Lapset julkiselle vai yksityiselle hoitoon

Oman kokemukseni mukaan, josnlapsella on joku helppo ja nopeasti todettava, yksinkrtaisesti hoidettava pikkutaudintekele tai pulma, kannattaa mennä yksityiselle. Siellä se hoituu nopeasti ja helposti jonottamatta, kun taas julkisella saisi jonottaa ja odottaa ja tuhlata aikaa ja lopuksi kuulla tuhlaavansa muidenkin aikaa.

Jos taas kyseessä on pitkiä ja välineistöä vaativia tutkimuksia ja pitkää hoitoa sekä mahdollisesti kelan kanssa touhuamista vaativa oikea sairaus tai vamma, kannattaa mennä julkiselle. Yksityisellä ei nimittäin useinkaan hoideta potilasta pitkäkestoisesti vaan vain sen ostetun ajan verran ja hoito katkeaa diagnoosiin. Yksityisillä ei myöskään läheskään aina ole tarpeellista laitteistoa tai osaamista erikoissairaanhoidon tutkimuksiin Esimerkiksi asperger, adhd, epilepsiat, reumat jne jne on ehdottomasti parempi tutkia julkisen puolen kautta. Näin kaikki testit voidaan tehdä joustavasti, lääkärillä on valtuudet kirjoittaa lähete testiin ja lisäksi lääkäreillä on tieto sii, mistä esim kelan kuntoutuksia saa, milloin ryhmissä on tilaa jne. H ito ei jää pelkkiin pillereihin. Tämän takia julkiselle kannattaa mennä pitkäaikaissairauden kohdalla, vaikka olisi sellainen vakuutuskin, joka maksaisi myös sen hoito kulut. Se hoito vaan on parempaa. 

Lapsellani on kolme pitkäaikaissairautta ja satunnaiset nuhat ja muut päälle. Aumme paikkakunnalla, jossa lasten erikoissairaanhoito hoidetaan yliopistosairaalassa. Monien yksityisten asiantuntemus ei riitä allergiatestejä ja antibioottireseptiä kummempaan.