Onko teidän koirat reagoineet jotenkin raskauteenne?
Meidän koira sillä tavalla, että kun normaalisti se jää aina nukkumaan yläkertaan, jos joku siellä nukkuu, mutta nyt se seuraa aina minua alakertaan, kun herään. Koira oli myös nukkunut pitkään alakerrassa, mutta kun tulin raskaaksi, se muutti takaisin yläkertaan.
Synnytyksen jälkeen (tämä siis viime raskauden jälkeen) menimme hakemaan koiraa vanhempieni luota, ja se säikähti muuttunutta hajuani niin, ettäjuoksi karkuun!
Kommentit (8)
Mulla ei oo omia koiria mutta siskon koirat vahtivat mua raskaana ollessani tosi aggressiivisesti. Vahtimisella tarkoitan suojelemista. Kun kuka tahansa paitsi siskoni lähestyi minua, ne murisivat ja näyttivät tälle hampaita. Toinen kävi vartin välein tarkistamassa missä olen ja palasi toimiinsa. Koirien lenkittäminen ei ollut kivaa kun koirat murisivat jokaiselle vastaantulijalle.
Ja siis rauhalliset, hyvinkoulutetut koirat kyseessä.
joo, meillä koirat pysyy hyvin kaukana musta.
Olen näet ollut todella kiukkuinen koko raskausajan.
Meillä seurannut ihan koko raskauden ajan. Ihan jo kun siirryn keittiössä askeleen toiseen suuntaan niin tulee jo siinä mukana (vähän kuin tokossa, kun pitää olla ihan vierellä ja istua kun pysähtyy, mutta ei kuitenkaan oikeaoppisesti asennot yms). Todella rasittavaa aikaa. :) Suojellut pihalla, räyhännyt toisille koirille ja todella valppaana ihmisten kanssa vaikka yleensä ei niitä noteeraa. Ei sentään pelkille ihmisille räyhännyt.
Synnytyksen jälkeen älytön stressi ja karvat lähtivät.
Sitä en tuossa aloituksessani maininnut, että koira on aivan liioitellun kiinnostunut peräpääni hajusta. On penkonut mun likaisia alkkareita esim. likapyykin joukosta, ja tästä oon nuhdellut kovasti.
Koira pelkää lapsia, ja ensimmäistä pelkäsi vastasyntyneenä lähes hysteerisesti. Kesti joitain päiviä, ennen kuin koira tuli niin lähelle, että uskalsi haistaa.
Ap
[quote author="Vierailija" time="13.02.2014 klo 09:46"]
Synnytyksen jälkeen älytön stressi ja karvat lähtivät.
[/quote]
Voiiiiiii raukkaa :D
Ei reagoinut millään lailla. Tai siis, käytös parani, koska olin raskausaikana hermo kireällä ja vaain koiralta enemmän tottelevaisuutta.
Meillä narttukoira vahti mua ja tuli perässä vessaankin. Molemmissa raskauksissa sama juttu ja varsinkin mitä pidemmälle raskaus meni sen enemmän vahti. Molemmissa jouduinkin kyllä sairaalaan vaikean raskausmyrkytyksen vuoksi, kuopus syntyi keskosena. Joskus mietinkun ollut juttua että koirat voi aavistaa sairauksia, et oisko ollut näin. En tiedä.
Sinänsä ko. koira ei pitänyt ihan pienistä lapsista, varovasti haistoi ja meni aina äkkiä pois, siis ihan omienkin kanssa, mutta jos vieras tuli käymään niin asettui aina istumaan lapsen ja vieraan väliin. Kun lapset tuli isommaksi niin viihtyi enemmän heidän kanssaan.
Oliko sulla narttu vai uroskoira? Onko niiden käytöksessä eroa?
Meillätaas uroskoira otti jo vauvat heti innolla vastaan ja muisti tsekata että vauva varmasti nukkuu sängyssään kun ulkoa sisälle tuli:)
Ei mun mielestä reagoinut mitenkään. Kummasteli kyllä sitä mun ähinää ja hidastelua. Mahaa haisteli aina välillä, normaalisti ei todellakaan mahaa haistele :D