Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelkään masentuneen veljeni puolesta
03.02.2014 |
Hän on 23-vuotias. Masentunut, ylipainoinen, työtön. Vuosi sitten äitimme heitti hänet pihalle luotaan, koska hän keskeytti jälleen kerran opiskelunsa. Isämme hommasi jo toistamiseen töitä veljelleni, mutta pian tuli taas potkut kun hän ei saa aikaiseksi mentyä sinne.
Porukoiltamme lentämisen jälkeen hänen ainoa kaverinsa majoitti hänet luoksensa, mutta nyt on tuokin kaverisuhde historiaa sillä tämä meinaa heittää veljeni pihalle koska veljeni ei ole pystynyt aikoihin maksamaan vuokraa/laskuja/muita kuluja. On liian aikaansaamaton hakemaan edes sossusta tukia.
Häntä on koitettu auttaa monelta eri taholta. Häntä ei vain kiinnosta, elämän ainoa sisältö on videopelit. Mua surettaa ihan kamalasti että oman perheenjäsenen elämä on tuollaisessa jamassa, mua surettaa aivan kamalasti äitini huoli pojastaan ja totta kai pelottaa että hän päätyy tekemään itselleen jotain. Onneksi ei päihteiden kanssa leiki.
Mitä ihmettä hänen kanssaan pitäisi tehdä?
Kommentit (8)
Onko hoitosuhdetta ja onko diagnosoitu masennus? Ekana tuli mieleen joku nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien tukipalvelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on ihan väärä palsta kysyä apua masentuneelle työttömälle miehelle. AV-palstan femakot ei välitä paskaakaan miesressukoista. Lassukat on itse yksin syyllisiä omaan tilanteeseensa, eikä heitä pidä auttaa.
Jos äitisi on huolissaan pojastaan, miksi ihmeessä ei ota luokseen nyt? Ei tuo kuulostaa millään tasolla normaalilta aikaansaamattomuudelta ja velttoudelta, ettei edes sossusta jaksa hakea tukia. Poika pitäisi saada tutkittavaksi, tuossa voi hyvin olla masennusta taustalla tai vaikkapa jotain synnynnäistä neurologista häikkää oman toiminnan ohjauksessa.
Kädestä pitäen hoitoon nyt!
Ei ole hoitosuhdetta eikä tietääkseni ole diagnosoitu masennusta.
Itse en ole niin läheinen perheeni kanssa, joten en oikein osaa lähestyä veljeäni. Olen vieläpä maailman huonoin lohduttaja/auttaja koska turhaannun nopeasti jos ei osoita edes mitään halua yrittää. Onneksi äitini ja siskoni tekevät parhaansa auttaakseen, ovat esim. ottaneet yhteyttä noihin järjestöihin.
NO, anna heidän sitten auttaa ja hoitaa tää asia, murehdi sä vaan taustalla vähänniinkuin silmän lumeeksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osta iso kassillinen vitamiineja, hivenaineita ja rasvahappoja veljellesi ja vahdi, että hän syö ne. Joka päivä. Mutta ennen tätä koita itse perehtyä asiaan, jotta tiedät mitä tehdä. Voimia!
Eli kun diagnoosia ei ole niin ehdottomasti lääkäriin ja olkaa hänen tukenaan vaikka se voi turhauttavaa ollakkin.
Alue: Aihe vapaa
Kysellä kuulumisia, kuunnella ja keskustella, ehdottaa, että voisit auttaa, jos vaivautuisi hakemaan hoitoa ja samalla vakuuttaa, että suurin osa pääsee jaloilleen.