Pariskuntia, joista molemmat haluttomia, onko näitä? Oletteko tyytyväisiä?

Molemmat on olosuhteiden pakosta tyytyväisiä tilanteeseen. Siis että ei väkisin yritetä muuttaa asiaa, katsotaan sitten muutaman vuoden päästä jos kuormitus helpottaa.

Erittäin kuormittava, stressaava ja ahdistava elämäntilanne ollut nelisen vuotta, en ala nyt avaamaan kaikkea, mutta tukiverkottomuus on osa tätä vyyhtiä eli ei ole mitään mahdollisuutta koskaan olla kaksin.

Useat erityislapsen vanhemmat. Joidenkin arki on hirveää stressihärdelliä ja hätä ja huoli lapsesta. Seksi on about viimeinen asia mielessä.

On molemmat hakuttomia, mutta ei se tee yhtään helpompaa. Olemme haluttomia toisiimme, emme muuten. Johtuu siitä että suhde on huono ja luottamus nollissa. Yhdessä pysytään, koska lapsia.

No, onhan näitä. Olen sairas ja siksi seksiä om hyvin harvoin. Mies ei ole koskaan vakittanut, hän on aina ollut sellainen, että pystyy olemaan ilman seksiä pitkiä aikoja. Ihan tavallinen suomalainen mies. Itsekään en ole koskaan hirveästi ollut seksin perään. Nuorena exän kanssa kärsin kun olisi pitänyt useamman kerran viikossa olla touhuamassa. Elämässä on niinpaljin muita tärkeämpiä asioita.

Mutta siis onni on kun tarpeet menee puolisoilla suurinpiirtein yhteen ja löytyy kykyä venyä ja joustaa hankalissa tilanteissa. Kaikki kuitenkin tullaan vanhoiksi ja sairaiksi ja seksi käy jossain vaiheessa vaikeaksi.

Meillä on seksiä kerran vuodessa, ehkä, ei välttämättä joka vuosi.

Onko kyse sitten varsinaisesti haluttomuudesta vai siitä että ne halut vaan sopivat yhteen, en tiedä. Sillä ei oikein ole väliä, kun tämä ei ole ongelma. Kumpikaan ei pihtaa tai torju tai ole vailla. Meillä on reilusti läheisyyttä ja kosketusta, mikä on kummallekin tärkeää. Jos haluaisin lapsia, sitten mahdollisesti olisin tyytymätön, mutta me viihdytään ihan kahdestaan.