Lue keskustelun säännöt.
Minkälaiset välit anoppiin?
31.01.2014 |
Minkälaiset välit sinulla on anoppisi kanssa? Pidätkö anopistasi? Kestikö kauan, että voit olla rennosti anoppisi kanssa? Soitteletko anoppisi kanssa? Jos et pidä anopistasi, niin miksi?
Kertokaa kaikennäköstä anoppisuhteestanne!
Itse olen nyt jotenkin hämilläni näistä anoppiasioista. Omaan anoppiini mulla on kohteliaat välit, muttei muuta. Anoppini on mukava ihminen, eikä hänessä ole mitään vikaa, tai siis pidän hänestä kyllä. Jotenkin menen kuitenkin lukkoon usein, jos olemme anoppilassa syömässä, enkä osaa yleensä jutella kauheasti mitään. Harvoin minulta kysytään juuri mitään. Jotenkin mua myös ahdistaa, että anoppi ja käly ovat lääkäreitä ja itse sairaanhoitaja.
Kommentit (8)
Todella hyvät välit :) Tykkään anopista! Asuukin naapurissa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi asuu naapurissa. Käydään joskus marjassa ja lenkillä. Voidaan puhua monista asioista, mutta meillä on jonkunlainen alisteinen suhde niin, että minä joudun toimimaan anopin paskasankona, eli kuuntelemaan ongelmia yms.
Hän ei koskaan kysy mitä minulle kuuluu tms. tai osallistu lastenlasten elämään, muuten kuin poikkeamalla joskus oven suussa kertomassa ongelmistaan...
Älä huoli, kohteliaat välit on hyvät, pääset helpommalla ; )
Olen tehnyt kaikkeni sen eteen että perheemme ja lastemme välit anoppiin säilyisivät edes asiallisina. Anoppi kuitenkin kokoajan kommentoi tekemisiämme, haukkuu lapsia ja meitä vanhempia lasten kuullen, eikä ikinä pyydä anteeksi. Emme ole sinne suuntaan tekemisissä enää muuten kuin kutsumalla lasten synttäreille ja osallistumalla sukujuhliin. Anoppi piinasi perheemme sellaiseen pisteeseen, ettemme enää vaan jaksaneet yrittää. Nyt on parempi kaikkien olla ja hengittää rauhassa. Ole onnellinen että välisi ovat asialliset. Nyt pidemmän päälle olen ymmärtänyt ettei kannata edes olla liian läheisissä väleissä anoppiin, olisi kannattanut vaan jutella säästä eikä jakaa mitään meidän perheen asioita. Niiden avulla hän nyt tarttuu heikkouksiin ja hyökkää kokoajan.
Asiallisen viileät. Anoppinin on piilovittuilun mestari! En tapaa enkä puhu ellei ole pako. Lasten elämässä on silti mukana.
Mulla on ihan alusta asti ollut tosi hyvä suhde anopin kanssa ja se on syventynyt koko ajan. On kuin toinen äiti minulle. Käydään usein kylässä (syömässä ja saunomassa tai ihan vaan kahvillakin) ja tekstaillaan silloin tällöin. Varsinaiseen soitteluun ei ole tarvetta sillä nähdään niin usein. Yhdessä isommalla porukalla ollaan myös matkusteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Läheiset ja lämpimät välit. Soitellaan (yleensä hän soittaa tännepäin jollekulle) viikoittain ja vaihdetaan kuulumisia, nähdään ainakin kerran kuukaudessa. Osallistuu lastenlastensa elämään upeasti. On vielä töissä, mutta auttaa aina, kun vain pyydän (pakollinen meno arkena tai viikonloppuna, eikä muita käytettävissä). En pyydä kovin usein kuitenkaan. Kyselee asioitamme, kertoilee omiaan, myös vakavia ja syvällisiä. Välit siis kerta kaikkiaan hienot. Ei voisi paremmat olla. Ei tutki kaappeja :)
Ikävä kuulla, jos jollain on ihan horroranoppi. Minulla on käynyt tuuri, anoppi soittelee minulle enemmän kuin pojalleen ja on tosi hyvä tyyppi. Mulle kuin toinen äiti :)
Se jäi tuosta vielä pois, että tuntuu vielä, että "kaikilla muilla" tuntuu olevan loistavat välit anoppien kanssa. Yksi kaverini lähtee jopa laivalle anoppinsa kanssa. En siis mitään tälläistä toivo, mutta ihmetyttää ehkä vähän nämä meidän ehkä jopa kohteliaan viileät välit.