Ylopistossa opiskelijat/opiskelleet! Kysymys
Teen kandia ja sain kritiikkinä (kandi ihan alkutekijöissä vielä), että toisne käden lähteiden käyttö ei ola suotavaa. Tiedän, että ihan aiheesta sanoi, mutta nyt tuntuu seinä nousseen eteen. Tuntuu, etten uskalla kirjoittaa enää mitään! Ihan sama mitä alkaisi kirjoittaa niin tuntuu, että kaikissa on aina jotakin lähdettä käytetty. Eli pitääkö minun katsoa ko. kirjan lähdeluettelosta aina mitä käytetty lähteenä ja lähteä metsästämään sitä kirjaa? Melkoine homma, huh huh! Olisin kiitollinen jos saisin pikaisesti jotain vastauksia, kun tässä työn ääressä koitan juuri pakertaa. Kiitos :)
Kommentit (7)
Ei se niin vaikeaa ole. Katsot vaan, että mikä on sen toisenkädenlähteen alkuperäinen lähdeviite ja kopioit sen.
Jotkut perusteokset kannattaisi hankkia ainakin lähdeviittausten tarkistamista varten, eli sellaiset joihin viitataan yhtenään.
Etsi alkuperäinen lähde siinä tapauksessa,jos kirjoittaja selkeästi viittaa siihen. Eli esim. Mäkisen kirjoittamassa tekstissä lukee, että "Virtasen mukaan..."
Ei siinä muuta vaihtoehtoa ole, kuin etsiä se alkuperäinen kirja käsiin. Mutta jos yliopiston kirjastossa kyseistä kandia teet, niin eihän se montaa minuuttia vie kaivaa se alkuperäinen lähde.Toisen käden lähdettä ei tosiaan ole suotavaa käyttää, muutenhan alkuperäisestä tiedosta tulee kuin "rikkinäinen puhelinlanka".
Se riippuu tilanteesta. Jos jokin asia on kaikkien alan ihmisten tiedossa, niin yleistä on olla viittaamatta mihinkään, esimerkiksi fyysikko käyttäessään Maxwellin yhtälöitä ei tarvitse lähdettä, puhumattakaan alkuperäislähteestä.
Ainakin niillä aloilla, joita itse opiskelin, tiettyä aihepiiriä koskevaa kirjallisuutta ja tutkimuksia saattoi olla todella vähän. Sanotaanko vaikka näin, että alan perusteosten lisäksi, jotka kaikkien piti lukea selvisi tiettyä aihetta käsittelevien töiden (meillä kirjoitutettiin myös paljon esseitä) lisäksi hyvin samoilla noin 20-30 tutkimuksella, joista osa oli myös tenttikirjoja. Ei tuo mielestäni mikään huikea taakkaa ollut, kun yhteen kirjatenttiin luettiin 3-4 teosta.
Kyseessä oli siis humanistinen tiedekunta, ja pienehköt oppiaineet, joissa säästösyistä järjestettiin paljon kirjatenttejä opetuksen sijasta.
Itse ainakin tekisin juurikin näin kuten sanot. Eli etsisin toisen käden lähteiden lähteet käsiini. Saat uskottavuutta omaan tutkimukseesi. Työlästähän se on, mutta niinhän tutkielman tekemisen pitääkin olla!
Mieti nyt itsekin, onhan se varsin epätieteellistä vedota lukuisia kertoja siihen, että "joku on sanonut jonkun toisen joskus sanoneen"... Hear-say kuten jenkit sanoisivat. Mikset viittaa siis suoraan tähän alkuperäiseen lähteeseen ja etsi sitä käsiisi.
Ehkä voit joissakin tilanteissa mennä siitä mistä aita on matalin (en suosittele jatkuvasti tätä tekemään), eli merkkaat sen alkuperäisen lähteen omaan lähdeluotteloosi ikään kuin olisit itsekin lukenut sen. Itse en ainakaan onnistunut löytämään jokaista vanhaa teosta ja jouduin kerran tai pari tätä metodia käyttämään.
Mutta siis kirjojen metsästys on olennainen osa tutkimuksen tekemistä, parasta vain tottua siihen. Ja ajattele miten helpolla sä loppujen lopuksi pääset, joku toinen on sentään ns. etsinyt ja luetellut sulle ne lähteet etukäteen eikä sun tarvitse alkaa satunnaisesti lueskelemaan kaikkia alan opuksia kuin neulaa etsien heinäsuovasta.