Lue keskustelun säännöt.
Miehen osallistuminen vauvan hoitoon
14.02.2014 |
Hei!
Ajattelin sellaista kysyä, että miten alusta asti saa miehen osallistumaan vauvan hoitoon. Olen viimeisilläni raskaana ja tämä vauva on ollut toivottu. Mies käy arkisin töissä ja työpäivät ovat yleensä 7 tunnin mittaisia.
Haluan antaa miehelle vastuuta vauvan hoitamisessa jo alusta lähtien ja en halua hänen tuntevan oloaan ulkopuoliseksi, kun hän saapuu kotiin töistä. Haluan, että vauvan ja miehen suhde rakentuu hyväksi jo vauva-aikana. Olen ajatellut osittaisimetystä tai ajoittain vauvan syöttämistä pullosta, jotta mieskin voi osallistua vauvan syöttämiseen.
Mitä "tehtäviä" te olette antaneet miehenne hoidettavaksi vauvan hoidossa? Entä miten olette pitäneet huolta parisuhteestanne ensimmäisen lapsen synnyttyä?
Kommentit (18)
Pullosta syöttäminen silloin tällöin on hyvä idea.Meillä on tehty niin molempien lasten kohdalla,välillä omaa maitoa,välillä korviketta. Lopputulos: minä saan välillä iltaisin/viikonloppuisin tehdä omia juttuja ja mies voi olla myös pienemmän lapsen kanssa ihan itsekseen ilman,että on riippuvainen musta edes ruoan osalta. Kaikki voittavat.Myös lapsi,joka (niin kuin toivotkin) luo isäänsä läheisemmän suhteen heti alusta,kun yhteiselo ei rajoitu vain lyhyisiin leikki&vaipanvaihtohetkiin.
Ja tärkein - älä neuvo,jos ei kysytä.Jos miehesi on normaalijärjellä varustettu tavallinen mies,niin hän selviää vauvan kanssa mainiosti.Mitä enemmän neuvot ja sekaannut,niin sitä vähemmän hän kerää itseluottamusta vauvan kanssa toimimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies tekee niitä juttuja, joihin ei tarvitse tissiä: vaihtaa vaippoja ja vaatteita, leikkii, lohduttaa, nukuttaa päiväunille... Mies on myös useimmiten se, joka kylvettää lapsen. Joskus on antanut pullostakin, vaikka ihan viime aikoihin saakka olenkin täysimettänyt. Meillä oli paaaaljon pumpattua maitoa pakkasessa. Kun olen ollut oikein väsynyt, on ollut kiva tietää, että mies voi herätä kerran - pari lapsen kanssa (viikonloppuna), ja mä saan muutaman tunnin tauotonta unta vierashuoneessa korvatulpat korvissa.
"en koskaan pyydä miestä tekemään mitään"
Kyllä minä vain pyydän. Miksen pyytäisi? "Vaihdatko vaipan, mä voisin ripustaa pyykit." Ihan samalla tavalla meillä keskusteltiin tehtävistä asioista ennen vauvaakin. Ja jos mulla on esim. kiire jonnekin, niin pyydän miestä pukemaan lapsen. Ei, se ei aina tule ajatelleeksi.
Kyllä se paljolti miehestä riippuu. Oma mieheni on osannut tarttua härkää sarvista ja ryhtyä hommiin, koska on halunnut. Äidin ei tietenkään kannata estellä eikä vaatia tekemään samalla tavalla kuin itse tekee. Joissakin perheissä kylvetys on isän homma, ja senhän opettaa lastenhoitaja sairaalassa. Ja vauva syliin vain, siitä se varmuus kasvaa kummallakin, äidillä ja isällä - niin ja vauvallakin. Isäkin voi lukea vauvahierontaoppaan ja jo sairaalassa harjotella vaipanvaihdon. Siellähän voi pyytää lastenhoitajaa opettamaan. Ja parisuhdetta olemme hoitaneet huumorilla, hellyydellä ja arvostavilla sanoilla ja teoilla.
Ei tarvitse antaa pullosta, mies voi hoitaa paljon muitakin asioita kuin ruokkimisen. Ellet sitten halua totuttaa vauvaa pulloon omien menojesi helpottamiseksi tms.
Meillä mies pääsi osallistumaan esikoisen hoitoon heti alusta alkaen, kun saimme sairaalassa perhehuoneen. Mies vaihtoi pojan ensimmäisen kakkavaipan sairaalassa. Kotonakin mies vaihtoi yleensä aina vaipat kotona ollessaan.
