Minä jään sitten yksin:(
Niin siinä sitten vain kävi että miehelle tämä rankka vauva arki ei käynytkään ja lähti vissiin uuden mukaan...Voihan helvetti:(
Kommentit (19)
Kyllä se siitä. Parempi ilman suhdetta, kuin huonossa suhteessa. Pää pystyyn! Sulla on ihana lapsi!
meillä on 3,5kk vanhat kolmos tytöt ja arki on sitten juuri sitä. Ja mies löysi jotain helpompaa.
rankkaahan tämä on ollut,mut..ei hitto ku tuntuu pahalta:(
Minä hoitelin vauvaa ja hän ravasi vieraissa, soitteli huorillensa minun kuullen ja kännipäissään tuli riehumaan yöllä.
Ihanaa, että jätin hänet.
Nyt saan nukkua yöni rauhassa ja henkinen stressi on ohi.
Niin ja huvittavinta on, että mies anelee nyt anteeksiantoa ja haluaisi takaisin. Sanoo, että oli niin sekaisin koko tilanteesta.
No, oli miten vaan, takaisin ei enää ole tulemista, loukkasi niin paljon.
Vierailija:
Minä hoitelin vauvaa ja hän ravasi vieraissa, soitteli huorillensa minun kuullen ja kännipäissään tuli riehumaan yöllä.
Ihanaa, että jätin hänet.
Nyt saan nukkua yöni rauhassa ja henkinen stressi on ohi.
Niin ja huvittavinta on, että mies anelee nyt anteeksiantoa ja haluaisi takaisin. Sanoo, että oli niin sekaisin koko tilanteesta.
No, oli miten vaan, takaisin ei enää ole tulemista, loukkasi niin paljon.
Hänelle riitti. Tulee kuulemma viikonloppuna hakemaan tavaransa. Ja maksaa omien sanojensa mukaan mielummin elareita, kun kattelee mua ja vauvoja (kaksoset10kk).. Miks se onkin miehille noin helppoo? En mä enää jaksakaan tätä " perheleikkiä" , niin otanpa ja lähden. Helvetti!
Vierailija:
Miks se onkin miehille noin helppoo? En mä enää jaksakaan tätä " perheleikkiä" , niin otanpa ja lähden. Helvetti!
Meillä on sellainen tarina että 9v yhdessä josta 7 vuotta yritettiin lasta...Rankkojen hoitojen jälkeen saivat tytöt alkunsa ja tässä sitä sitten ollaan. Ei ollutkaan ruusuilla tanssimista arki. Paitsi että mitä herralla on valittamista kun on tosiaan viettänyt aikansa muualla kuinkotona. todennäköisesti sen uudensa luona.
Äitini on ollut apuna paljon,mutta hänkin on töissä käyvä ja ei ehdi enään kohta loppuvan lomansa jälkeen meitä auttamaan niin paljon.
Tosin en tiedä miten tämä tästä nyt jatkuu mutta luulen että tämä on meidän suhteen loppu,niin kypsä mies on tähän kaikkeen,eikä vain lapsiin.'
hitto taas siellä on joku hereillä,täytyy mennä.
Sanot miehelle et lapset on yhteinen projekti. Vauvat vuoro viikoin miehlle ja sulle. Sano suoraan ettet jaksa yksin kolmosten kanssa mikä on ihan tosi juttu. Lapset tarvitsevat myös isäänsä niin rahallisesti kuin muutenkin. Isä kontakti on tärkeä lapsillesi. BW: luulen et kun mies on pitänyt vauvoja 2 viikkoa niin on jo valmis palaamaan kotiin. Toinen nainenkaan ei varmasti laske sen varaan että teillä on yhteishuoltajuus ja vuoroviikko systeemi=suhde ei tule kestämään. Jos mies vetoaa siihen ettei se onnistu työn puolesta niin sanot et on pakko onnistua koska sinun on myös mentävä koko päivä töihin että voit elättää lapsesi. Jos olet äitiyslomalla niin sano että et jaksa yksin ja alat jo nyt etsimään töitä. Älä lannistu. Mies vain ei kestänyt noin isoa muutosta. Kolmoset on rankka juttu ja varsinkin kun lapsista on haaveiltu pitkään. Ymmärrän kyllä miehesi rimakauhua. Voi saada aivonsa vielä takaisin ja katua paljonkin.
Kannattaa varmaan yrittää saada rytmi samalaiseksi kaikille. Ammulla kun yksi herää niin herätä muutkin. Saat vähän levättyä. Meillä kaksoset ja toi toimi. En erittänytkään mitään lapsentahtista imetystä vaan aina molemmat peräkanaa. Yksi heräsi niin herätin toisenkin. Lopulta molemmilla oli sama rytmi ja sukkuivat samaan aikaan.
Mietin vaan, että täälläkin on varmaan monta äitiä jotka mielellään tulisi kaveriksi tai jotain!! Pidetään me naiset yhtä kun miehet (ei kaikki) on niin paskoja!!
