Saako palkata kenet tahansa, jos kukaan ei täytä kelpoisuusvaatimuksia?
Onko täällä asiantuntijoita... Kysymys kuuluu, onko jotain sääntöjä siitä, kuka pitää/voidaan valita työhön (kunnallinen), kun kukaan hakijoista ei täytä kelpoisuusvaatimuksia? Voidaanko valita ihan vapaasti kenet tahansa vai onko esim. katsottava ansioituneemmaksi hakija, jolla puuttuu vain vähän vaaditusta kelpoisuudesta? Kyse opettajan tehtävästä ja löysin virallisia ohjeita vain, että kelpoisten puuttuessa (tai ollessa epäsopivia) voidaan valita vuodeksi muukin kuin kelpoinen. Ei mitään ohjeita, miten ei-kelpoisten keskinäistä ansioituneisuutta tulisi arvioida. Vai onko sillä mitään väliä? Onko annettava painoarvoa sille, onko hakijalla mahdollisuus tai kiinnostusta hankkia kelpoisuus?
Lain henkeen sopisi, että kunta pyrkisi saamaan tulevaisuudessa kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän, vaikka sellaista ei nyt olisi tarjolla (eli palkkaisi henkilön, jolla kelpoisuudesta puuttuu vain vähän). Mutta tähän ei taida olla mitään pakkoa? Onko esim. lähtökohtaisesti pidettävä pätevämpänä soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanutta kuin pelkkää ylioppilasta, kun virkaan vaaditaan korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset?
Kommentit (32)
Kyllä saa. Kokemus on osoittanut, että se "kukatahansa" on joku rehtorin lähipiiriin ennestään kuuluva, se sama joka on tehnyt sitä työtä jo kymmenen vuotta epäpätevänä tai muu sellainen.
En voi väittää olevani asiantuntija, mutta tuolla hyllyssä on yksi hallinto-oikeuden päätös sellaisessa asiassa. Oli siis haettavana paikka tyyliin "englannin ja käsityönopetukseen erikoistunut luokanopettaja". Valituksi tuli parin kuukauden sijaiskokemuksella sosionomi, joka harrasti käsitöitä eikä edes haastateltu pätevää englanninopettajaa, ei pitkää työkokemusta omaavia muita aineenopettajia eikä todistuksenkirjoittamista vaille valmista luokanopettajaa. Ei siis ketään muuta haastateltu vaan valittiin "paras".
Ap:n looginen päättely ja tavallisen kansalaisen maalaisjärkinen päättely, että em. tapauksessa olisi kannattanut ainakin haastatella niitä aineenopettajia ja vähäävaillevalmiita luokanopettajia, mutta hallinto-oikeuden mielestä päätös oli täysin laillinen.
"Kiinnostus hankkia kelpoisuus alalle" on minun mielestäni oikein hyvä valintaperuste. Em. tapauksessa valituksi tulleella henkilöllä ei ollut sitäkään, mutta sai koulutustaan vastaavan vakipaikan samasta kunnasta myöhemmin.
Todellisuudessa joku reipas opettajakoulutukseen pyrkivä nuori sijaisopettaja voi olla parempi kuin se vanha käpy, joka sitä työtä on vuosikaudet tehnyt, mutta ei ole viitsinyt edes hakea tai ei ole päässyt edes opiskelemaan, saati sitten että olisi valmistunut.
Jos ei ole päteviä, valitaan halvin. Käytännössä siis viime kevään ylioppilas kannattaa ottaa hoitamaan ko. tehtävää, koska se on kunnalle edullisin. Kukaan epäpätevä ei voi asiasta valittaa ja valita on siis vain vuodeksi.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 18:44"]
En voi väittää olevani asiantuntija, mutta tuolla hyllyssä on yksi hallinto-oikeuden päätös sellaisessa asiassa. Oli siis haettavana paikka tyyliin "englannin ja käsityönopetukseen erikoistunut luokanopettaja". Valituksi tuli parin kuukauden sijaiskokemuksella sosionomi, joka harrasti käsitöitä eikä edes haastateltu pätevää englanninopettajaa, ei pitkää työkokemusta omaavia muita aineenopettajia eikä todistuksenkirjoittamista vaille valmista luokanopettajaa. Ei siis ketään muuta haastateltu vaan valittiin "paras".
