12v hankala ikä?
Onko 12v jotenkin hankala ikä lapsella?
Meillä ennen mukava lapsi muuttunut, sanoo vastaan kaikesta, ei tee hänelle kuuluvia hommia muuta kuin jankutuksen ja huudon saattelemana, raivoaa ettei halua tehdä läksyjä tai pitää huoneetkaan siistinä, ärsyttää vanhempia kaikin mahdollisin tavoin. Ei haluaisi tehdä muuta kuin pelata, peliaikaa 6h/viikko, mutta ei kuulemma riitä, sitä ei kuitenkaan saa yhtään enempää.
Kommentit (20)
On aika yleistä, että hankala ikä alkaa 12 vuotiaana.
Meillä se alkoi, kun tyttö täytti 11v.
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä murrosikä?
Kuuluuko murrosikään, että koulu ei enää kiinnosta, ennen 9-10 oppilas ei enää suostu tekemään läksyjä, haukkuu kaikkia opettajia kotona ties miksi, onko tyypillistä murrosikää? Haluaa pilata oman elämänsä?
Annatteko te 12-vuotiaan pelata niinkin paljon kuin 6h/viikko?
Kuuluuko soittaa jatkuvasti suutaan vanhemmille, etenkin äidille, haistatella ja raivota? Aiemmin opitut käytöstavat täysin unohtunut?
Riippuu lapsesta. Joillain alkanut/alkaa murrosikä silloin joten voi olla hankalampaa kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä murrosikä?
Kuuluuko murrosikään, että koulu ei enää kiinnosta, ennen 9-10 oppilas ei enää suostu tekemään läksyjä, haukkuu kaikkia opettajia kotona ties miksi, onko tyypillistä murrosikää? Haluaa pilata oman elämänsä?
Annatteko te 12-vuotiaan pelata niinkin paljon kuin 6h/viikko?
Kuuluuko soittaa jatkuvasti suutaan vanhemmille, etenkin äidille, haistatella ja raivota? Aiemmin opitut käytöstavat täysin unohtunut?
Se että koulu ei enää kiinnosta yhtä paljon kuuluu monella tuohon ikään. Haukkuminen ei niinkään, mutta toki kaikki on erilaisia.
6 tuntia viikossa ei ole paljon, eihän siitä tule edes tuntia päivässä. Ihan kohtuulliselta ajalta kuulostaa, uskon että moni lapsi pelaa paljon enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä murrosikä?
Kuuluuko murrosikään, että koulu ei enää kiinnosta, ennen 9-10 oppilas ei enää suostu tekemään läksyjä, haukkuu kaikkia opettajia kotona ties miksi, onko tyypillistä murrosikää? Haluaa pilata oman elämänsä?
Annatteko te 12-vuotiaan pelata niinkin paljon kuin 6h/viikko?
Kuuluuko soittaa jatkuvasti suutaan vanhemmille, etenkin äidille, haistatella ja raivota? Aiemmin opitut käytöstavat täysin unohtunut?
Valitettavasti nuo asiat aika usein kuuluu murrosikään. Hirveää aikaa ollut ainakin meillä kahden lapsen murrosikä. Ikävöin pikkulapsiaikaa tai aikaa, kun lapset olivat alaluokilla. Silloin kaikki on aika yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä murrosikä?
Kuuluuko murrosikään, että koulu ei enää kiinnosta, ennen 9-10 oppilas ei enää suostu tekemään läksyjä, haukkuu kaikkia opettajia kotona ties miksi, onko tyypillistä murrosikää? Haluaa pilata oman elämänsä?
Annatteko te 12-vuotiaan pelata niinkin paljon kuin 6h/viikko?
Kuuluuko soittaa jatkuvasti suutaan vanhemmille, etenkin äidille, haistatella ja raivota? Aiemmin opitut käytöstavat täysin unohtunut?
Kyllä se kaikenlainen rajojen hakeminen kuuluu murrosikään. Meillä 12-vuotiaan raivottaren käsittelyyn on auttanut lisätty kahdenkeskinen aika, huolista jutteleminen silloin kun hetki on oikea. Vanhemmille sanottuja törkeyksiä ei pidä hyväksyä, minä sanon yksinkertaisesti "sinä et sano minulle noin" tms., tärkeintä on että reagoi napakasti eikä jää kauhistelemaan.
Peliaikaan en osaa sanoa, pelaamista on niin monenlaista. Meillä 10 v. poika pelaa myös yhdessä isänsä kanssa samassa tiimissä. "Turhaa" ruudulla möllötystä eli tube- ja pelivideoiden katselua rajoitetaan enemmän.
