Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nolo ongelma liittyen pariutumiseen
09.03.2014 |
Minä siis tiedostan ongelmani naurettavuuden ja sen kuinka minä olen se joka tässä tilanteessä kärsii. En kuitenkaan osaa muuttaa ajattelutapojani, vaikka olen mitä yrittänyt.
Pystyn ihastumaan vain tietyn statuksen omaaviin miehiin. Joko jumalattoman komeisiin, tai sitten muuten ansioituneisiin tai menestyviin. Olen tapaillut ihan perushyvännäköisiä ja mukavia miehiä, mutta olen aina löytänyt vikaa ulkonäöstä. Ja kerran mielenkiintoni lopahti, kun sain kuulla treffikumppanin työskentelevän hyvin tavanomaisessa matalapalkkaisessa työssä.
Tiedän kuulostavani naurettavalta nirppanokalta. Pyrin olemaan olematta, mutta en vain pysty ihastumaan niihin normaaleihin, tarjolla oleviin ihmisiin vaan tavoittelen kirjaimellisesti kuuta taivaalta. Tämän takia tulenkin suurella todennäköisyydellä jäämään yksin, mutta en halua enää ruveta ahdistavaan parisuhteeseen ilman tunteitakaan, ei sekään onnistu. Millä ihmeellä pääsisin tästä eroon? Olen jotenkin jumittunut siihen varhaisteini-iän kaukoihastusvaiheeseen, vaikka olen aikuinen ihminen.
Kommentit (13)
[quote author="Vierailija" time="09.03.2014 klo 20:11"]
Sama ongelma. Ja ikää 39 vuotta, ilman yhtään kovin vakavaa parisuhdetta. Koska en ole niin kovan statuksen nainen itse että saisin niitä miehiä, joihin pystyn tuntemaan jotain. Eikä siitä ilman tunteita olemisestakaan tule mitään, kokeiltu on, ja sen sijaan että toiseen ihastuisi esim. ihanan luonteen takia ja ulkonäkö menettäisi merkityksensä, alkaa ärsyttää ne muutkin asiat kuin ulkonäkö siinä toisessa...
[/quote] Kiva kuulla että muillakin samaa ongelmaa... AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä omien asioiden työstäminen jossain auttaisi ongelmaan. Itseasiassa ihan varmasti. Ei tuon pidä olla kiveen kirjoitettu, että teille käy vain tuollaiset miehet, etenkin kun tiedostatte asian. Se vain on tilanne tällähetkellä.
Oman kokemukseni mukaan sen mukaan kun ihminen itse muuttuu, muuttuu myös ihastumisen kohteena olevat miehet.
Mitä sitä turhaan muuttamaan, itsepähän kärsitte asiasta, jos sitä oikeaa ei tunnu löytyvän. Voihan se löytyäkin, kannattaa pitää kiinni kriteereistään! Miksi tyytyä vähempään.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2014 klo 15:51"]
Vaikak olen itsekin ollut samanlainen nuorempana ja sympatiani ovat aloittajan puolella, niin mieleeni tuli, että aloittajahan on (sekä mä itse nuorempana olin) tavallaan naispuolinen "lassukka", jos nyt käytetään av-termejä. Laasanenhan uneksii tqvallaan liiankin hyvännäköisistä ja "täydellisistä" naisista omaan tasoonsa nähden.
[/quote] Erotuksella etten ole mitenkään katkera miehille vaan minulle on hyviä kokemuksia miehistä ja vastaan on tullut oikein kivoja tyyppejä. Tiedän että ongelma on minussa sekä tiedän myös sen, että rimani on aivan liian korkealla. Lassukat taas eivät sitä asiaa tunnu käsittävän. :D AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa pitää rima juuri niin korkealla kuin se luonnostaan on: jos toisen ulkonäkö mitenkään ärsyttää jo alussa, ärsytys vain kasvaisi ajan myötä.
Vaikak olen itsekin ollut samanlainen nuorempana ja sympatiani ovat aloittajan puolella, niin mieleeni tuli, että aloittajahan on (sekä mä itse nuorempana olin) tavallaan naispuolinen "lassukka", jos nyt käytetään av-termejä. Laasanenhan uneksii tqvallaan liiankin hyvännäköisistä ja "täydellisistä" naisista omaan tasoonsa nähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm... Aika outoa. Itselläni mielestäni myös rima korkealla, mutta aina olen onnistunut löytämään mieleistäni seuraa ja enemmän kuin tarpeeksi.
Kuulostaa kyllä vähän siltä, että itse asiassa jotenkin alitajuisesti vähän pistätte hanttiin tuossa puoliskon etsimisessä tai ainakin löytämisessä. Ei kukaan ihminen ole ihan täydellinen, mutta kyllä niitä täydellisyyttä hipovia on aika paljonkin.
Onko teillä läheisyyden kanssa ongelmia? Meinaan, että itsellä alkaa joidenkin ihmisten kanssa vaan värähdellä siihen malliin, ettei siinä kiinnosta tai ehdi mitään statusta ajatella. Että jos te vähän intellektualisoitte liikaa tuot parinmuodostusprosessia. Ette ehkä uskalla oikeasti päästää toista iholle ja naamioitte sen noin?
Useimmilla tasokkailla naisilla kiinnostus lopahtaa heti jos kuulee että mies joutuu tekemään töitä elääkseen. Eikö naiset enää haaveile miljonääristä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää sitten vain paritella eikä pariutua.
Mitä noloa tuossa on? Kannattaako viettiään tukahduttaa? Naiset etsii suojelevaa kumppania, ja nykypäivänä se tarkoittaa taloudellisesti menestyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Sama ongelma. Ja ikää 39 vuotta, ilman yhtään kovin vakavaa parisuhdetta. Koska en ole niin kovan statuksen nainen itse että saisin niitä miehiä, joihin pystyn tuntemaan jotain. Eikä siitä ilman tunteita olemisestakaan tule mitään, kokeiltu on, ja sen sijaan että toiseen ihastuisi esim. ihanan luonteen takia ja ulkonäkö menettäisi merkityksensä, alkaa ärsyttää ne muutkin asiat kuin ulkonäkö siinä toisessa...