40 ketju, tuosta toisesta kiukutteluketjusta

tuli mieleeni oma 40 v. päiväni.

Harmittaa vieläkin, kun ajattelen sitä. Minä en saanut mieheltäni mitään lahjaa, vaikka odotin edes pientä muistamista :(  Oltiin lomareissussa perheen kanssa, kun minulla oli merkkipäivä.

Lapselliselta kuulostan, mutta pahoitin mieleni ja kun asiasta miehelle puhuni, että olin odottanut, että hän huomioisi minut niin tokaisi, että hän vie perheen syömään. Ja tämä pizzeria-ateria oltiin sovittu jo aikaisemmin-eikä lähestyvästä merkkipäivästä oltu mainittu sanaakaan, oli vain suunniteltu yksi pizzapäivällinen, halvimmassa mahdollisessa paikassa!

Mies loukkaantui, kun minä pahoitin mieleni ! Ja tämä on meillä aina sama kuvio. Mikäli sanon jostakin muustakin epäkohdasta-mies loukkaantuu, kuin pikkulapsi. Ja tilanne kääntyy siihen, että minä olen syypää!

Sairasta. Ja kyllä, eroa olen suunnitellut. Tuntuu, ettei lasten takia yhdessä oleminen ole riittävä peruste jatkaa tätä. Tuo 40 v  oli vain yksi esimerkki. Ei mies minua muutenkaan huomioi, vain halutessaan seksiä on mielin kielin sen hetken ja ennen sitä :(

Olemme käyneet perheterapiassa, useampaan otteeseen juttelemassa. Silloin, kun olen sanonut että en jaksa enää tätä yksipuolisuutta. Silloin on mies hätääntynyt ja vaivautunut jopa juttelemaan ammattiauttajan kanssa.

Nyt vaan ei enää näillä ikävuosilla jaksaisi raahustaa näin epätyydyttävässä liitossa :( Olen mieluummin yksin.