[/quote]
Kiitos, eiköhän tuo siis kerro kaiken olennaisen. Muodollisesti epäpätevien joukosta valinnan saa siis tehdä miten tahansa.
Tässä omassa tapauksessani ymmärrän hyvin, että haluavat sen jatkavan, joka on hommaa aiemminkin hoitanut. Reilua olisi kyllä kertoa tilanne muille hakijoille suoraan, eikä kutsua matkan päästä haastatteluun, jossa ei kysytä mitään, mikä ei kävisi ilmi jo hakemuksesta. Tuli vähän vaikutelma, ettei hakemuspapereita ehkä ollut edes luettu ja päätökseen piti vain kirjata, että on haastateltu muitakin kuin se, joka valittiin.
-ap
Joo eli epäpätevien joukosta saa valita kenet vaan, vaikka putkimiehen. Pätenyyteen katsotaan vain koulutusta, ei esim. työkokemuksen pituutta.
Ja vakituinen paikka täytyy aina laittaa hakuun, vaikka siihen olisikin etukäteen katsottu joku (esim. pitkään sijaistanut epäpätevä, joka valmistuu). Eli ensi keväänä paikka on laitettava uudelleen hakuun eikä sitä sijaista voi suoraan vakinaistaa.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 16:19"]
Ei kelpoinen voi hoitaa vain sijaisuuksia.
Ei kelpoisen valinta vakituiseksi voi tulla eteen, jos ei kelpoinen on pitkään hoitanut avointa tehtävää, eikä työantaja pysty osoittamaan, että kyse on ollut sijaisuudesta.
[/quote]
Nr.2 (tai joku muu): Voitko antaa esimerkin, miten tämä ei-kelpoinen on edes päässyt tekemään kyseisiä töitä, jos hän ei ole sijainen ja vain sijainen niitä saa pätevän sijasta tehdä. Kiitos.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 18:27"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 17:08"]
Soveltuva (ylempi) korkeakoulututkinto on myös moneen virkaan pätevyysvaatimuksena. Jos sinulla olisi soveltuva (korkeakoulu)tutkinto, niin silloinhan sinä olisit pätevä hakija. Tuo termisi taitaa nyt olla vähän itse keksitty ja tähän tilanteeseen sovellettu vai? :D
En oikein edes ymmärrä, miksi työhön palkkaamisen peruste olisi "kiinnostus hankkia kelpoisuus alalle". Sillä perusteella pääsee työkkärin palkattomaan harjoitteluun mutta ei "oikeaan" työelämään.
Siis ap mitkä sun meriitit ovat? Jos toisella on monen vuoden työkokemus juuri siitä työstä, ja sulla on... Öö, joku toinen tutkinto joltain toiselta alalta ? Jos näin on, niin mun mielestä tuo sun väitteesi siitä, että haastattelu järjestettiin "vain muodon vuoksi" on ihan järjetön ja suorastaan loukkaava.
[/quote]
Et oikein kuulosta siltä, että yrittäisit ymmärtää.
1. Moneen tehtävään vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto ja jotain muuta tarkentavaa. Kuten tähän kyseiseen opettajan tehtävään opettajan pedagogiset opinnot.
2. Kun kunnan pitää lähtökohtaisesti pyrkiä täyttämään virat ja toimet kelpoisuusvaatimusten mukaisilla henkilöillä, olisi ihan loogista, että henkilö, jolla puuttuu vain vähän kelpoisuusvaatimuksista ja joka ilmaisee aikeensa täydentää kelpoisuuden kuntoon, olisi valinnassa etusijalla verrattuna henkilöön, jolla ei ole mitään kelpoisuusvaatimuksissa mainittuja tutkintoja eikä mitään viitteitä siitä, että aikoisi niitä suorittaa. Mutta tästä ei ilmeisesti ole mitään sääntöjä.
3. Sori jos loukkasin sinua arvelemalla haastattelun olleen muodon vuoksi, en arvannut että haastattelijoita olisi tällä palstalla. Eiköhän tuosta jo aiemmista viesteistä saattanut arvata, että minulla on soveltuva korkeakoulututkinto, mutta ei (vielä) opettajan pedagogisia suoritettuna. Opetuskokemustakin löytyy, kiitos kysymästä.