Mies antoi pojalle myös ekan kylvyn ja hoiti kylvettelyn täysin itse varmaan koko ensimmäisen vuoden ajan. Se oli miehen ja pojan yhteinen oma juttu :) Minä kun imetin ja olin kotona, joten suuri osa vauvanhoidosta lankesi kuitenkin minulle. Mies voi mennä vauvan kanssa vaunuajelulle ja vaikka mitä. Kanniskella koliikkia huutavaa vauvaa korvatulpat korvissa yöllä...keksitte kyllä miehellekin paljon hommaa, vaikka ruokkiminen olisikin sinun vastuullasi!
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 17:14"]
Pullosta syöttäminen silloin tällöin on hyvä idea.Meillä on tehty niin molempien lasten kohdalla,välillä omaa maitoa,välillä korviketta. Lopputulos: minä saan välillä iltaisin/viikonloppuisin tehdä omia juttuja ja mies voi olla myös pienemmän lapsen kanssa ihan itsekseen ilman,että on riippuvainen musta edes ruoan osalta. Kaikki voittavat.Myös lapsi,joka (niin kuin toivotkin) luo isäänsä läheisemmän suhteen heti alusta,kun yhteiselo ei rajoitu vain lyhyisiin leikki&vaipanvaihtohetkiin.
Ja tärkein - älä neuvo,jos ei kysytä.Jos miehesi on normaalijärjellä varustettu tavallinen mies,niin hän selviää vauvan kanssa mainiosti.Mitä enemmän neuvot ja sekaannut,niin sitä vähemmän hän kerää itseluottamusta vauvan kanssa toimimiseen.
[/quote]
Mukava kuulla, että pullosta syöttäminen on onnistunut teillä. Olen kuullut niin paljon kauhutarinoita ja varoitteluita pullolla syöttämisestä, että on tullut siitä epävarma olo. Tietysti tämä imettäminen ja syöttäminen herättää kärkkäitä mielipiteitä suuntaan ja toiseen...
Minä olen ehkä joskus liian kärkäs sanomaan miehelle kotitöistäkin, pitää ottaa sellainen asenne, että vauvan hoidossa en sano mitään, ellei todella ole tarvetta. Mies on todellakin selväjärkinen ja tottunut lapsiin, joten hyvin hän varmasti osaa vauvaa käsitellä :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 17:22"]Ei tarvitse antaa pullosta, mies voi hoitaa paljon muitakin asioita kuin ruokkimisen. Ellet sitten halua totuttaa vauvaa pulloon omien menojesi helpottamiseksi tms.
[/quote]
Olen tuo aiemman pulloruokinnan suosittelija.Ja just tää siis oli pointti.Kun lapsi syö myös pullosta,niin elämää on paljon helpompi järjestellä.Isä ja vauva voivat viettää pidempiäkin aikoja kaksin kuin yhden ruokinnan välin.
Totta on,että ei se pulloruoka nyt suoraan ole isän ja vaivan hyvän suhteen kulmakivi.Mutta omiaan antamaan edellytyksiä yhteiselle ajalle.Tämän lisäksi äitikin saa halutessaan joskus omaa aikaa.
Omista kavereistani seurasin muutamia,jotka tekivät itsestään ruokahuoltajina korvaamattomia.Sitten kun olisivat oikeasti halunneet hetken omaa aikaa ilman aikatauluja,niin eipä onnistunutkaan,kun lapsi ei huolinut pulloa.No ei ihme,jos ei huoli,kun on ruokahetkiin outo syli ja suussakin vääränlainen juttu.Ei se välttämättä sitten vain onnistukaan,jos vaikka 3kk ikäiselle ei ole koskaan pulloa annettu.
Päätin noista esimerkeistä viisastuneena,että en itse tuollaista loukkua rakenna.Ja hyvin on toiminut.Ihanaa välillä lähteä vaikka pitkälle lenkille tai kavereiden kanssa syömään ilman,että koko ajan on pakko vahtia kelloa tai odotttaa soittoa.
Tuossa "älä neuvo" -ajatuksessa on kyllä kokemukseni mukaan toinenkin puoli. Meillä sain mieheni suuttumaan juuri siksi, että EN neuvonut häntä itkuisen vauvan rauhoittelussa kun nimenomaan ajattelin, että ei pidä mennä neuvomaan. Noh, miehen mukaan pyörää on turha keksiä uudestaan ja nyt hän haluaa, että kerron jos on jotain toimiviksi havaittuja tapoja toimia vauvan kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit pumpata maitoa pullosta annettavaksi. Meillä ainakin maha meni sekaisin jos antoi korviketta ekoina kuukausina.
Sulle ne hommat jää kuitenkin. Varaudu tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 17:22"]
Ei tarvitse antaa pullosta, mies voi hoitaa paljon muitakin asioita kuin ruokkimisen. Ellet sitten halua totuttaa vauvaa pulloon omien menojesi helpottamiseksi tms.
Meillä mies pääsi osallistumaan esikoisen hoitoon heti alusta alkaen, kun saimme sairaalassa perhehuoneen. Mies vaihtoi pojan ensimmäisen kakkavaipan sairaalassa. Kotonakin mies vaihtoi yleensä aina vaipat kotona ollessaan.
