Olen mennyt väärän ihmisen kanssa naimisiin.

Riitelystä voi opetella pois ja lakata sillä tapaa syömästä siemenperunoitaan, mutta jos toinen oikeasti on kontrolloiva hullu, tarvitaan tosi hyvä säkä että se oppisi siitä pois. Jos omat voimasi ovat pelkästään vähenemään päin etkä sisuunnu ja saa etäisyyttä tilanteeseen ja sitä myöten voimiakin elpymään, niin ei muuta kuin lipettiin.

Sitähän sanotaan että puolet avioliitoista päättyy eroon, eli kyllä siitä on muutkin selvinneet joilla on koti ja perhe. On se nyt ainakin parempi kuin kuolla pois ja traumatisoidan lapsensa lopuksi ikää, vaikuttaa vielä heidänkin perhe-elämäänsä aikuisena.

ilmeisesti et mennyt naimisiin rakkaudesta mieheen, vaan koska halusit naimisiin ja perheen? Sori, mutta huono syy. Ilmankos rakkautta ei ole nytkään ja riitelette päivittäin. 

Älä toista samaa virhettä pysymällä rakkaudettomassa liitossa. Te vain alatte vihata toisianne enemmän ja katkeroidutte. Kumpikaan teistä, lapsista puhumattakaan, ei ole ansainnut niin kurjaa elämää. 

Erotkaa. Materiaaliset asiat järjestyvät, ystäväpiiri varmaan muokkaantuu vähän toisenlaiseksi, mutta ei häviä minnekään. Ja ennen kaikkea teistä kaikista tulee onnellisempia. 

Tee selkeä päätös joko erota tai muuttaa oma käyttäytymisesi avioliitossa. Se on myös lasten etu. Jos et pysty muuttamaan omaa käytöstäsi, ero on ainoa järkevä vaihtoehto. Ero ei tarkoita, että eroaisit kaikesta muustakin kuin avioliitosta. Voit myös päättää kokeilla esimerkiksi kolmen kuukauden ajan käytöksen muuttamista. Ole rehellinen puolisollesi. Sano, että et halua elää näin ja aiot muuttaa käytöstäsi ja yrittää vielä parantaa suhdettanne. Pyydä häntäkin harkitsemaan, voisiko muuttaa omaa käytöstään rakentavammaksi. Mutta riippumatta siitä todella muuta omaasi. Anna itsellesi lupa lopettaa ja siirtyä eron järjestämiseen, jos ei kolmessa kuuukaudessa tapahdu parannusta.