ekaluokkalaisellani paljon ylipainoa...

Mitä sä sille oikein syötät?! Äläkä nyt vastaa, että "tavallista kotiruokaa".

Mun tokaluokkalainen on samankokoinen. Ei määrätty kuitenkaan verikokeita. Syö todellakin normaalia ruokaa, mutta ilmeisesti liikaa. Paino ryöpsähti kesällä isovanhempien luona ja reissussa. Nyt tiukassa kontrollissa ja liikuntaa lisätty. 

kiitos nro 3. oikeasti mun ekaluokkalainen on jo yli 8-vuotias, mutta sai vuoden koululykkäyksen. t.ap

Kyllä nimenomaan on se tavallinen ylipaino mikä on 'vakavampaa'. Jos verikokeissa löytyisi joku hoidettava syy, esim kilpirauhasongelma, niin sellainen olis kuitenkin helppo hoitaa.

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 11:18"]

Mitä sä sille oikein syötät?! Äläkä nyt vastaa, että "tavallista kotiruokaa".

[/quote]

tähän on pakko kommentoida

ekaluokkalaisen paino kulkee +27 käyrällä, 

tokaluokkalaisen -10

molemmat syövät samaa "tavallista kotiruokaa"

Siis 42% on oikeesti paljon. Nyt vaan annoskoot kuriin, herkut minimiin. Mitä maitoa juotte? Jopa sillä on merkitystä. Mehut pannaan. Leipä pois aterioilta, näkkäri ok. Ja liikuntaa lisää, niin pituuskasvu voi vielä korjata. Ja samalla koko perheen ateriatarkistus. Usein muunkin perheen syömisissä on toivomisen varaa. Ja sit vielä niitä kasviksia...  

monet lapset syö myös salaa, eli ei kannata kauheasti antaa mitään viikkorahaa yms. Itellä tuli usein käveltyä tuon ikäisenä koulumatkalla ostamassa karkkia tms..

Oma ekaluokkalaiseni oli 138 cm ja painoi 43 kg (lapsen painoindeksi 32,9). Kävimme verikokeissa ja mitään sairautta ei onneksi löytynyt. Kakkosluokalla painoindeksi oli 31,8 ja toissapäivänä oli kolmannen luokan tarkastus ja painoindeksi 29,6. Olen todella iloinen sillä suunta on oikea ja ilman sen suurempia kärsimyksiä on painon nousu saatu taitettua. Leipomisen olen lopettanut lähes kokonaan (siis kakut, pullat, keksit). Juhlapäivinä juhlitaan, mutta arkeen ei herkut kuulu. Karkkipäivä on kerran viikossa ja ennen joulua lapsi oli kolme kuukautta karkkilakossakin. Kasviksia lisää aterioille ja liikuntaa mukavassa muodossa. Tästä on hyvä jatkaa. Laihtuahan ei tarvitse - kunhan paino ei karkaa ylöspäin. Kannattaa tarttua asiaan lapsen terveyden (fyysisen ja henkisen) vuoksi. Itse olin lapsuudesta parikymppiseksi saakka reilusti ylipainoinen - eikä se mukavaa ollut, aiheutti lähinnä surua ja jatkuvaa toivetta olla toisenlainen/kokoinen.

Meillä samantapaista ongelmaa. Tokaluokkalainen vaan ei tahdo liikkua. On aina ollut kömpelö ja tykkää leikeistäkin jossa voi istua paikallaan. Koulumatkat kävelee, mutta iltaisin ei ulos halua mennä.

Miten ihmeessä tuota saisi liikkumaan enemmän ihan arkena? 

Meillä samantapaista ongelmaa. Tokaluokkalainen vaan ei tahdo liikkua. On aina ollut kömpelö ja tykkää leikeistäkin jossa voi istua paikallaan. Koulumatkat kävelee, mutta iltaisin ei ulos halua mennä.

Miten ihmeessä tuota saisi liikkumaan enemmän ihan arkena? 

Niin meilläkin oli. Nyt on poika 15 v. ja kaikki ylipaino suli pituuskasvuun. Tutkituta vain, ei siitä haittaa ole. 

Tavallista kotiruokaa meilläkin syödään.

Kyllä ne lapset tuppaavat väkisin liikkumaan jonkin verran vaikka se ei olisi oikeaa urheilua. Jääkaapista/kaupankassahihnalta se syyllinen löytyy. Ja tosiaan jos lapsi on perso herkuille niin viikkoraha minimiin koska sinne se tuon ikäisillä menee. Ja se tavallinen kotiruoka on usein liikaa jos vihannekset puuttuvat täyttämästä mahaa, joka aterialla vähintään puolet rehuja niin voidaan puhua terveellisestä ruokavaliosta.

