Eikö ostoskeskukset tajua, että puhelinliittymä kaupustelijat karkottavat asiakkaita?

Kannatta syödä valkosipulia kunnolla ennen kauppaan meno :)

Niin minne?

Kulje puhelin kourassa ohi ja ole kuin puhuisit jonkun kanssa. Jättävät rauhaan. Huom. puhelinliittymäkaupustelijat on yhdyssana, vaikka melkoinen sanahirviö onkin.  Silloin erikseen jos on esim. genetiivi, "puhelinliittymien kaupustelijat".

(Kirjoita oikein!!!)

Samaa oon miettinyt. Ja kaikki muutkin kojukaupustelijat ostareilla. Yhdestä valitin kerran, ja sainkin ostoskeskukselta ihan ystävällisen vastauksen. En tiedä helpottiko ongelma siellä, kun törkeän kaupustelijan takia välttelin kuukausia kyseistä ostoskeskusta. Kaupusteli voiteita ja niin päällekäyvä ja loukkaava. Valittakaa ahkerasti, jos se jotakin auttaisi. Itse välttelen ostoskeskuksia parhaani mukaan, juuri noiden takia.

Niistä selviää ihan vaan kävelemällä ohi. Jos eteen yrittää tulla, voi sanoa, ei kiitos, ja jatkaa matkaa. Yleensä kyllä riittää, kun ei ota katsekontaktia ja selkeästi väistää näitä kaupittelijoita. En mä ainakaan näistä mitään ongelmaa itselleni ole tehnyt.

Milloin tämä ääliöt tajuaisi, että jos ihminen tarvitsee jotain niin hän menee ja ostaa sen aivan itse. Ei ostamaan pakottaminen mitään auta.

Onhan ne vähän ahdistavia. Pakkokaupustelun fiilis tulee niistä myyjistä.

Mulle on hyvin tärkeää saada kulkea ihan rauhassa, koska arkeni on ihan tarpeeksi kuormittavaa muutenkin. Oon laittanut boikottiin ne firmat jotka harjoittaa tuota häirintää. Oon kiltin ja väsyneen näkönen täti niin että i-han kaik-ki mua aina lähestyy kaduilla ja kauppakeskuksissa. Pelkään että joku kerta vielä pimahdan siinä totaalisesti.

Vierailija kirjoitti:

Onhan ne vähän ahdistavia. Pakkokaupustelun fiilis tulee niistä myyjistä.

Etenkin se teennäisyys ketuttaa. Ollaan mukamas ihan seurallisuuttaan siinä jututtamassa ja kyselemässä, ja jotakin hienoa kivaa ja ilmaista tai lähes ilmaista jakamassa... Aina ne jotakin haluaa, rahaa tai edes sun yhteystiedot että voi alkaa mainos-spammia tuuttaamaan. Kertoisivat edes sen rehellisesti heti kärkeen.

Vierailija kirjoitti:

Niistä selviää ihan vaan kävelemällä ohi. Jos eteen yrittää tulla, voi sanoa, ei kiitos, ja jatkaa matkaa. Yleensä kyllä riittää, kun ei ota katsekontaktia ja selkeästi väistää näitä kaupittelijoita. En mä ainakaan näistä mitään ongelmaa itselleni ole tehnyt.

Toki selviää. Kirjoitin muutama päivä sitten näitä kaupustelijoita koskevaan ketjuun pitemmän jutun, jossa liittymätyrkyttäjät kommentoivat mulle tosi ikävään sävyyn, vaikka itse vastasin heille ihan ystävällisesti. Ei mulle nyt siitä tietenkään mitään traumoja jäänyt, mutta jäi tuosta kyseisestä ostoskeskuksesta vain niin tympeä mielikuva, etten käynyt siellä moneen vuoteen. Aina, kun mietin, että pysähdytäänkö siellä matkan varrella, tuli olo, että ei kyllä pysähdytä. Että ainakin minut he onnistuivat sieltä karkottamaan. Eihän se varmasti kassavirrassa näy. 

Ei minua ainakaan ole mitkään liittymämyyjät karkottaneet. Jos minulla on asiaa ostoskeskukseen, menen sinne ja mahdolliset kaupustelijat ohitan sanomalla "ei kiitos", edes pysähtymättä.

Vierailija kirjoitti:

Niistä selviää ihan vaan kävelemällä ohi. Jos eteen yrittää tulla, voi sanoa, ei kiitos, ja jatkaa matkaa. Yleensä kyllä riittää, kun ei ota katsekontaktia ja selkeästi väistää näitä kaupittelijoita. En mä ainakaan näistä mitään ongelmaa itselleni ole tehnyt.

