Vaimolla on outoja tapoja lastenkasvatuksessa

Vaimollani on minulle vieraita tapoja lastenkasvatuksessa.

Hän sillä lailla koskee, syleilee ja on mielestäni usein puhuessaan hyvin lähellä lasta. En tiedä, olenko ainoa, joka huomaa tälläisiä asioita.

Toisekseen hän järjestää aina joka hemmentin viikko jonkun elokuvankatsomisillan, johon tulee koko perhe (pakotetusti minä mukaan lukien) katsomaan jonkun elokuvan ja syömään yhdessä popcornia ja herkkuja. Lopuksi vielä keräännytään syömään iltapalaa yhdessä kaikki pöydän ääreen ja keskustellaan elokuvasta. Vaimo on niin älyttömän avoin ja kehoittaa aina kaikkia kertomaan oman mielipiteensä ilman että muut vihastuu. Tämä mielestäni ei ole hyvä juttu olla niin avoin.

Sitten hän haluaa pelata. Niin kuin koko perheen kesken vain pelaamaan. Ja tietenkin minun pitää pelata myös. Jaetaan pelivuoroja ja ollaan ihan innoisaan, nauretaan ja jippii kai jee. Hirveä huuto "Ei, ei Henric, mene sinne, nopeasti nopeasti!

Joulu on aina pahin, kun vaimo pakottaa minut hakemaan kaikki joulukoristeet ja kuuset ja mitä lie varastosta ja minua auttamaan koristelemisessa. Pahin on tietenkin se, kun meidän pitää mennä yhdessä harjoittamaan perinnettä joulukirkkoon. Ärsyttää niin paljon, onneksi jouluun on vielä kaksi kuukautta. Halloweekin kyllä hyvin yök aikaa, kun vaimo haluaa meikata minua hirveän näköiseksi, minkä ihmeen takia.

Pakko kaikki kestää aina.