Siis jättää mut yksin,ja vielä lasten kanssa. Minä en edes kauppaan pääse tai kävelylle yksin niiden kanssa. Nytkin olen 4 päivää nyhjöttänyt sisällä kun ei muutakaan voi. lapset itkee vuorotelle,yksi ku nukahtaa toinen syö ja kolmas herää. Tämä on kyllä todella kamalaa minunkin mielestä,ehkä uskallan sen nyt tunnustaa.
Rakastan lapsiani,mutten kykene tähän, se on varma,en ainakaan yksin.
Miestäni tuskin saan vuoroviikko juttuun suostumaan, häne ei voi eikä haluakkaan..
Miten se mies on muuttunut niin totaallisesti viimeisen vuoden aikana..Ei kuulunut hänen tapoihinsa ennen tälläinen.
Ja taas kuuluu lastenhuoneesta itkua ja hermo menee kohta:(
Vierailija:
Siis jättää mut yksin,ja vielä lasten kanssa. Minä en edes kauppaan pääse tai kävelylle yksin niiden kanssa. Nytkin olen 4 päivää nyhjöttänyt sisällä kun ei muutakaan voi. lapset itkee vuorotelle,yksi ku nukahtaa toinen syö ja kolmas herää. Tämä on kyllä todella kamalaa minunkin mielestä,ehkä uskallan sen nyt tunnustaa.
Rakastan lapsiani,mutten kykene tähän, se on varma,en ainakaan yksin.
Miestäni tuskin saan vuoroviikko juttuun suostumaan, häne ei voi eikä haluakkaan..
Miten se mies on muuttunut niin totaallisesti viimeisen vuoden aikana..Ei kuulunut hänen tapoihinsa ennen tälläinen.Ja taas kuuluu lastenhuoneesta itkua ja hermo menee kohta:(
Jos itsellä oli vauva-aika " muka" kauheeta univelkaa ja pyjamassa laahautumista ekat puol vuotta ja mulla sentään oli vaan yks vauva ja mies apuna.
Onko ystäviä, vanhempia, sisaruksia, mitä vaan seuraa jotka auttais vaikka missä vaan arkiaskareissa tai ois muuten vaan tukena ja juttelukaverina?
Tulisin heti jos tietäsin missä oot!!:)
Yksinäisyys on surullista...
Oikein paljon voimia ja tsemppia!!
Oliskohan tässä nainen vain halunnut lapsen ehdoin tahdoin, ja päätynyt kahden alkion istutukseen. Surullista, mutta ehkä mies ei kuitenkaan ole saanut vaikuttaa siihen mennäänkö hoitoihin vai ei.
Vierailija:
Meillä on sellainen tarina että 9v yhdessä josta 7 vuotta yritettiin lasta...Rankkojen hoitojen jälkeen saivat tytöt alkunsa ja tässä sitä sitten ollaan.
Jos mies ei ole halukas auttamaan niin sinun on autettava itseäsi.
Ota yhteys sosiaalitoimistoon, varaa aika lastenvalvojalle jotta saatte päätettyä elareista ja tapaamisista. Vaadi että mies ottaa lapset ainakin joka toinen vkl ja vaikka yhdeksi arki-illaksi. Näin saat itse levätä edes joskus. Olen varma että auttaa sinua.
Toisekseen kysy sosiaalitoimistosta saatko tukea esim lastenhoitajaan. Jos tällainen kävisi luonasi edes kerran pari viikossa niin se olisi jo paljon. Palkkaa joku lukiotyttö siivoamaan kotiisi kerran viikkoon, esim vaikkapa imuroimaan, pyyhkimään pökyjä, pesemään vessat jne.
Ota kaikki apu vastaan mitä vaan voit saada. Ansaitset sen! Kyllä se elämä siitä sutviintuu vaikka toivottomalta nyt vaikuttaakin. Mutta älä jää odottamaan. Jos jäät hautumaan sinne kotiin, masennut vain ja tilanteesi vain huononee.
Ja täältä voit aina kysyä neuvoja tai muuten vain pyytää kannustusta. ;)
Täytyyhän aikuisen miehen tajuta ettei se voi noin tehdä. Se voi lähteä mutta ei kun kolmoset on vauvoja. Sun täytyy päästä lasten kanssa ulos. Sanot et tulee kotiin tai sit ottaa lapset tai sit sä et halua kuulla koko tyypistä ikinä elämäsi aikana ja voi unohtaa et sillä edes lapsia on. Kova kovaa vasten. Vaikka olisi masentunut tai mitä vain niin järkeä täytyy sen verra olla päässä ettei jätä vaimoaan ja pieniä kolmosvauvojaan tohon tilanteeseen. Soita sossun, mihin vaan ja pyydä hoitoapua, kerro et mies otti ja lähti. Pitäisi ainakin kodinhoitaja irrota että voit ottaa vaikka yhden mukaan ja mennä ulos.
Laita kaksi niihin ja yksi vauva rintareppuun ja eikun ulos.
Minkä ikäinen vauvasi on?