisi tytöllesikin toki hyvä sauma oppia ottamaan itse asiat puheeksi työpaikalla ja koulun kanssa, joten ehkä sinun kannattaisi ennemmin tukea häntä ottamaan itse kouluun yhteyttä ja kertomaan harjoittelupaikassa ylikuormittumisestaan. Oletan nyt, että tyttö opiskelee ns. normaalissa oppilaitoksessa, jossa opiskelijoilta odotetaan itseohjautuvuutta ja jonkinlaista ongelmanratkaisukykyä.

Ja minusta hänen olisi oikeus saada nuo jo tehdyt ylimääräiset tunnit hyväksiluettua, saisi sitten vaikka vapaapäiviä tms. Harjoittelija on aina ikävästi ns. alemmassa asemassa, joten ymmärrän, ettei tyttö uskalla itse sanoa mitään. Opettajaan yhteys ja opettaja olkoon yhteydessä harjoittelupaikkaan.

Onko hänelle siis annettu aina enemmän tehtäviä vai onko hän jotenkin niin tunnollinen, että tekee töitä, kunnes se on tehty? Mä olen laskuttajana ja tälläkin hetkellä voisin tehdä varmaan töiden puolesta töitä kellon ympäri, koska laskutettavaa riittäisi, mutta ihan itse tietoisena seuraan työaikaa enkä tee enempää ylitöitä kuin haluan tai pystyn.

Mitään tietämättömänä: voisiko olla kyse siitä, että töissä on kiintiötavoite, jota tyttö ei saa täyteen ja työnantaja ei ole tajunnut mitä asperger hänen kannaltaan tarkoittaa? On kyllä törkeää toimintaa. Jos pomo osoittautuu hankalaksi, voi hän esittää antaneensa vapaa-ehtoista lisäharjoittelua. Mutta tottakai sanot asiasta, että tuolle saadaan nyt stoppi.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö harjoittelupaikka tuosta tuntimäärästä? Jos tyttösi ei ole uskaltanut sanoa työmäärästä, niin mistä työnantaja sen tietäisi? Täysi-ikäisen asioista et kyllä valitettavasti sinä saa tietoa.

Kyllä on saatava jos on valtakirja.

Olen asperger ja ns liian tunnollinen työntekijä. Ajaudun helposti burn outiin silkkaa kiltteyttäni. Muistuta tyttärellesi, että hän saa tehdä vain 30 tuntia viikossa! Ja että lisää töitä pitää pyytää vasta, kun edelliset on tehty!!!!

Meille joutuu vääntämään tällaiset asiat ns ratakiskosta. Työpaikalla ei ole välttämättä tehty mitään väärin :(

Hän on siis tehnyt kaikki valmiiksi ajallaan ja sitten tulee heti uusi työ perään. Eikä hänellä harjoittelijana ole tavoitteita samalla tavalla kuin työntekijä, vaan koululta paperit joissa on yleisluonteisesti tavoitteita joita opetellaan ja ne on kyllä varmasti hallussa. Ohjaaja on yksi työpaikan työntekijöistä, paikan omistajakin kyllä viikottain käy paikalla. Opettajan kanssa ohjauskeskustelu käydään etänä, ilmeisesti koronan takia opettaja ei ole tulossa työpaikalle..

ap. äiti selventää kirjoitti:

Hän on siis tehnyt kaikki valmiiksi ajallaan ja sitten tulee heti uusi työ perään. Eikä hänellä harjoittelijana ole tavoitteita samalla tavalla kuin työntekijä, vaan koululta paperit joissa on yleisluonteisesti tavoitteita joita opetellaan ja ne on kyllä varmasti hallussa. Ohjaaja on yksi työpaikan työntekijöistä, paikan omistajakin kyllä viikottain käy paikalla. Opettajan kanssa ohjauskeskustelu käydään etänä, ilmeisesti koronan takia opettaja ei ole tulossa työpaikalle..

Sysäävätkö vakituiset työntekijät omat työnsä tyttärellesi? Täällä diagnoosina ADHD, ja minulle kävi noin työharjoittelussa. Paperilla tavoitteet olivat yleisluontoisesti pieniä, ei niin tärkeitä työtehtäviä, sellaisia mitä harjoittelijoille nyt yleensä annetaan. Käytännössä painostettiin isojen projektien loppuun tekemiseen ja kotona työskentelyyn. Minä kilttinä suostuin koska halusin osoittaa kuinka ahkera ja hyvä työntekijä olen. Kaaoshan siitä tuli.

