pettymys lapsen sukupuoleen

Tytöt saa jättää adoptoitavaksi ihan ilmaiseksi. Ei tarvitse ottaa mukaan synnytyslaitokselta.

Olen varma, että kiinnyt lapseesi heti ensisilmäyksellä. Saatat kiintyä jopa tavallista enemmän, kun äitiys ei ole enää sinulle vieras asia. Kun näet lapsesi ensimmäistä kertaa, saatat jopa jollain tasolla tuntea syyllisyyttä, että olit sukupuoleen pettynyt ja siksi kiinnyt syvemmin :) Minun esikoiseni oli tyttö ja raskauden alussa oli vahva tyttö olo. Ultrassa emme kysyneet sukupuolta - halusimme sen olevan yllätys ja minulle oli sama kumpi sieltä tulee, mutta kun kokemusta oli jo tytöstä, pelkäsin osaisinko olla pojan kanssa. Poika syntyi ja kiinnyin häneen samantien (ja juurikin todella syvästi, koska vähän häpeilin tunteitani, että osaisinko olla pojan kanssa)! Mikään pettymys se ei missään nimessä ollut ja aivan helppoa on ollut pojankin kanssa olla (ikää nyt 1v2kk). Kannattaa jutella noista tunteista neuvolassa ja viime tingassa jopa ihan synnärilläkin.

Onnea tytöstä ja tsemppiä raskauteen!

oho, jäi mainitsematta, että siis toisen raskauden kohdalla oli siis vahva tyttö olo :)

Kiitos 2, tuostapa oli apua!

ap

Tästä aiheesta saa kilon sontaa niskaan, koska aidoista tunteista ei saa puhua. Minulla sama tilanne, tai vielä ei tiedetä kumpi tulossa mutta veikkaisin tällä kertaa tyttöä ajatellen miten täysin erilaiset raskaudet. Uskoisin, että se rakkaus varmasti löytyy sitten syntymän jälkeen ja koitan ajatella että vaihtelu ja uusi asia tekee ihan hyvää.. Kuukauden päästä sen sitten kuulee kumpaa tulossa. Ja juu, ei tartte kenenkään tulla hokemaan siitä että kuhan on terve jne.. Tottakai, mutta muistakin ajatuksistaan saanee avautua :)

Me miehen kanssa toivottiin poikaa, mutta tyttö tuli. Olihan se aluksi "pettymys", mutta en mä enää vaihtaisi tota pientä aarrettani mihinkään :)

Et oo tosissaan! Mieti niitä jotka ei saa lapsia ollenkaan ja sinä viitsit narista jostain sukupuolesta! Raivostuttaa tuollaiset ihmiset!

T.Lapseton

Miten jollekin voi tulla yllätyksenä se, että syntyvät lapset ovat yleensä joko tyttöjä tai poikia. Hmm.

Kyllä siihen rakastuu kun se on syntynyt ja rakastaa ihan kauheasti. Oikeastaan, nyt kun tiedät jo sukupuolen niin luultavasti käy niin, että totuttaudut ajatukseen jo loppuraskauden aikana ja alat ajatella, ettei sillä mitään väliä oikeasti olekaan.

Saat todennäköisesti ihan kohta paljon asiattomia vastauksia, mutta älä välitä niistä. Tulet kyllä pääsemään asiasta yli ja rakastamaan lastasi ihan mielettömästi.

Meillä on neljä poikaa ja olen aina halunnut tytön. Neljännen kohdalla olin todella pettynyt kun ultrassa paljastui, että taas tulee poika. Viimeiseen asti toivoin, että kuitenkin tulisi tyttö. Vauva oli muutenkin haastava tapaus ja nukkuu edelleen huonosti. Ensimmäiset puoli vuotta meni aika sumussa ja tunsin huonoa omaatuntoa siitä, että en kokenut samanlaista rakkauden tunnetta vauvaa kohtaan, kuin muiden lasten kanssa.

Mutta sitten n. puolen vuoden iässä huomasin tuntevani vauvaa kohtaan yhtäkkiä erittäin suurta rakkautta ja tavallaan sitä myöten se pettymyskin haaleni. Ehkä näin olisi käynyt aikaisemminkin, jos vauva olisi ollut helppohoitoisempi.