Sovittujen asioiden hoitamatta jättämisestä voi säätää sanktioita (vaikutukset viikkorahaan tai peliaikaan), mutta tehokkaampaa on jutella miten hommat saadaan hoidettua ja pyrkiä tekemään jonkinlainen "diili". Vanhempi on tässäkin neuvottelussa tietenkin niskan päällä (vaikkei esiteini ehkä huomaa), mutta neuvottelun omainen sopiminen on tehokkaampaa kuin muistuttaminen ja nalkutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä murrosikä?
Kuuluuko murrosikään, että koulu ei enää kiinnosta, ennen 9-10 oppilas ei enää suostu tekemään läksyjä, haukkuu kaikkia opettajia kotona ties miksi, onko tyypillistä murrosikää? Haluaa pilata oman elämänsä?
Annatteko te 12-vuotiaan pelata niinkin paljon kuin 6h/viikko?
Kuuluuko soittaa jatkuvasti suutaan vanhemmille, etenkin äidille, haistatella ja raivota? Aiemmin opitut käytöstavat täysin unohtunut?
Se, millaisena murrosikä kenelläkin näyttäytyy, on yksilöllistä.
On olemassa sellainenkin sairaus kuin murrosiän masennus. Ystäväni lapsi oli 9-10 oppilas, mutta jätti kahdeksannella luokalla koulun kesken, ja suoritti myöhemmin peruskoulun oppimäärän loppuun muutamassa kuukaudessa.
6h/viikko ei ole 12 vuotiaalle edes mitenkään hirveän paljon peliaikaa nykypäivänä, alle tunti päivässä. Toki riippuu, millaisia pelejä pelaa.
Käytöstapojen unohtuminen, etenkin kotona, on ihan normaalia.
Ja se, että vanhemmat eivät yhtäkkiä ymmärrä yhtään mistään mitään. Mutta sekin on ohimenevää. 5-10 vuotta jaksat "olla tyhmä", niin kyllä sinäkin siitä vielä viisastut.
Tuntuu että elämä on pelkkää riitaa koko sen ajan, kun olen missään tekemisissä 12v lapsemme kanssa.aivan jatkuvaa riitelyä ja huutoa, mitä en suostu katsomaan ja kuuntelemaan yhtään. Hermot menee lapseen heti, kun koulun/työpäivän jälkeen kohtaamme ja jatkuu siihen asti, kunnes lapsi käy nukkumaan.
Ihan kaikesta valittaa, haukkuu opettajaa koko ajan, kaikki koulussa on huonosti ja opettajan vika. Solvaa ja huutaa opettajasta joka päivä vähintään tunnin.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että elämä on pelkkää riitaa koko sen ajan, kun olen missään tekemisissä 12v lapsemme kanssa.aivan jatkuvaa riitelyä ja huutoa, mitä en suostu katsomaan ja kuuntelemaan yhtään. Hermot menee lapseen heti, kun koulun/työpäivän jälkeen kohtaamme ja jatkuu siihen asti, kunnes lapsi käy nukkumaan.
Ihan kaikesta valittaa, haukkuu opettajaa koko ajan, kaikki koulussa on huonosti ja opettajan vika. Solvaa ja huutaa opettajasta joka päivä vähintään tunnin.
Sinä olet se turvallinen aikuinen, jolle hän uskaltaa purkaa pahaa oloaan. Anna hänen raivota, mutta älä lähde itse mukaan siihen kiukutteluun. Kuuntele! Mieti, mitä vastaat, ennen kuin vastaat, ja vastaa rauhallisella äänellä.
Jos hänen kiukuttelunsa menee överiksi, voit sanoa tiukasti, kovallakin äänellä, mutta ei "kiukuttelevasti", että nyt riittää!
Voit myös laittaa hänet omaan huoneeseensa rauhoittumaan, ja sanot, että saa tulla juttelemaan sitten kun on rauhoittunut.
6 tuntia peliaikaa/viikko ei riitä mihinkään.
Kunhan lukee kokeisiin, tekee läksyt ja hoitaa harrastukset, pelatkoon kaiken liikenevän ajan. Iloinen ja ahkera 12 vuotias meillä, koulu menee hyvin, tarkka ulkonäöstä.
Valitse taistelusi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että elämä on pelkkää riitaa koko sen ajan, kun olen missään tekemisissä 12v lapsemme kanssa.aivan jatkuvaa riitelyä ja huutoa, mitä en suostu katsomaan ja kuuntelemaan yhtään. Hermot menee lapseen heti, kun koulun/työpäivän jälkeen kohtaamme ja jatkuu siihen asti, kunnes lapsi käy nukkumaan.
Ihan kaikesta valittaa, haukkuu opettajaa koko ajan, kaikki koulussa on huonosti ja opettajan vika. Solvaa ja huutaa opettajasta joka päivä vähintään tunnin.
