Tänään Silminnäkijä: Töissä Turpaan

En

Kiitti vinkistä, laitan tallennukseen

Eli mitä siinä tarkemmin sanottuna käydään läpi?

Miltä tuntuu, kun töissä käydään käsiksi? Yli 100 000 suomalaista vuodessa joutuu työväkivallan kohteeksi. Onko meillä pian töitä, joita kukaan ei uskalla tehdä? Toimittaja Ami Assulin.

Hoiva-alan töistä lähinnä, eli juuri niistä töistä joita lassukat vähättelevät helppona ja vähiten stressaavina...

Miesaktivistit vähättelevät naisten kokemuksia heti tuohon ohjelmaan liittyvässä keskustelussa ja uskovat että koko ohjelman takana on mikä muukaan kuin FEMINISTIEN SALALIITTO. Ei helv...

"Töissä Turpaan"

Ammattinyrkkeilijälle tuo on ihan arkipäivää.

Kyseessä siis väkivalta sellaisilla aloilla, joihin ei ole varsinaista koulutusta väkivaltatilanteiden käsittelemiseksi (kuten vartiointi- / suojelutyö). Miesaktivistit eivät kuitenkaan hyväksy, että hoitoalojen väkivaltaisuudesta keskustellaan vaan yrittävät tukahduttaa, taas kerran, tämänkin keskustelun sillä perusteella että hoitoala on naisvaltainen = keskustelu syrjii miehiä.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:17"]

Miesaktivistit vähättelevät naisten kokemuksia heti tuohon ohjelmaan liittyvässä keskustelussa ja uskovat että koko ohjelman takana on mikä muukaan kuin FEMINISTIEN SALALIITTO. Ei helv...

[/quote]

Kunnon miehethän eivät missään palvelualan töissä ole!

Ei h**vetti tätä urpouden tasoa! Tunnen henkilökohtaisesti kymmenien, ellei satojen tuhansien eurojen arvoisia "miesten leluja" myyvän miehen, joka ei koskaan tule toipumaan entiselleen asiakkaan puukotettua ja pahoinpideltyä hänet. 

En kyllä tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa noiden miesasiamiesten kommenteille, joku kirjoittaa poliiseista "väkivallan miesuhreina, joista ei puhuta". Tv:ssä pyörii tälläkin hetkellä monta sarjaa suomalaisten poliisien raskaasta arjesta! Poliisit kouluttautuvat työskentelemään nimenomaan väkivaltatilanteissa, toisin kuin vaikka vanhainkodin lähihoitajat.

Ensin vähätellään hoitoalan töitä kevyenä ja helppona puuhasteluna ja sitten kun tulee ilmi että ei se ihan sellaista olekaan, niin suututaan siitä että sellainen tosiasia paljastetaan.

Olen työskennellyt hoitajana 35v ja kyllä on työn kuva muuttunut aloitus ajoilta. Ennen oli henkilökunta mitoitukset kohdallaan, asiakkaat/potilaat oikeissa yksiköissä ja työyhteisössä aina jonkinlainen yhteishenki. Nyt tänäpäivänä työskentely on jo ihan vaarallistakin kun säästösyistä kaikki asiakaat/potilaat ovat yhdistetty. Muistisairaat, mielenterveys ongelmaiset ja vuodepotilaat löytyvät samasta yksiköstä/osastosta tuetun asumispalvelun tuoman sanahirviön suojista. Laitokset on purettu ja nyt eletään ns avohoidossa joka ei kuitenkaan ole avohoitoa vaan aivan samaa hoitoa kuin laitoksessa ollessa nimi on vain muuttunut. Väkivalta on päivittäistä ja usein väkivallan kohteena ovat vuode potilaat jotka eivät itse voi puolustaa itseään. Ei kuitenkaan hoitajien taholta vaan asukastoverit käyvät muksimassa ja ajamassa vuoteessa olijaa pois tiloista. Hoitajat joutuvat tällöin pahoinpitelyn kohteeksi kun yrittävät mennä auttamaan vuoteessa olijaa ja näin tulee turpiin. Itse henkilökohtaisesti olen jo miettinyt ammatin vaihtoa, mutta kuka tälläisen kehäraakin enään huolii töihin? Henkilökuntamäärä mitoitukset ovat nykyään niin minimit kuin olla voi ja työhyvinvointi hunningolla vaikka asiasta toitotetaan koko ajan. Meno on kuin villissä lännessä nyrkit pyörii, hoitaja ei saa puolustaa itseään tai toista vuoteen omaa potilasta, vaan hänen täytyy ottaa moksaukset vastaan. Ei tämä tälläinen ole enään ihmisarvoista työskentelyä tai hoitotyötä vaan henkensä edestä pelkäämistä ja jatkuvaa painajaista, joka on sallittua esimies ja päättävältä taholta ja yleensäkkin päättäjät eivät varmasti edes itse ymmärrä mitä on hoitaa henkisesti huonosti voivia asukkaita kannattaisi heidänkin edes kerran tulla tänne ruohonjuuri tasolle ja kokeilla tätä. Valittavista omaisista puhumattakaan.