"Vuoden alusta täyttää 20v ja asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona. "

Siis että mitä? Jos ikää olisi 15-16 niin siinä tapauksessa olisi _jotenkin_ ymmärrettävää jos äiti puuttuu lapsensa työharjoitteluun. Eiköhän aikuinen ihminen osaa hoitaa harjoittelunsa ihan ilman että vanhemmat häärää välissä ja mitäpä luulet työnantajankaan siitä ajattelevan... Turha ajatella pääsevänsä töihin ainakaan tuohon paikkaan tämän jälkeen.

Miten muutenkaan tuon ikäinen "asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona", eikö se koti pitäisi olla tuossa vaiheessa jo siellä omassa asunnossa. Olisiko nyt jo aika päästää irti ihan oikeasti.

Jos tyttö haaveilee valmistuttuaan tilitoimistoon työhön, niin tuollaista se on sitten myös "oikeassa elämässä".

Kokoomuksen äänestäjä

Vierailija kirjoitti:

"Vuoden alusta täyttää 20v ja asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona. "

Siis että mitä? Jos ikää olisi 15-16 niin siinä tapauksessa olisi _jotenkin_ ymmärrettävää jos äiti puuttuu lapsensa työharjoitteluun. Eiköhän aikuinen ihminen osaa hoitaa harjoittelunsa ihan ilman että vanhemmat häärää välissä ja mitäpä luulet työnantajankaan siitä ajattelevan... Turha ajatella pääsevänsä töihin ainakaan tuohon paikkaan tämän jälkeen.

Miten muutenkaan tuon ikäinen "asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona", eikö se koti pitäisi olla tuossa vaiheessa jo siellä omassa asunnossa. Olisiko nyt jo aika päästää irti ihan oikeasti.

Huomaa, että kyseessä on erityisnuori. Jäikö sulla se kohta otsikosta lukematta? Ainakin meillä omillaan asumisesta huolimatta tarvitsee tukea, ja ei, ei osaa hoitaa asioitaan, koska on arka ja ujo. Ahkera kyllä. 

Vierailija kirjoitti:

"Vuoden alusta täyttää 20v ja asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona. "

Siis että mitä? Jos ikää olisi 15-16 niin siinä tapauksessa olisi _jotenkin_ ymmärrettävää jos äiti puuttuu lapsensa työharjoitteluun. Eiköhän aikuinen ihminen osaa hoitaa harjoittelunsa ihan ilman että vanhemmat häärää välissä ja mitäpä luulet työnantajankaan siitä ajattelevan... Turha ajatella pääsevänsä töihin ainakaan tuohon paikkaan tämän jälkeen.

Miten muutenkaan tuon ikäinen "asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona", eikö se koti pitäisi olla tuossa vaiheessa jo siellä omassa asunnossa. Olisiko nyt jo aika päästää irti ihan oikeasti.

Kyllä moni 20-vuotias opiskelija menee mielellään viikonlopuksi kotipuoleen käymään. Ei siinä ole mitään omituista eikä se tarkoita sitä, etteikö se napanuora jossain vaiheessa katkeaisi. Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että tytön olisi hyvä oppia hoitamaan tällaiset asiat itsenäisesti, vaikka henkistä tukea siihen kaipaisikin ja saakin kaivata. Aina hän ei voi kuitenkaan tukeutua siihen, että kyllä joku muu tämän hoitaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vuoden alusta täyttää 20v ja asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona. "

Siis että mitä? Jos ikää olisi 15-16 niin siinä tapauksessa olisi _jotenkin_ ymmärrettävää jos äiti puuttuu lapsensa työharjoitteluun. Eiköhän aikuinen ihminen osaa hoitaa harjoittelunsa ihan ilman että vanhemmat häärää välissä ja mitäpä luulet työnantajankaan siitä ajattelevan... Turha ajatella pääsevänsä töihin ainakaan tuohon paikkaan tämän jälkeen.

Miten muutenkaan tuon ikäinen "asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona", eikö se koti pitäisi olla tuossa vaiheessa jo siellä omassa asunnossa. Olisiko nyt jo aika päästää irti ihan oikeasti.

Huomaa, että kyseessä on erityisnuori. Jäikö sulla se kohta otsikosta lukematta? Ainakin meillä omillaan asumisesta huolimatta tarvitsee tukea, ja ei, ei osaa hoitaa asioitaan, koska on arka ja ujo. Ahkera kyllä. 

Kyseessä on nyt kuitenkin aikuinen ihminen. Eikä ole ainoa jolla on asperger, hyvinkin monella aikuisella on ja siitä huolimatta työasiat sujuu ilman että äiti soittaa pomolle.