Mies antoi pojalle myös ekan kylvyn ja hoiti kylvettelyn täysin itse varmaan koko ensimmäisen vuoden ajan. Se oli miehen ja pojan yhteinen oma juttu :) Minä kun imetin ja olin kotona, joten suuri osa vauvanhoidosta lankesi kuitenkin minulle. Mies voi mennä vauvan kanssa vaunuajelulle ja vaikka mitä. Kanniskella koliikkia huutavaa vauvaa korvatulpat korvissa yöllä...keksitte kyllä miehellekin paljon hommaa, vaikka ruokkiminen olisikin sinun vastuullasi!
[/quote]
Olen ajatellut pulloa ihan muistakin syistä, myös siitä syystä, että pääsen tarvittaessa käymään jossain.
Perhehuoneen haluan sairaalasta, jos vain mahdollista. Haluan saada kokemusta perheenä jo lapsen syntymästä lähtien ja mukavahan se on molempien opetella ammattilaisten johdolla sitä pienen nyytin hoitoa :) Varmasti mies saa vaihtaa niin monta kakkavaippaa kuin haluaa, ei minua haittaa ;)
Ap
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 17:34"]
Voit pumpata maitoa pullosta annettavaksi. Meillä ainakin maha meni sekaisin jos antoi korviketta ekoina kuukausina.
[/quote]
Tämäkin on totta. Onneksi niitä korvikemerkkejä on monia, niitä voi sitten kokeilla, jos joku ei sovikaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosta syömisestä niin se ei todellakaan ole minkään kehityksen kulmakivi kuten joku sanoikin, mutta kyllä se äidin elämää helpottaa. Mutta aina se ei ole aikuisen valittavissa. Meillä esikoinen söi myös pullosta, mutta kaksi nuorempaa ei ja kyllä sitä molemmille yritettiin ja ihan pienestä, mutta sei ei vaan kelvannut.
Tosta neuvomisesta niin pointti taitaa olla osittain myös se, millä äänensävyllä se sanotaan. Tuleeko se sellaisena kommenttina, että viikon olen pähkännyt ja tämä nyt tuntuu toimivan vai kun et sä kuitenkaan tajua niin pitää sulle kaikki kertoa.
Mulla yksi tuttu teki näin: Kun isä otti vauvan syliin niin äiti haki pois heti kun hommiltaan ehti, kun mies vaippaa vaihtaessa höpsötteli vauvan kanssa niin äippä huokaisi raskaasti selän takana ja änkäsi tekemään homman (itse höpsötteli myös, mutta miehen vastaava oli osaamattomuutta), kun mies puki vauvan niin vaatteet piti vaihtaa kun oli vääränlaiset jne. Ei mies sitten kovin kauaa yrittänyt. Noista vaatteista niin toki jos on vääränlaiset niin, että vaikka liian paljon tai vähän niin sitten ja selitys siihen, että olen tässä huomannut, että on tuollaisessa varustuksessa ihan hikinen tms. Kyllä se siitä hyvin menee, luonnostaan yleensä. Jos olet päälle päsmäri-luonne niin lähde joskus yksin kävelylle tai kauppaan:)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2014 klo 17:36"]
Sulle ne hommat jää kuitenkin. Varaudu tähän.
[/quote]
Pitääpä varautua :D Onneksi on vanhemmat lähellä, joilta voi pyytää apua tarvittaessa!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti kulunut neuvo, mutta anna miehellesi aikaa! Jos miehellä siis on vain halua, niin kyllä se suhde lapseen syntyy pikkuhiljaa. Toki se aivan alku, kun lapsi lapsi ei oikein vielä tee mitään muuta kuin syö, nuku ja itke, on usein miehille hieman haastellista aikaa suhteen luonnissa, . Miehesi työpäivät ovat siedettävän pituisia useiden uusien isien, myös oman mieheni, päiviin verrattuna
En lähtisi kuitenkaan ainakaan osaimetykselle vain sen takia, että isä saa antaa lapselle pulloa. Imetyksessä kun oikeasti toimii kysynnän ja tarjonnan laki, ja jos yrität alusta asti sisällyttää parikin pulloilukertaa vuorokaudesta, oma maidontuotantosi laskee.