Näin juuri. Tämä kuuluu ihan lapsillekin opettaa. Muistan yhden kerran kun olin kouluikäisen lapseni kanssa kulkemassa Narinkkatorin läpi, joka on miinoitettu feissareilla, joku feissari yritti lähestyä ja minä siinä kävellessäni neuvoin lasta, että kävele vaan suoraan eteenpäin ja pidä katse maassa. Feissaria hymyilytti eikä käynyt kimppuun. Joskus teen heille sormilla ristinmerkin ja sanon: "Väisty paha!" Kaikki eivät tällaista manaushuumoria ymmärrä.

Kyllä ne myyjät itsekin tietävät olevansa kauhea riesa, mutta yrittävät silti epätoivoisena leipänsä tienata. Hyvä myyjä voi olla ihan viihdyttäväkin, vaikka kauppaa ei syntyisikään, mutta harvoinpa sitä itsellä on aikaa jäädä jutustelemaan. Hyvä myyjä osaa kyllä seuloa sieltä väkimassasta ne ihmiset, jotka eivät etene niin kovaan tahtiin.

Elisan paras liittymämyyjä, joka opiskelee ja myy liittymiä vain osa-aikaisesti, tienaa yli 100000€ vuodessa. Hatunnosto hänelle, hänestä oli joskus Helsingin Sanomissa juttu. Voin kuvitella että on opintojenkin (KTM) jälkeen helppo löytää töitä, kun on näyttää että on myynyt puhelinliittymiä tuohon malliin.

Jaa, eivät kyllä ole mulle mikään ongelma. Kävelen ohi ja mielessäni säälin nuoria myyjiä, joilla on todella kamala työpaikka.

Yleensä eivät edes lähesty mua mutta jos joku puhuu mulle niin vastaus on hyvin helppo ystävällisen hymyn kanssa: ”Firma maksaa puhelimen ja liittymän ja mies/ puoliso hoitaa lasten liittymät”. Ja tyrkytys loppuu siihen samantien. Todellisuudessa tiedän tasan tarkkaan lasten liittymät ja työssäni myös pienen firman operaattorien paikallinen yhteyshenkilö.

Vierailija kirjoitti:

Mulle on hyvin tärkeää saada kulkea ihan rauhassa, koska arkeni on ihan tarpeeksi kuormittavaa muutenkin. Oon laittanut boikottiin ne firmat jotka harjoittaa tuota häirintää. Oon kiltin ja väsyneen näkönen täti niin että i-han kaik-ki mua aina lähestyy kaduilla ja kauppakeskuksissa. Pelkään että joku kerta vielä pimahdan siinä totaalisesti.

Olen pieni ja ilmeisesti kiltin näköinen naisihminen, mikä saa kaikenlaiset häiriköt lähestymään. Kerran kun kävelin mitään sanomatta jonkun kaupustelijan ohi, sain jotain ivaavia huutoja perääni. Olisi pitänyt sanoa, että huuteletko samalla tavalla myös joillekin itseäsi isommille miehille tai liivijengiläisille.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, eivät kyllä ole mulle mikään ongelma. Kävelen ohi ja mielessäni säälin nuoria myyjiä, joilla on todella kamala työpaikka.

Yleensä eivät edes lähesty mua mutta jos joku puhuu mulle niin vastaus on hyvin helppo ystävällisen hymyn kanssa: ”Firma maksaa puhelimen ja liittymän ja mies/ puoliso hoitaa lasten liittymät”. Ja tyrkytys loppuu siihen samantien. Todellisuudessa tiedän tasan tarkkaan lasten liittymät ja työssäni myös pienen firman operaattorien paikallinen yhteyshenkilö.

Minua häiritsee tämä koko oletus, että minun pitäisi alkaa selvittää asioitani jollekin vieraalle ihmiselle ja vielä valehdella kaiken päälle. Kai minun liittymäni ja sopimukseni ovat minun ja sen palveluntarjoajan välisiä asioita? Jos joku tyyppi ostoskeskuksen käytävällä ei tiedä sopimusteni sisältöä, voi olettaa että asia ei hänelle kuulukaan millään muotoa. Soitelkoot vaikka sinne liittymien tarjoajille ja kyselkööt sieltä asiakastietojani, jos asia muka heille kuuluu. Säälin myös noita nuoria, mutta ihmetyttää että tuollaisesta ihmisten tiellä pyörimisestä ja tyhmien kyselemisestä on tullut joku uusi normaali. Menisivät pyörimään ja kyselemään vaikka sinne Elisan ja DNA:n johtajien työtiloihin. Miksi pomoilla olisi siinä mitään valittamista tai ongelmaa?