Ja kyllä olen välillä vieläkin pettynyt siitä, että minulla ei ole tytärtä. Tämä on täysin normaalia. Se ei tarkoita, että rakastaisin poikiani jotenkin vähemmän, kuin sellainen äiti, joka ei ole tyttöä toivonut. Poikani ovat maailman ihanimpia ja suloisimpia ja olen heidän mielestään maailman paras äiti. Tietenkään en enää vaihtaisi poikiani pois, vaikka tyttöä olisinkin toivonut. Viides lapsi on harkinnassa, mutta yritän jo nyt psyykata itseäni siihen, että sekin on poika. Ja tiedän että siitä huolimatta tulen sitä rakastamaan ihan mielettömän paljon.

Varmasti tulet rakastamaan toista lasta vähintään yhtä paljon kuin ensimmäistä. Mulla oli vahva tyttöolo ja ultrassa selvisi, että vauva onkin poika. Uskoin synnytykseen asti, että tyttö sieltä tulee ja mietin monta syyllisenä sitä, osaisinko todella poikaa rakastaa. Tuntui, että tyttö on se ainut ja oikea koska niin vahvasti olin tyttö odottanut. Poikaha sieltä syntyi ja en voisi enää mitään rakkaampaa maan päälle edes kuvitella! Luulen, että noilla ajatuksilla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa, hormonit tekee vaan tepposiaan ja mieli on vähän sekaisin. PS. Jos nyt tulisin raskaaksi ja saisin kuulla, että on tulossa tyttö, panikoisin varmasti sitä miten sitä nyt tytön kanssa sitten muka osaisi olla :)

[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 20:28"]

Et oo tosissaan! Mieti niitä jotka ei saa lapsia ollenkaan ja sinä viitsit narista jostain sukupuolesta! Raivostuttaa tuollaiset ihmiset!

T.Lapseton

[/quote]

Turhaan tälle lämpenet, ilmiselvä provohan tämä oli. Ap halusi vaan saada ihmiset kuumenemaan, mutta tällaiset kannattaa ignoorata vaan kokonaan. Ei aiheuta mitään toimenpiteitä.

juuri askettäin oli ihan samanlainen aloitus täällä

Eikö se ole pääasia, että lapsi olisi terve?

Minulla on sama homma. Avauduin asiasta täällä pari kuukauta sitten ja sain paskaa niskaa oikein urakalla. Minulla siis esikoinen tyttö ja toivoin todella toista tyttöä. Nyt n.8 viikon kuluttua syntymässä on poika. Itkin kun kuulin ultrassa kumpi on tulossa ja itkin koko loppu päivän kotona. Yritän vieläkin käsitellä asiaa, mutta vaikea on uskoa, että poika voisi olla yhtä ihana, suloinen ja rakastettava kuin tyttö.

Minulla on sama homma. Avauduin asiasta täällä pari kuukauta sitten ja sain paskaa niskaa oikein urakalla. Minulla siis esikoinen tyttö ja toivoin todella toista tyttöä. Nyt n.8 viikon kuluttua syntymässä on poika. Itkin kun kuulin ultrassa kumpi on tulossa ja itkin koko loppu päivän kotona. Yritän vieläkin käsitellä asiaa, mutta vaikea on uskoa, että poika voisi olla yhtä ihana, suloinen ja rakastettava kuin tyttö.

Pahoittelen tuplaviestiä. En mielestäni painanut lähetä nappia kuin kerran..

Kiitos asiallisista vastauksista ja kokemuksienne jakamisesta! Ehkä tässä on siis vielä toivoa! :) Kovasti olen sitä itselleni yrittänytkin sanoa, että kyllä sitä tyttöäkin varmasti tulee rakastamaan, mutta silti se pelottaa!

Arvasin kyllä, että aiheeseen helposti tarttuu myös asiattomat kommentoijat, enkä siis jaksa teistä välittää. Lapsettomalle, en voi sanoa kuin, että olen tosi pahoillani ettet ole saanut lapsia vaikka ilmeisesti olet niitä halunnut!

ap