Kuitenkin fakta nyt on se, että tuon ikäinen ei ole holhouksenalainen joten olisi jo viimein aika opetella hoitamaan asioitaan, vanhemmat ei voi tasoitella tietä loputtomiin. Tämä olisi pitänyt opetella jo aikapäivää sitten vaikka olisi miten erityisnuori tahansa.

Todennäköisesti tässäkään keississä ei ole käytännössä kyse siitä että tytöllä on asperger, vaan siitä että tytön äiti on tiennyt asiasta ja lapsesta on oikein tekemällä tehty niin erityistapaus kuin mahdollista ja sen varjolla paapottu ihan pumpulissa aina täysi-ikäiseksi asti.

Vierailija kirjoitti:

"Vuoden alusta täyttää 20v ja asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona. "

Siis että mitä? Jos ikää olisi 15-16 niin siinä tapauksessa olisi _jotenkin_ ymmärrettävää jos äiti puuttuu lapsensa työharjoitteluun. Eiköhän aikuinen ihminen osaa hoitaa harjoittelunsa ihan ilman että vanhemmat häärää välissä ja mitäpä luulet työnantajankaan siitä ajattelevan... Turha ajatella pääsevänsä töihin ainakaan tuohon paikkaan tämän jälkeen.

Miten muutenkaan tuon ikäinen "asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona", eikö se koti pitäisi olla tuossa vaiheessa jo siellä omassa asunnossa. Olisiko nyt jo aika päästää irti ihan oikeasti.

Pösilö.

Tutki mitä sana Asperger tarkoittaa ja lue nuo muiden saman kokeneiden ihmisten kommentit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vuoden alusta täyttää 20v ja asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona. "

Siis että mitä? Jos ikää olisi 15-16 niin siinä tapauksessa olisi _jotenkin_ ymmärrettävää jos äiti puuttuu lapsensa työharjoitteluun. Eiköhän aikuinen ihminen osaa hoitaa harjoittelunsa ihan ilman että vanhemmat häärää välissä ja mitäpä luulet työnantajankaan siitä ajattelevan... Turha ajatella pääsevänsä töihin ainakaan tuohon paikkaan tämän jälkeen.

Miten muutenkaan tuon ikäinen "asuu viikot omillaan ja viikonloppuisin käy kotona", eikö se koti pitäisi olla tuossa vaiheessa jo siellä omassa asunnossa. Olisiko nyt jo aika päästää irti ihan oikeasti.

Huomaa, että kyseessä on erityisnuori. Jäikö sulla se kohta otsikosta lukematta? Ainakin meillä omillaan asumisesta huolimatta tarvitsee tukea, ja ei, ei osaa hoitaa asioitaan, koska on arka ja ujo. Ahkera kyllä. 

Kyseessä on nyt kuitenkin aikuinen ihminen. Eikä ole ainoa jolla on asperger, hyvinkin monella aikuisella on ja siitä huolimatta työasiat sujuu ilman että äiti soittaa pomolle.

Kuitenkin fakta nyt on se, että tuon ikäinen ei ole holhouksenalainen joten olisi jo viimein aika opetella hoitamaan asioitaan, vanhemmat ei voi tasoitella tietä loputtomiin. Tämä olisi pitänyt opetella jo aikapäivää sitten vaikka olisi miten erityisnuori tahansa.

Todennäköisesti tässäkään keississä ei ole käytännössä kyse siitä että tytöllä on asperger, vaan siitä että tytön äiti on tiennyt asiasta ja lapsesta on oikein tekemällä tehty niin erityistapaus kuin mahdollista ja sen varjolla paapottu ihan pumpulissa aina täysi-ikäiseksi asti.

BUU!

Voiko olla mahdollista, että tyttäresi on ymmärtänyt väärin, että saadut tehtävät pitää olla heti tehtynä? On kuitenkin varsin tavallista, että työn loputtua saadaan uusi työ, jota sitten tehdään työajan puitteissa, kunnes se on valmis ja siirrytään taas seuraavaan. Kyllähän niitä töitä yleensä annetaan aina, kun edellinen on tehty, ettei tule tylsää.

Hyvä, että olet selvittämässä asiaa koulun kanssa, sillä kyllähän tuo täytyy selvittää oli syynä sitten väärin ymmärrys tai tahallinen teko. Toivottavasti tyttäresi oppii myös pitämään oikeuksistaan kiinni. Se ei ole aina helppoa ja etenkin nuorena on todella hankalaa uskaltaa sanoa vastaan mutta aina kannattaa sanoa vaikka jollekin tutulle. Tutulle sanominen ei ehkä vaikuta suoraan tilanteeseen mutta sitä kautta voi saada rohkeutta ja vahvistuksen sille, että on itse oikeassa.