Lue keskustelun säännöt.
Inhottava muisto ala-asteelta
04.02.2014 |
Olin lapsena ujo ja hiljainen. Ala-asteen jokaiseen todistukseen opettaja oli kirjoittanut suurin kirjaimin "viittaa enemmän tunneilla". Miksi en saanut olla oma hiljainen itseni? Miksi mun olisi pitänyt olla äänessä parikymmenpäisessä luokassa kun en uskaltanut? Sain hyvin vahvan viestin, että en kelpaa tällaisena.
Nyt olen aikuinen, jokusen vuoden päästä kolmekymppinen ja tuo vituttaa mua vieläkin. Enää en ole ujo enkä hiljainenkaan, mutta esiintymistä kartan edelleenkin kuin ruttoa. Myös jotkut sosiaaliset tilanteet saa mut edelleenkin kauhun valtaan. Kukaan ei koskaan ole ottanut todesta sosiaalisten tilanteiden pelkoani.
Ei ponttia, piti vain päästä illan ratoksi avautumaan.
Kommentit (7)
Opettaja varmaankin halusi kuulla, mitä osaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse sain viidennellä luokalla kevättodistukseen käytöksestä kympin. En lukukauden aikana viitannut kertaakaan ja olin hiljaa. Tein läksyt mitkä annettiin. Aika oli 80-lukua. Vieläkin mietityttää ihmisen hyväkäytöksisyyden perusteet.
Rohkaisin mieleni ja hain kuudennella discossa erästä vieraan koulun poikaa tanssimaan. Oman luokkani pojat kuiskasivat tälle, että "älä mene". Poika kieltäytyi. Ja minä kun ekan kerran rohkaistuin elämässäni hakemaan jotakuta.
Ehkä tuosta syystä en ole koskaan myöhemmin elämässäni tehnyt aloitetta baarissa tai muuallakaan, En edes flirtaile missään miehille. Niin nöyryyttävää se oli. Onneksi olen kivan näköinen ja ilman miehiä en ole kuitenkaan jäänyt, vaikka itse en laitakaan tikkua ristiin )
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 23:05"]
Opettaja varmaankin halusi kuulla, mitä osaat.
[/quote]
Kyllä kokeiden perusteella näki, että osaan.
Miten nyt alkoikin ärsyttää tämä vuosikausien takainen asia :D
[quote author="Vierailija" time="04.02.2014 klo 23:10"]
Rohkaisin mieleni ja hain kuudennella discossa erästä vieraan koulun poikaa tanssimaan. Oman luokkani pojat kuiskasivat tälle, että "älä mene". Poika kieltäytyi. Ja minä kun ekan kerran rohkaistuin elämässäni hakemaan jotakuta.
Ehkä tuosta syystä en ole koskaan myöhemmin elämässäni tehnyt aloitetta baarissa tai muuallakaan, En edes flirtaile missään miehille. Niin nöyryyttävää se oli. Onneksi olen kivan näköinen ja ilman miehiä en ole kuitenkaan jäänyt, vaikka itse en laitakaan tikkua ristiin )
[/quote]
Minä pääsin yläasteella niin pitkälle, että aloin seurusella yhden pojan kanssa. Se oli semmoista tavataan iltasella joskus ja pussaillaan -meinikiä. Olin siihen tosi rakastunut ja olin ylipäänsä aivan onnesta ymmyrkäisenä, koska olin hirveän ujo ja arka enkä mitenkään erityisen suosittu. Sitten kerran kaupassa sen pojan luokkakaverit sattuivat olemaan samaan aikaan. He sanoivat hänelle, että TUONKO kanssa sä olet... Minulle tuli niin hirvittävän paha mieli siitä, että sanoin sen jälkeen sille pojalle, etten enää halua olla sen kanssa, kun ne toisen alkoivat kiusata sitä. Siihen se lopahti.
Onneksi minulla on nyt hyvä mies ja olen onnellinen enkä enää piittaa yhtään mitään kenenkään sanomisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpä näkyi todistuksessa aika selvästi että olin duunareiden tenava. Pärjäsin realiaineissa todella hyvin, kokeissa se näkyi - todistuksessa ei. Tuntiaktiivisuutta taisi sitten olla liikaakin, koska en ole koskaan ollut sen enempää ujo kuin hiljainenkaan.
mulla oli yläasteella saman kaltaista. ja vieläkin on hirveää paikoissa jossa paljon ihmisiä..