Yksilapsiset! Miten vastaatte lapselle kun hän kysyy syytä?
Tuli tuosta yksilapsisuusketjusta mieleen. Jos teillä on jo isompi (yli 10 vuotta) lapsi, joka kysyy miksi hänellä ei ole sisarusta, mitä vastaatte? Miettikää kahta vaihtoehtoa: lapsi on tyytyväinen tilanteeseen, kysyy vain neutraalisti ja toisena vaihtoehtona että lapsi on yksinäinen, kaipaa sisarusta.
Tai oikeastaan kiinnostaa myös mitä vastaatte pienemmälle?
Kommentit (14)
Vastaamme, että äitille ja isille riittää vain yksi lapsi, haluamme keskittyä häneen täydellä voimalla.
Kummassakin tapauksessa.
Mun lapsi ei ole tätä koskaan kysynyt ja on ilmeisen tyytyväinen tilanteeseen. Minusta tällaiseen asiaan riittää pienelle lapselle vastaukseksi se, että eri perheissä on eri määrä lapsia. AIkuiselle lapselle voi jotain syitä (vaikkapa lapsettomuutta tms.) valottaa enemmän jos haluaa.
Ei meillä ainakaan ole mitään yhtä tiettyä syytä siihen, miksi on vain yksi lapsi. Onko kaikilla joku selkeä hyvä peruste, miksi on yksi tai kaksi tai kolme lasta? Ainahan voi kysyä, miksi ette tehneet vielä yhtä?
"Koska sinä olet niin helvetin hankala kakara".
Mun lapsi ei ehtinyt edes kysymään koska sanoin että oli viimeinen mahdollisuus saada sinut rakas lapseni. Ei hätää, pojalla on kolme nuorempaa sisarusta. 11 v ikäeroa vanhimpaan sisareen ja velipuoliin n. 14 v . Kiva kun poika sai sisaruksia, tosin puolikkaita juridisesti.
Että raskausmyrkytys ja keskosen sairaala-aika oli rankkaa, emmekä jaksaneet alkaa siihen uudelleen. Olemme onnellisia että saimme edes hänet. Äitikin nuorempana toivoi useampaa lasta, mutta elämässä ei saa kaikkea mitä haluaa.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 09:44"]"Koska sinä olet niin helvetin hankala kakara".
[/quote]
Koska haluamme ostaa sulle merkkivaatteita ja ferrarin kun olet iso. Kahden lapsen kanssa joutuisit tyytymään guessin vaatteisiin ja fordiin.
[quote author="Vierailija" time="20.02.2014 klo 09:38"]
Mun äiti vastasi kysymykseeni jotakuinkin näin; Periaatteen naisena hän oli päättänyt, että lapset tehdään yhdelle isälle, ja koska isäni sairastui ja katosi kuvioista ei hän halunnut tehdä jälkikasvua isäpuoleni kanssa.
[/quote]
Tästä samaisesta syystä minulla on vain kaksi lasta, vaikka aina olen haaveillut suurperheestä maalla... Taidan pelätä uusperhekuvioita, joissa lapsia on sinulle, mulle ja meille...
Olen kaksilapsisen perheen kuopus, mutta kun kysyin äidiltäni miksette tekisi minulle pikkusisarusta, vastaus oli, että näin on hyvä, ei enempää lapsia tähän taloon. Homma oli sillä selvä. Isoveljeeni minulla oli huomattava ikäero, joten siksi ehdottelin pikkusisarusta.
Olen itse ainoa lapsi. Mun äiti vastasi kysymykseeni, että synnytys oli niin kamala ettei halua kokea sitä uudelleen. Sama vastaus on voimassa edelleen, tiedä sitten onko se todellinen syy :)
Me on vastattu, että "Ei vaan ole", kun on kysynyt, miksi hänellä ei ole sisaruksia. Kaikilla ei vaan ole, se on elämän tosiasia niin sisarusten kuin monen muunkin asian suhteen. Jotain muuta sit voi olla. Siihen ei ole mitään yhtä syytä, eikä lapsi ole siitä mitenkään pettynyt tai katkera, lähinnä utelias.
Lapsiluku on sellainen asia, ettei lapsella ole siihen sen kummemmin sanottavaa. Riippumatta siitä, onko ainoa, vai onko sisaruksia sen seitsemäntoista. Eipä sen puoleen, ei muillakaan parisuhteen ulkopuolelta.
Me sanotaan kuten asia on, eli meidän vanhempien mielestä meidän perhe on ihana näin. Jos poika sanoo että haluaisi sisaruksen, niin sitten pörrötän päätä ja sanon jotain yleistä lohduttavaa, kuten 'voi että'.
Ikinä ei perustella että yhden kanssa on helpompaa, vaikka niin varmasti on.
Mun äiti vastasi kysymykseeni jotakuinkin näin; Periaatteen naisena hän oli päättänyt, että lapset tehdään yhdelle isälle, ja koska isäni sairastui ja katosi kuvioista ei hän halunnut tehdä jälkikasvua isäpuoleni kanssa.