-ap
[/quote]
Kohtaan 1 en Ikävä kyllä vieläkään ymmärtänyt hölkäsen pöläystä noista pätevyyksistä ja koulutuksista, pahoillani tästä. Siis onko sulla ap korkeakoulututkinto eli olet käynyt AMK:n vai se soveltuva ylempi korkeakoulututkinto eli oletko opetettavan aineen maisteri? Vai jotain muuta ja jos niin mitä? :D Opettajan opintoihin ainakin täällä päin maisteriopiskelijat (ja miksei valmiitkin maisterit) pyrkivät, ja noin neljännes hakijoista joka hakukerralla hyväksytään. Mitä siis tarkoittaa, ettei sulla VIELÄ ole opettajan pedagogisia opettajia suoritettuna? Sehän voisi tarkoittaa, että sulla on auskultointi kesken - tai aiemman viestin perusteella voisi päätellä, että sulla ehkä on kiinnostusta aloittaa opiskelut. Näiden välinen ero on kuitenkin sama kuin lääkäriopintojaan viimeistelevällä ja sillä, joka ehkä hakee lääkikseen.
Kohtaan 2 voisin kommentoida, että tuo nyt ei vaan ole loogista. Hakijoita on päteviä ja epäpäteviä. Aikeet eivät lisää kelpoisuutta Ja pätevyyttä. Sori jos kuulostan karulta, mutta jotenkin nuo sun "aikeet" kuulostavat aika opettajan pätevyysvaatimuksia ja työtäkin vähättelevältä. Oletan tässä siis sitä, että sun opettajankoulutus on aikeen tasolla ja pidät opiskelemaan pääsyä ja menestyksekästä opiskelua jotenkin läpihuutojuttuna.
Kohtaan 3 voisin sitten tiedustella, että paljonko sulla on opetuskokemusta ja minkälaisista tehtävistä. Kummalla teistä hakijoista on enemmän opetuskokemusta? Tämähän on yksi ihan selkeä peruste valinnalle, ja en kyllä huomannut aiemmista viesteistäsi sun maininneen lainkaan omaa kokemustasi.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 19:21"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 16:19"]
Ei kelpoinen voi hoitaa vain sijaisuuksia.
Ei kelpoisen valinta vakituiseksi voi tulla eteen, jos ei kelpoinen on pitkään hoitanut avointa tehtävää, eikä työantaja pysty osoittamaan, että kyse on ollut sijaisuudesta.
[/quote]
Nr.2 (tai joku muu): Voitko antaa esimerkin, miten tämä ei-kelpoinen on edes päässyt tekemään kyseisiä töitä, jos hän ei ole sijainen ja vain sijainen niitä saa pätevän sijasta tehdä. Kiitos.
[/quote]
Tää on kyllä tosi sekava ketju. Vain pätevä voidaan valita virkaan tai toimeen. Virkaa tai toimea voi hoitaa viran- tai toimenhaltijan lisäksi myös sijainen, ei mikään välimuoto. Sijainen voi olla pätevä tai epäpätevä.
Ilmeisesti tässä viitataan siihen, että määräaikaisuuksia ei saa perusteetta ketjuttaa. Jos näin on toimittu, silloinhan ketjutetut määräaikaisuudet on irtisanomisoikeuksien suhteen rinnastettu vakituiseen työsuhteeseen. Tämä on ihan totta, mutta pätevien hakijoiden puuttuminen (tänäkin) vuonna on ihan pätevä perustelu ketjutetuille määräaikaisuuksille.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 19:00"]
Jos ei ole päteviä, valitaan halvin. Käytännössä siis viime kevään ylioppilas kannattaa ottaa hoitamaan ko. tehtävää, koska se on kunnalle edullisin. Kukaan epäpätevä ei voi asiasta valittaa ja valita on siis vain vuodeksi.
[/quote]
Epäpätevät opettajat saavat kaikki saman palkan, riippumatta siitä ovatko juuri kirjoittaneet vai jo opiskelleeet pidempäänkin yliopistossa, mutta pedagogiset on. Logiikkasi ei siis päde. Epäpätevä on yhtä "halpa" opettaja (noin 24e/tunnissa maksetaan molemmille), riippumatta epäpätevyyden asteesta.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 18:27"]
Et oikein kuulosta siltä, että yrittäisit ymmärtää.
