Lue keskustelun säännöt.
Kumpaan luottaisit enemmän, fyysiseen vetovoimaan vai henkiseen yhteyteen?
29.10.2020 |
Kumpaan tunteeseen luottaisit enemmän parisuhteen muodostusta ajatellen, syvään henkiseen yhteyteen vai vahvaan fyysiseen vetovoimaan? Kumpaakaan ihmistä et tuntisi kunnolla, nämä olisi vain ensivaikutelmat.
Kommentit (22)
Henkinen. Kiima on elukkatason tunne:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun on 2 - 5 vastausvaihtoehtoa suosittelen kyselyä. Ja henkiseen tietty.
Vierailija kirjoitti:
Henkinen. Kiima on elukkatason tunne:
Voihan se henkinen puolikin tulla mukaan kun tutustuu lisää. Aloituksessa sanottiin ettei kumpaakaan tunne kunnolla.
Miehet luottaa fyysiseen vetovoimaan, naiset henkiseen yhteyteen.
Kummallinen kysymys. Jos ei tunne kunnolla, ei oikein voi olla syvää henkistä yhteyttä. Mutta se menee niin, että seksuaalinen vetovoima + syvä henkinen yhteys = onnistunut suhde. Ja minulla se tapahtuu tuossa järjestyksessä. Jos on syvä henkinen yhteys ilman seksuaalista vetovoimaa, on kyseessä ystävyyssuhde. Siksi se vetovoima on tärkeä - itselleni ainakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoilla linjoilla kuin 6. Henkinen yhteys on tärkeämpi, mutta rakkaussuhteissa se usein syntyy vahvan fyysisen yhteyden kautta. Fyysinen yhteys on olemassa jo ennen seksiä, tuoksu ym. vetovoima.
Molemmat pitää olla jotta homma skulaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo fyysinen vetovoima usein syntyy feromonien kautta, ja on tutkittu että mikäli puolison ominaishaju miellyttää niin sitten ollaan geneettisesti yhteensopivia = paremmat lähtökohdat biologisille lapsille.
Mikäli molemmilla on perheenperustaminen mielessä niin luottaisin biologiaan.
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen kysymys. Jos ei tunne kunnolla, ei oikein voi olla syvää henkistä yhteyttä. Mutta se menee niin, että seksuaalinen vetovoima + syvä henkinen yhteys = onnistunut suhde. Ja minulla se tapahtuu tuossa järjestyksessä. Jos on syvä henkinen yhteys ilman seksuaalista vetovoimaa, on kyseessä ystävyyssuhde. Siksi se vetovoima on tärkeä - itselleni ainakin.
Minulla taas menee päin vastoin. Fyysistä kemiaa ei voi olla jos en tunne ihmistä kunnolla. Kun tutustun, ja alan arvostaa ja ihailla ihmistä, fyysinenkin yhteys voi syntyä. Ei synny kaikissa tapauksissa, mutta ilman henkistä yhteyttä sitä ei ainakaan tule missään tapauksessa.
Eli vastaan: luottaisin henkiseen yhteyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Henkiseen kun suurimmalla osalla ihmisistä sitä fyysistä vetovoimaa ( ulkonäkö) ei yksinkertaisesti ole.
Tarvitaan molempia, jotta parisuhde onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen kysymys. Jos ei tunne kunnolla, ei oikein voi olla syvää henkistä yhteyttä. Mutta se menee niin, että seksuaalinen vetovoima + syvä henkinen yhteys = onnistunut suhde. Ja minulla se tapahtuu tuossa järjestyksessä. Jos on syvä henkinen yhteys ilman seksuaalista vetovoimaa, on kyseessä ystävyyssuhde. Siksi se vetovoima on tärkeä - itselleni ainakin.
Sama. En halua parisuhdetta, jossa ei ole seksiä, ja jotta olisi seksiä, pitää olla seksuaalista vetovoimaa. Se ei syty ajan myötä eikä tahdonvoimalla (kokemusta on) vaan sitä joko on heti alussa tai ei ole. Sen jälkeen tarvitaan henkinen yhteys.
Eli vastaukseni aloittajan kysymykseen: kumpikaan ei yksinään riitä parisuhteeseen mutta fyysisen vetovoiman perusteella voisin alkaa seksisuhteeseen ja henkisen yhteyden perusteella ystävyyssuhteeseen.
Molemmista on kokemusta. Tarvitaan molempia. Jos toinen pitää valita niin fyysisyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne mieheen fyysistä vetovoimaa, jos hänen luonne ei ole kiinnostava.
Näin.
N37
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen kysymys. Jos ei tunne kunnolla, ei oikein voi olla syvää henkistä yhteyttä. Mutta se menee niin, että seksuaalinen vetovoima + syvä henkinen yhteys = onnistunut suhde. Ja minulla se tapahtuu tuossa järjestyksessä. Jos on syvä henkinen yhteys ilman seksuaalista vetovoimaa, on kyseessä ystävyyssuhde. Siksi se vetovoima on tärkeä - itselleni ainakin.
Ja minulle taas demiseksuaalina toisinpäin. En ole koskaan tavannut miestä ja ajatellut wau, tuon kanssa haluan sänkyyn. Moinen ajatus ventovieraasta on täysin omituinen. Toki näen kuka on mielestäni viehättävä, mutta se ei tarkoita että oikeasti tekisin vieraan kanssa mitään.
Mutta jos tutustun häneen ja hän on älykäs, ystävällinen, hauska, mukava, kohtelee ihmisiä hyvin, osaa keskustella, eli sytyttää minut henkisesti - sitten roihahtaa se fyysinenkin puoli.
Toivon niin paljon että olisin "normaali" kuten sinä, nimittäin tästä ominaisuudestani johtuen olen ikisinkku. Miehet odottavat heti ekojen 3-5 treffien aikana jotain, mihin en vielä pysty, ja niinpä he katoavat kuvaillen minua kylmäksi tai luullen etten pitänyt heistä. Suoraan selittäminen ei auta, koska sitten ovat pitäneet minua outona (ja myös kertoneet sen suoraan).
Ja jos taas mies tutustuu minuun rauhassa... Ja se liekki syttyy... Ja teen aloitteen... Miehet ovat kavahtaneet kauhuissaan - mehän ollaan vain kavereita?! Minulle on useamman kerran selitetty että seksiä on joko heti tai ei koskaan, ja että olisihan minun pitänyt tietää ettei ko. mies pidä minusta siinä mielessä.
Ainoa toivoni lienee löytää demimies. Ja sellaista ei vielä ole tullut kertaakaan vastaan...
En kumpaankaan. Kummatkin on täyttä skeidaa matrixissa.
-Sinkkiş
Jaa, parasta kai olisi jos olisi molemmat. Jos seksuaalinen yhteys puuttuu, niin silloin ollaan ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Henkiseen kun suurimmalla osalla ihmisistä sitä fyysistä vetovoimaa ( ulkonäkö) ei yksinkertaisesti ole.
Fyysinen vetovoima perustuu ulkonäön sijaan ihmisen feromonien tuoksuun. Naisilla on tarkempi hajuaisti kuin miehillä ja he valikoi tuoksun perusteella partnerin ,jolla on mahdollisimman erilainen perimä kuin itsellä. Näin vältetään sukurutsa ja saadaan mahdollisimman elinvoimaisia ja terveitä jälkeläisiä. Naisten valikoi uudella on biologinen tarkoitus ja miehet ovat pelkästään pinnallisia elukoita.
Henkiseen. Fyysinen rappeutuu kuitenkin ajan saatossa.