Elämä perseestä!!!
Tää on siis niin syvältä. Töihin, kotiin, ruokaa, lapsen läksyjä, pyykkiä, joka saatanan päivä. Viikonloput kauppaan, siivousta, pyykkiä. Aina samaa paskaa. Ikinä ei ole mitään muuta. Rahat tiukilla ja lisää menoja vaan koko ajan, lapsen oikomishoito, oma hammaslääkäri, lapsen lääkäri, oma lääkäri, lääkkeet jne jne jne.
Tekis mieli vaan kaivautua jonnekin tai kadota maan alle.
Mies käy kavereillaan. Itse en pääse kun ei ole autoa ja bussilla matka kestää noin 2 tuntia per suunta.
Ei haittais yhtään vaikken heräis huomenna enää. Kukaan ei kaipais.
Kommentit (7)
Ei auta vaikka mitä ja miten yrittää. Kaikki menee aina pieleen. Ja kaikki asiat tuntuvat maksavan niin saatanasti. Mielenterveys menee. Ihan sama mitä teen niin aina tern jonkun mielestä väärin. Luovutan ihan just.
Ap
Älä luovuta! Peukutin kirjotuksiasi ap koska ymmärrän täysin. Meitä on muitakin samassa tilanteessa. Mutta paremmat ajat on edessä! Lapset kasvavat ja saadakseen viikkorahaa, tekevät sen eteen jotain. Samoin laita miehesi tekemään osa hommista, tai ei mihinkään kavereille! Teette listan kotitöistä ja jaatte sen tasan puoliksi. Kuin myös vapaa-ajan, ja katsotte että jää myös koko perheen aikaa vaikka edes yhdessä syöden tai ulkoillen ja samalla jutellen. Kyllä se siitä! Tsemppiä ja häntä pystyyn! Kesää kohti mennään :)
[quote author="Vierailija" time="31.01.2014 klo 23:43"]
Ei auta vaikka mitä ja miten yrittää. Kaikki menee aina pieleen. Ja kaikki asiat tuntuvat maksavan niin saatanasti. Mielenterveys menee. Ihan sama mitä teen niin aina tern jonkun mielestä väärin. Luovutan ihan just.
Ap
[/quote]
Kuuntele nro 2:sta. Täydellinen kommentti meille kaikille eläjille..=))
Mua auttaa tasapaksussa arjessa pienet kivat jutut: asuu paikalla jossa ei tartte autoa eli voi käydä kaverin kassa kahvilla arkenakin juoruamassa! Lapset hoidossa ainakin pari kertaa kuussa jolle järkätään yhdessä ystävien kanssa peli- ja viini-iltoja (ei maksa paljon mitää). Kivasti jaksaa viikon kun tietää että lauantaina pääsee tuulettumaa! Pyykkiä pestään max. kerran viikossa. En tajua mistä muille sitä oyykkiä kertyy?? Jos huvittaa juon kotona lasin viiniä. Rentouttaa mukavasti. Lapset ei hillu tippaakaan klo 20 jälkeen arkisin = vähän omaa aikaa nauttia miten tahtoo. Mies ei mene yhtään sen enempää kuin minäkään, tai sitten mennään yhdessä.
Ei tarvitse välittää mitä mieltä muut ovat, ei tarvitse miettiä jos jonkun mielestä pitää leikkiä marttyyria ja uhrata 24/7 kodilla ja lapsille. Lapset ei kuole siihen jos on rajat ja säänöt ja käyvät joskus yökylässä sukulaisella, tai jos hoitaja tulee kotiin. Ei haittaa jos joku sunnuntai maataan kotona, tilataan pizzaa ja katotaan leffoja, eikä tehdä mitään järkevää.
Minusta tuntui samalta, sitten lopulta masennuin ja lopetin kaiken tekemisen. Sitten ei ollut pakko tehdä mitään. Vitutti silti, mutta ainakin vitutti mukavasti lämpimän peiton alla kaakaokuppi kädessä arkipäivänä.
Elämä on tasan sitä mitä siitä tekee. En sano että aina saisi sitä mitä tilaisi, mutta silloin pitää itse hakea keittiön puolelta se chateaubriend jos ei palvelu pelaa. Itse asiassa elämme virtuaalitodellisuudessa joten yhtä hyvin voi vetää homman läskiksi ja heitellä kapuloita elämän rattaisiin, tekee hommasta hauskempaa.