Hei, onhan sulle kerrottu, että ne, joilla on geneettinen taipumus lihomiseen, alkavat lihoa kuudesta vuodesta eteenpäin. Silloin lapsi, joka syö tismalleen samaa ruokaa ja tismalleen laskennallisesti oikeita annoksia, lihoo, vaikka ikätoveri, jolla ei ole lihavuusgeeniä, ei liho samoilla kaloreilla. Yhtälö on vaikea, koska lapsen näläntunne on kuitenkin sama kuin ns. normilapsilla. Eli se, että ylipainoinen lapsi mättää herkkuja päivät pitkät, ei ihan todistetusti ole aina se syy lihomiseen, vaan selitys löytyy lapsen perimästä.

Syynä saattaa joskus olla liiallinen maidon tai tuoremehun juonti. Näitä ei monesti huomioida mutta jos menee pari litraa päivässä, nostaa taatusti painoa.

Katsopa http://www.tampere.fi/terveyspalvelut/koululaisetjaopiskelijat/kouluth/painonhallinta.html

Avaukseenhan ei oikeasti voi ottaa mitään kantaa kun ei tiedä mitä ja miten ap:n perhe syö. Mutta hyvä kun on tilattu ne labrakokeet sentään. 

Minkä painoisia vanhemmat ja mahdolliset sisarukset ovat?

Miten paljon napostelua/ pvä tai vko?

Millaiset annoskoot?

Käytetäänkö perheessä ruokaa palkintona tai lohtuna?

Kuinka paljon sokeri- ja rasvapitoisia "herkkuja"/ vko?

Mitä lapsi juo?

Kuinka paljon erilaisia välipaloja/ pvä. 

Kuinka paljon liikuntaa? Harrastukset + ihan tavallinen arkiliikunta, joka mun mielestä on tuossa iässä todella oleellista. Lapsihan haluaa luontaisesti liikkua: juosta, pomppia, fillaroida (ja harjoitella voltteja sohvalla samalla kiljuen (huoh)). 

Ei oikeastaan liity lapsen paino-ongelmaan, mutta kun ap sen itse otti esille, niin kysyn: miksi lapsi sai koululykkäyksen? Liittyykö se paino- vai muihin terveysongelmiin?

Oletteko kohdelleet häntä kuin vauvaa? En todellakaan syytä teitä, ap, vaan tuli ihan yhtäkkiä mieleen. 

Meidän kolmasluokkalainen poika painaa nyt 50kg ja pituutta on 146 cm, terkka ei määrännyt mitään tutkimuksia kehotti vain säästämään herkut viikonlopuksi. Poika ei oikeastaan edes näytä lihavalta, vatsaa on vähän enemmän kuin kaverillaan, on oikeasti isolihaksinen: reidet, pakarat ja hauikset ovat täyttä tavaraa. Harrastaa liikuntaa (jääkiekkoa) paljon, ohjatut (2h) harkat kolme-neljä kertaa viikossa, joka viikonloppu pelejä, lisäksi omatoimisesti luistelee ja pelaa sählyä kotona.

Ruokahalu on mahdoton ja syö yhtäpaljon kuin mieheni, mutta näillä liikuntamäärillä en ole uskaltanut alkaa syömistä rajoittamaan, herkkuja meillä syödään viikonloppuisin, viikolla peruskotiruokaa.

Lihava lapsi on vanhempien syytä!

[quote author="Vierailija" time="05.02.2014 klo 13:05"]

Meillä samantapaista ongelmaa. Tokaluokkalainen vaan ei tahdo liikkua. On aina ollut kömpelö ja tykkää leikeistäkin jossa voi istua paikallaan. Koulumatkat kävelee, mutta iltaisin ei ulos halua mennä.

Miten ihmeessä tuota saisi liikkumaan enemmän ihan arkena? 

[/quote]

Joudutte kyllä näkemään tässä vähän omaakin vaivaa, mutta se varmasti kannattaa, lapsen ja koko perheen kannalta. Lapsihan ottaa esimerkkiä vanhemmista, eli se ei riitä, että sohvalta käsin käskee lasta menemään ulos. Ylös, ulos ja lenkille reippaasti koko perheellä, siitä se lähtee!

Älkää tehkö siitä "laihtumisesta" numeroa, vaan pikkuhiljaa koko perheen ruokatottumuksia muuttamalla painon ja pituuden suhde tasoittuu. Helposti homma kiepsahtaa toiseen äärilaitaan. Menkää pulkkamäkeen, kävelylenkille, uimaan jne lapsen kanssa.

Meillä ekaluokkalainen tyttö 140cm ja 42kg. Tehtiin juuri verikoe, sekä otettiin röntgenillä luuston ikä. Verikokeista ei kaikki tulokset vielä tulleet, luuston ikä on reilun 9-vuotiaan. Tutkimuksiin ruvettiin kun on jo puberteetin merkkejä, mutta ei huolta.