Sinä olet se turvallinen aikuinen, jolle hän uskaltaa purkaa pahaa oloaan. Anna hänen raivota, mutta älä lähde itse mukaan siihen kiukutteluun. Kuuntele! Mieti, mitä vastaat, ennen kuin vastaat, ja vastaa rauhallisella äänellä.
Jos hänen kiukuttelunsa menee överiksi, voit sanoa tiukasti, kovallakin äänellä, mutta ei "kiukuttelevasti", että nyt riittää!
Voit myös laittaa hänet omaan huoneeseensa rauhoittumaan, ja sanot, että saa tulla juttelemaan sitten kun on rauhoittunut.
Itse en kyllä pidä siitä, että opettajista puhutaan pahaa. En pidä, että kenestäkään puhutaan pahaa. Ohjaan kertomaan, mikä toisessa ärsyttää ja mistä se johtuu.
Minulla on 12v kaksoset, tyttö ja poika. Molemmille tulee huonoja kausia, jolloin käytös menee huonompaan suuntaan. Tyttärellä tämä on selvästi yhteydessä kaveriongelmiin. Nyt kun ne on ratkaistu, on oikein mukava ja avulias. Poika itkee välillä, että on liian vähän peliaikaa tai että nuorempi sisarus ärsyttää. Kotitöistä valittavat välillä, mutta tekevät kyllä. Poika valittaa ruoasta ja se ärsyttää itseäni todella paljon. Meillä kukaan ei hauku ketään tyhmäksi, ainakaan vielä... Koko ajan on sellainen tunne, että tästä se vähitellen alkaa.
Sen olen huomannut, että kahdenkeskinen aika on käynyt molemmille todella tärkeäksi. Yleensä iltaisin vietän kummankin lapsen kanssa erikseen puolisen tuntia peittelyn yhteydessä ja jutellaan kaikkea ja pötkötellään vierekkäin. Yritän kuunnella toiveita ja tarvittaessa joustaa rajoista. Onneksi on ollut tiukat rajat, joista on varaa joustaa. Tytär tarvitsee paljon tukea kaveriongelmien ratkaisemiseen ja mitä kenelle kannattaa ehkä sanoa.
Hyvin teillä menee. Odota kun kokeilee tupakkaa ja alkoholia. Ei tule kotiin oikeaan aikaan.
Ei mene nukkumaan ajoissa. Mahatauti vaivaa kun herää kun ei halua kouluun.
Muistan vielä sen kun poika käveli mun eteen ja oli vihaa täynnä että sanoitko sä jotain.
Etsi oikein mut ja välillä poika mua pelotti.
Tiesin kyllä että kyse oli irroittautumisesta kun oli pienenä aina mun perään ja istu aina paljon sylissä.
Nyt 17 vuotta ja viha on jo ohi.
Oli myös pientä masista ja pahaa oloa.
Seurasin tilannetta ja kerroin mistä se johtuu.
Hormoonimuutokset on niin valtavat ja kaikki sitä ei kestä.
Kahden pojan murtosiän vetänyt lävitse ja pakko sanoa että hyvä ettei enempää lapsia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä murrosikä?
Kuuluuko murrosikään, että koulu ei enää kiinnosta, ennen 9-10 oppilas ei enää suostu tekemään läksyjä, haukkuu kaikkia opettajia kotona ties miksi, onko tyypillistä murrosikää? Haluaa pilata oman elämänsä?
Annatteko te 12-vuotiaan pelata niinkin paljon kuin 6h/viikko?
Kuuluuko soittaa jatkuvasti suutaan vanhemmille, etenkin äidille, haistatella ja raivota? Aiemmin opitut käytöstavat täysin unohtunut?
Kyllähän se aikalailla kuuluu, lohduttudu sillä että asiat voisivat olla huonomminkin ja että mieluummin murrosikä nyt eikä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että elämä on pelkkää riitaa koko sen ajan, kun olen missään tekemisissä 12v lapsemme kanssa.aivan jatkuvaa riitelyä ja huutoa, mitä en suostu katsomaan ja kuuntelemaan yhtään. Hermot menee lapseen heti, kun koulun/työpäivän jälkeen kohtaamme ja jatkuu siihen asti, kunnes lapsi käy nukkumaan.
Ihan kaikesta valittaa, haukkuu opettajaa koko ajan, kaikki koulussa on huonosti ja opettajan vika. Solvaa ja huutaa opettajasta joka päivä vähintään tunnin.
Ainakaan ei suljeudu huoneeseensa
Tuttua. Meillä myös 12vj ja tänä syksynä alkoi todella hankala vaihe, etenkin äitiä kohtaan l todella kamalaa käytöstä.
Oletko kuullut ilmiöstä nimeltä murrosikä?