1. Moneen tehtävään vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto ja jotain muuta tarkentavaa. Kuten tähän kyseiseen opettajan tehtävään opettajan pedagogiset opinnot.
2. Kun kunnan pitää lähtökohtaisesti pyrkiä täyttämään virat ja toimet kelpoisuusvaatimusten mukaisilla henkilöillä, olisi ihan loogista, että henkilö, jolla puuttuu vain vähän kelpoisuusvaatimuksista ja joka ilmaisee aikeensa täydentää kelpoisuuden kuntoon, olisi valinnassa etusijalla verrattuna henkilöön, jolla ei ole mitään kelpoisuusvaatimuksissa mainittuja tutkintoja eikä mitään viitteitä siitä, että aikoisi niitä suorittaa. Mutta tästä ei ilmeisesti ole mitään sääntöjä.
3. Sori jos loukkasin sinua arvelemalla haastattelun olleen muodon vuoksi, en arvannut että haastattelijoita olisi tällä palstalla. Eiköhän tuosta jo aiemmista viesteistä saattanut arvata, että minulla on soveltuva korkeakoulututkinto, mutta ei (vielä) opettajan pedagogisia suoritettuna. Opetuskokemustakin löytyy, kiitos kysymästä.
-ap
[/quote]
Kohtaan 1 en Ikävä kyllä vieläkään ymmärtänyt hölkäsen pöläystä noista pätevyyksistä ja koulutuksista, pahoillani tästä. Siis onko sulla ap korkeakoulututkinto eli olet käynyt AMK:n vai se soveltuva ylempi korkeakoulututkinto eli oletko opetettavan aineen maisteri? Vai jotain muuta ja jos niin mitä? :D Opettajan opintoihin ainakin täällä päin maisteriopiskelijat (ja miksei valmiitkin maisterit) pyrkivät, ja noin neljännes hakijoista joka hakukerralla hyväksytään. Mitä siis tarkoittaa, ettei sulla VIELÄ ole opettajan pedagogisia opettajia suoritettuna? Sehän voisi tarkoittaa, että sulla on auskultointi kesken - tai aiemman viestin perusteella voisi päätellä, että sulla ehkä on kiinnostusta aloittaa opiskelut. Näiden välinen ero on kuitenkin sama kuin lääkäriopintojaan viimeistelevällä ja sillä, joka ehkä hakee lääkikseen.
Kohtaan 2 voisin kommentoida, että tuo nyt ei vaan ole loogista. Hakijoita on päteviä ja epäpäteviä. Aikeet eivät lisää kelpoisuutta Ja pätevyyttä. Sori jos kuulostan karulta, mutta jotenkin nuo sun "aikeet" kuulostavat aika opettajan pätevyysvaatimuksia ja työtäkin vähättelevältä. Oletan tässä siis sitä, että sun opettajankoulutus on aikeen tasolla ja pidät opiskelemaan pääsyä ja menestyksekästä opiskelua jotenkin läpihuutojuttuna.
Kohtaan 3 voisin sitten tiedustella, että paljonko sulla on opetuskokemusta ja minkälaisista tehtävistä. Kummalla teistä hakijoista on enemmän opetuskokemusta? Tämähän on yksi ihan selkeä peruste valinnalle, ja en kyllä huomannut aiemmista viesteistäsi sun maininneen lainkaan omaa kokemustasi.
[/quote]
Kuten kirjoitin, että minulla on soveltuva korkeakoulututkinto, mutta ei opettajan pedagogisia vielä suoritettuna. Vertauksesi lääkäriopintoja viimeistelevästä ja siitä, joka ehkä hakee lääkikseen, ei sovi tähän.
Olettaa ja tiedustella saat tietenkin ihan mitä haluat, mutta en aio tässä sen tarkemmin eritellä opetuskokemustani kuin että sitä on ihan kohtuullinen määrä. Et ehkä huomannut, mutta tässä oli keskustelun aiheena, tarvitseeko valinnalle olla joku peruste, kun kaikki hakijat ovat epäpäteviä.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 20:06"]
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 19:00"]
Jos ei ole päteviä, valitaan halvin. Käytännössä siis viime kevään ylioppilas kannattaa ottaa hoitamaan ko. tehtävää, koska se on kunnalle edullisin. Kukaan epäpätevä ei voi asiasta valittaa ja valita on siis vain vuodeksi.