Sen sijan meillä mies, joka joka tekee 10-12 tuntista päivää, on alusta asti osallistunut lapsen nukuttamiseen. Tämähän ei ole ihan niin yksinkertainen juttu kuin voisi kuvitella. Vaikkei vauvalla olisikaan koliikkia, niin siinä aluksi elimistö ei ole kehittynyt, ja ilmavaivat ovat yleensä pahimmillaan kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Meillä oli pahin kausi oli onneksi ohi jo kahden kuukauden iässä, mutta kyllä se vain niin oli, että kahden viikon ikäisestä kuusiviikkoiseksi vauva itki lähes suoraa huutoa joka ilta tunnin-parin ajan vatsa pinkeänä, kun sinne oli kertynyt ilmaa täysimetyksestä ja äidin ruokavaliosta huolimatta. Tuohon ei auttanut muu kuin vatsatippojen (Disflatyl) anto ja sitten vauvan asettaminen makuulle maha isän pohkeen päälle piereksimään. Tuolla tavalla vauva saatiin joskus rauhoittumaan jopa puolessa tunnissa yöunille. Mies antoi vauvalle myös vauvahierontaa, muistaakseni ihan täältä vauva.fistä löytyneillä ohjeilla.
Vauvan kasvaessa toki vuorovaikutus on lisääntynyt. Nyt isä leikkii 4,5 kk vanhan tytön kanssa paljon, antaa leluja tartuttavaksi, pitää ryömintäharjoituksia (näyttäisi siltä, että tämän taidon oppimisessa ollaan niillä rajoilla...), alkaa pikkuhiljaa lukea hänelle. Meille on myös muodostunut tavaksi "herätellä" isi aamulla, heräämme yleensä noin tuntia ennen miestä, ja kun hän on heräämässä, pistän tytön viereen sänkyyn. Nyt tyttö osaa jo tarttua isän käsivarteen, ja saada huomion. Koska tyttö on aamuvirkkutapaus, "juttelee" ja hymyilee heti herättyään, aamu-uninen mies odottaa kerrankin aamuherätyksiä.
Niissä "ikävissä" huoltohommissa päävastuu on edelleen minulla, mutta itse asiassa nimenomaan isä opetti tytön mm. syömään tuttia (tytöllä on kova imemisen tarve, ja nyrkit menevät kitaan asti) ja äidinmaitoa pullosta. Tämäkään ei muuten ollut niin helppoa kuin annetaan ymmärtää, vaan vaati parin viikon erittäin johdonmukaiset harjoitukset.
Eli tässä nyt ihan vain muutamia esimerkkejä siitä mitä erittäin kiireinen mies, jolla ei ole aiempaa lastenhoitokokemusta juuri ollenkaan, voi osallistua vauvan hoitoon ja muuten kehittää suhdetta.
16 vielä lisää, että tosiaankin tarkoitan, ettei kannata osaimetykselle heti alkaa, ennenkuin maidontuotanto tasaantuu. Meilläkin alettiin siis äidinmaitoa pumpata maitoa varastoon ja syöttää pullosta, kun imetys alkoi sujua hyvin, vauvan imuote oli kunnossa ja oikeastaan se pumppaaminen oli hyväksikin suihkutissien takia. Se pullo vain ei ole koskaan ollut vauvan juttu, vaan tosiaan sitä opeteltiin ajan kanssa, ja nytkin pullo kelpaa vain, jos äiti ei ole lähellä haisemassa maidolle. ;-)
Oman kokemukseni on, että miehen suhde lapseen kehittyy eri tavoin kuin naisella. Vaimollani se tuntuu alkavan jos raskausuutisista ja emotionaallinen kiintymys vauvaan on jo todella vahva syntymän aikoihin. Itselläni suhde vasta alkaa muodostumaan lapsen synnyttyä.
Itselläni sellainen tekeminen, jossa on saanut olla vauvaa lähellä on ollut ehkä sellaista, mikä luo kiintymystä vauvaa eniten, pukeminen, vaipan vaihto, kylvettäminen, imetyksen jälkeen röyhtäyttäminen, nukuttaminen (mikäli mahdollista) esimerkiksi.
Miehenä tosin tuntuu, että kyllä se vauva yksinkertaisesti enemmän tarvitsee äitiä ensimmäisten kuukausien aikana. Olen siksi yrittänyt kaikin tavoin helpottaa vaimon muita töitä, jotta hänellä olisi aikaa olla ja levätä ne vähät hetket, jolloin vauva ei häntä tarvitse. Puolen vuoden ikäisen kanssa miehellä onkin jo paljon enemmän tekemistä.
Mukava kuulla miesnäkökulmaa, joten kiitos 18! Kuulostat kyllä järkevältä mieheltä, vaimosi saa olla onnellinen sinusta :)
Ap
On tärkeää että miehelle tulee halu hoitaa vauvaa itseltään ja niin että hänelle kehittyy hyvä tuntemus lapseen. Itselläni vauva pari kuukautta vanha, en koskaan pyydä miestä tekemään mitään enkä varsinkaan ole selän takana vahtimassa kuin se vaipan vaihto sujuu. Mies kiittää vastuun ja vapauden antamisesta. Vastapainoksi haluan vain positiivista energiaa vauvan ympärille, meillä ei huudeta eikä hätäännytä.