[quote author="Vierailija" time="13.03.2014 klo 12:34"]

En kyllä tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa noiden miesasiamiesten kommenteille, joku kirjoittaa poliiseista "väkivallan miesuhreina, joista ei puhuta". Tv:ssä pyörii tälläkin hetkellä monta sarjaa suomalaisten poliisien raskaasta arjesta! Poliisit kouluttautuvat työskentelemään nimenomaan väkivaltatilanteissa, toisin kuin vaikka vanhainkodin lähihoitajat.

Ensin vähätellään hoitoalan töitä kevyenä ja helppona puuhasteluna ja sitten kun tulee ilmi että ei se ihan sellaista olekaan, niin suututaan siitä että sellainen tosiasia paljastetaan.

[/quote]

Avainsana on "nainen". Mistään naisiin liittyvästä ei saisi keskustella, koska se heti syrjii miehiä. 

Miesasiamies valittaa: "Silmiinpistävää on, että missään ei näy niiden miesvaltaisten ammattien, kuten poliisien tai vartijoiden, edustajia, jotka joutuvat kohtaamaan väkivaltaa tai sen uhkaa päivittäin työssään."

Televisiosta tulee parhaillaan kestona kaksi sarjaa, jotka kertoo pelkästään poliiseista, yksi joka kertoo pelkästään vartijoista, yksi joka kertoo tullimiehistä ja kaksi jotka kertoo palomiesten ja lääkintävahtimestareiden (miehiä) työstä. Nyt tulee sattumalta yksi yhden tunnin kestävä ohjelma, joka kertoo naisvaltaisen työpaikan vaaroista ja miesaktivistit itkevät kuorossa, kuinka sellaisen esittäminen televisiossa on väärin ja hirveää miesten syrjintää :D

En ole nähnyt yhtään keskustelua naisten kohtaamasta väkivallasta ilman asian mitätöintiä ja vähättelyä miesten taholta. Kai sekin siis on vain naisten omaa syytä että saavat sairaalatyössä turpiinsa? Varmaankin nalkuttavat asiakkaille tai "tekevät ärsyttäviä ilmeitä" (kuten eräs vaimonhakkaaja puolustautui).

Olen töissä paikassa, missä väkivalta on jokapäiväistä. Kyseessä hoitoala. Kun sanoin esimiehelle, että en ota turpaan töissä, kun en kotonakaan sitä tee, vastasi osastonhoitaja, että se kuuluu toimenkuvaan.

Kun työkavereilla oli murtunut sormia ja olkapään kiertäjäkalvosin revennyt, kasvovammoja, tein työsuojeluilmoituksen asiasta. Asia etenee koko ajan ja osastonhoitajalle on ilmoitettu, että väkivalta töissä ei ole sellainen asia, että kuuluu toimenkuvaan.

http://yle.fi/uutiset/pieni_palkka_raskas_tyo_-_bonuksena_musta_silma/7131474

Mä oon työskennellyt kehitysvammaisten parissa lähihoitajana. Pahinta oli kerran kun isokokoinen mies puri nostotilanteessa korvaan, eikä meinannut päästää irti. Pelkäsin että korva repeää, veri roiskui ja sattui ihan järjettömästi. Aion kouluttautua toiselle alalle.  Vuorotyö, väkivalta ja pieni palkka hajottaa pään. Meillä on koko ajan ylitöitä, tauot lyhyitä ja liian vähän henkilökuntaa.