[/quote]
Epäpätevät opettajat saavat kaikki saman palkan, riippumatta siitä ovatko juuri kirjoittaneet vai jo opiskelleeet pidempäänkin yliopistossa, mutta pedagogiset on. Logiikkasi ei siis päde. Epäpätevä on yhtä "halpa" opettaja (noin 24e/tunnissa maksetaan molemmille), riippumatta epäpätevyyden asteesta.
[/quote]
Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi aineenopettajalle, jolla puuttuu luokanopettajan kelpoisuus, maksetaan alempaa palkkaa kuin pätevälle, mutta kuitenkin parempaa kuin viime kevään ylioppilaalle. Sen sijaan yhtä opintopistettä vaille pätevä saa samaa palkkaa kuin abi, vaikka kuinka olisi opettajan pedagogiset ja soveltuvat korkeakoulututkinto.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 16:27"]
Sitä en sitten tiedä, voisiko vakinaistaa ilman hakua, jos hommaan vallittu olisi vuoden aikana saanut kelpoisuuden...?
-ap
[/quote]
Lain mukaan on voinut ainakin ennen, en ole tarkistanut onko se muuttunut, vaikka onkin tulkittu siten, että kaikki julkiset on laitettava avoimeen hakuun. Se taas on vähän muiden hakijoiden 'huijausta'.
Laissa on ollut sellainen pykälä, että voidaan valita virkaan ilman avointa hakua, jos on kelpoisuusehdot täyttävä ja hoitanut vuoden sitä tehtävää. Olisihan se ihan kätevää, jos on alun perin avoimessa haussa tullut valituksi kun yhtään pätevää hakijaa ei ole ollut ja sitten sen vuoden aikana hankkinut pätevyyden eli käytännössä saanut suoritettua opintonsa loppuun.
[quote author="Vierailija" time="08.03.2014 klo 17:08"]
Soveltuva (ylempi) korkeakoulututkinto on myös moneen virkaan pätevyysvaatimuksena. Jos sinulla olisi soveltuva (korkeakoulu)tutkinto, niin silloinhan sinä olisit pätevä hakija. Tuo termisi taitaa nyt olla vähän itse keksitty ja tähän tilanteeseen sovellettu vai? :D
En oikein edes ymmärrä, miksi työhön palkkaamisen peruste olisi "kiinnostus hankkia kelpoisuus alalle". Sillä perusteella pääsee työkkärin palkattomaan harjoitteluun mutta ei "oikeaan" työelämään.
Siis ap mitkä sun meriitit ovat? Jos toisella on monen vuoden työkokemus juuri siitä työstä, ja sulla on... Öö, joku toinen tutkinto joltain toiselta alalta ? Jos näin on, niin mun mielestä tuo sun väitteesi siitä, että haastattelu järjestettiin "vain muodon vuoksi" on ihan järjetön ja suorastaan loukkaava.
[/quote]
Et oikein kuulosta siltä, että yrittäisit ymmärtää.
1. Moneen tehtävään vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto ja jotain muuta tarkentavaa. Kuten tähän kyseiseen opettajan tehtävään opettajan pedagogiset opinnot.
2. Kun kunnan pitää lähtökohtaisesti pyrkiä täyttämään virat ja toimet kelpoisuusvaatimusten mukaisilla henkilöillä, olisi ihan loogista, että henkilö, jolla puuttuu vain vähän kelpoisuusvaatimuksista ja joka ilmaisee aikeensa täydentää kelpoisuuden kuntoon, olisi valinnassa etusijalla verrattuna henkilöön, jolla ei ole mitään kelpoisuusvaatimuksissa mainittuja tutkintoja eikä mitään viitteitä siitä, että aikoisi niitä suorittaa. Mutta tästä ei ilmeisesti ole mitään sääntöjä.
3. Sori jos loukkasin sinua arvelemalla haastattelun olleen muodon vuoksi, en arvannut että haastattelijoita olisi tällä palstalla. Eiköhän tuosta jo aiemmista viesteistä saattanut arvata, että minulla on soveltuva korkeakoulututkinto, mutta ei (vielä) opettajan pedagogisia suoritettuna. Opetuskokemustakin löytyy, kiitos kysymästä.
-ap