Lue keskustelun säännöt.
Miehelläni ei ole tyylitajua - hävettää :(
25.07.2006 |
Tää on tosi pinnallinen ja nolo juttu, mutta en vain voi mitään itselleni.
Mieheni on opiskelija ja ostaa vähän vaatteita itselleen. Ja silloin kun ostaa, se ostaa karmeita pappakuteita. Oikeasti edes mun isä ei pidä niin setämäisiä vaatteita kuin mun mies.
Mieheni kuitenkin kyselee, että onks tää ja tää hyvä, mutta kuitenkin ostaa ne pappavaihtoehdot. Kavereilta se kyselee, että mistä ne ostaa vaatteet, mutta mieheni menee silti Euromarketiin ja ostaa pappapökät itselleen.
Voi nolous.
Miten mä saan ton miehen muuttumaan, saanko mitenkään?
Kommentit (15)
ottaa kontaktia myyjiin niin arassa tilanteessa kuin vaatteita sovitellessa. Mene mukaan vaatekauppaan, niin mies voi olla rauhassa kopissa ja sovittaa, sinä ja myyjä sitten neuvottelette mitä miehelle koppiin ja hän sanoo sieltä sitten mielipiteitään, kun on kokeillut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin kiinnitän todella paljon huomiota ihmisten tyyliin, koska se kertoo muutenkin ihmisestä paljon.
Kannattaa varmaan vaan mennä ostoksille mukaan ja sanoa miehelle mielipiteensä ja aina voi tietysti ostaa lahjaksi vaatteita.
mut eip oo tyylitajua suotu ensinkään!
Hän yhdistelisi ties minkä värisiä keskenään ja muutenkin, ne hänen vaatteensa mitkä on itse ostanut, on jotain aika järkkyä. Mun on ihan pakko vahtia hänen ostoksiaan. Tässä olen kohta 7 vuotta pitänyt luentoa tuosta pukeutumisesta ja aina välillä jopa menee ihan ok :) Mut vahtia täytyy ;)
No ekana vois kattoa itseään peilistä onko varaa haukkua toista- makunsa kullakin.
jos ei miellytä, laita vaihtoon!!!!
Ei taida suhde kovin hyvällä mallilla olla jos terapiaan pitää mennä MIEHEN VÄÄRÄN PUKEUTUMISEN vuoksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joutuu olemaan paljon työvaatteissa ja sitten kun pukeutuu parempiin vaatteisiin niin ne on just niitä mustia prässihousuja ym. pappamaisia takkeja ja huopahattuja. Kieltämättä ärsyttää ja olen maininnutkin että ostaisi sellaisia vaatteita joissa on enemmän ikäistensä näköinen. Itse ei oikein arvaa ostaa mitään ukolle kun se on niin pitkä jalkainen ja kätinen ettei hänelle tahdo löytyä noin vain esim. tarpeeksi pitkälahkeisia housuja.
Tyyli ei ole hukassa, mutta parhaat housut on ikuisesti mustat 501 Levikset. Ne näyttää, totta, ihan hyvälle, mutta kuvittelin, että sitten joskus puolisoni on hieman innostuneempi muodista, parranajosta, kosmetiikasta jne. Minut otetaan mukaan vaateostoksille vain silloin, kun tarvitaan suojaa ahdistelevia myyjiä vastaan. En häpeä miestäni, lähinnä naurattaa miten joku voi olla niin nihkeästi kaupoissa kiertelevää lajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin oli kyse siitä, että mentäis vaikka farkuissa hautajaisiin ja kuljetaan halvimmissa vaatteissa, lököttävissä farkuissa ja puvun päällä pusakkatakki talvella.
Mutta nää ei tee miehestä huonoa, sillä minä voin kyllä valita miehelleni itseäni miellyttävät vaatteet. Katselkaa te muut vain pinnallisesti ulkonäköä, kun miestänne valitsette, minä olen sitten saanut poimia teidän sivuuttamanne helmen.
ja se musta paita tietysti. Tyylitajusta ei ole puutetta, ehkä se on liiankin kehittynyt:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun huomautan miehelle vaatteista tai hiuksista tai mistä tahansa niin hän sanoo puolustukseksi sitä, että muut eivät ole niitä haukkuneet. En sa taottua hänen päähänsä, että ehkäpä minä olen liki ainut joka kehtaa hänelle suoraan sanoa.
Huoh.
Olen kyllä saanut jotain muutosta aikaan, mutta sekin jo on vaatinut hirveitä tappeluita ja paljon aikaa ja terapiaa.
Käykää yhdessä kaupoissa. Kehu kuinka se ja se vaate näyttäisi hyältä miehesi päällä. Ostata mileisiäsi vaatteita miehelle ja osta myös lahjaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinä shoppaat miehelle, ja pakotat pukeutumaan!
meillä toimii.
hän inhoaa shoppailua. Niinpä äijä-kulta on aina kivoissa vaatteissa :)!! p.s. sen omilla rahoilla tietenkin siis!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostin sille talvella kalliit kengät, yhdessä valittiin eikä se siltikään pidä niitä, vaan kulkee vanhoissa rupusissa kengissään... Raivostuttaa.
Ja kyllä muakin ällöttää rumasti pukeutuvat miehet.
Mun mies niin harvoin suostuu ostoksille tms.
Ja kyllä mä itsekin vaadin vaatteiltani mukavuutta ja sitä, että on hyvä olla. ymmärrän, jos mieheni tuntee olonsa kotoisaksi pappakuteissa... Ei kai mulla ole siis oikeutta määräillä?
Mutta silti... jotain on tehtävä :-)
ap
Ensin se inisi vastaan, että ei ala mitään uutta pukua ostamaan kaverin häitä varten. Mutta en antanut periksi, sillä miehellä ei oikeesti ollut mitään pukua, vaan vain irtotakki. No, sitä pukua on jo tarvittu kakskyt kertaa, eikä oo enää valittanut. Sama oli farkkujen kanssa. Ei halunnu maksaa mistään kalliista merkkifarkuista. Mutta pakotin sen kuitenkin farkkukauppaan sovittamaan ja kehuin, kuinka isolta sen muna näyttää hyvissä farkuissa. Olis ostanut saman tien vaikka kahdet, mutta sanoin, että yhdet riittää. (Ajattelin, että tulee katumapäälle, jos tuhlataan kerralla liikaa.) Nyt meillä onkin jo selvää, että minä lähden aina mukaan makutuomariksi. Ja oikeesti minä oon myös se, joka selittää myyjälle, mitä pitäis löytyä.
Kolme vuotta ollaan tunnettu ja muutos on paljon parempaan. On kuitenkin hyvä, jos miehen vika on tuollainen ulkoinen juttu, mikä on helposti korjattavissa. Luonnevikaa kun ei korjata ostamalla kaupasta parempi.