Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Parisuhde- raati

Vierailija
26.01.2014 |

Haluaisin tietää, että olenko todella lapsellinen, vähän lapsellinen vai onko tässä jotain kummallista...

 

Olemme seurustelleet mieheni kanssa alkukesästä 2013 asti. Toistaiseksi meillä on eri kodit, mutta olemme puhuneet yhteen muutosta. Molemmilla on entisestä liitosta kaksi lasta. Minun lapseni tapaavat isäänsä noin kerran kuussa, koska välimatka pitkä. Mieheni lapset ovat hänellä joka toinen viikko ke- su + kaikki lomat. Lapsillani on mieheni luona omat sängyt ja yhteinen huone. Olen törmännyt tähän aiemminkin, mutta nyt loukkaannuin. Olemme nähneet viime aikoina miehen työn ja muiden asioiden vuoksi aika vähän. Miehen ex- vaimolle tuli poikkeuksellisesti menoa, joten hänen lapsensa ovat hänellä ensi viikolla enemmän. Tiedustelin hieman, että kuinka ensi viikko, että miten toimitaan, missä ollaan jne. Mies sanoi siihen, että hän ei tiedä riippuu ensin siitä, mitä hänen eksänsä ilmoittaa omasta aikataulustaan ja kuinka lapsensa ovat hänellä. Mitä ihmettä, että siis hän kysyy eksältään, että koska hänellä on mahdollisuus nähdä minua??? Alkoi kyllä risoa, eikä tämä ollut ainut kerta. Me olemme pari, suunnittelemme perustavamme perheen...siksi tämä kuulostaa niin oudolta. Olen joustanut paljon...kiikuttanut lapsiani hänen luokseen, antanut hänelle myös omaa aikaa lastensa kanssa jne...olen sanonut aina, että jo solemme pari, niin me suunnittelemme oman arkemme aikataulut. joko siinä on osa lapsista tai kaikki tai ei yhtään mukana, mutta minkään eksän aikatauluja en istu odottelemassa. Ikinä en ole sanonut tai edes kokenut, että hänen läsnäolonsa tai hänen lastensa läsnäolo olisi jotenkin minun lapsiltani pois. Me olemme muodostamassa perhettä.

 

En ole sanonut asiasta mitään..kai hän aistii, että olen hieman kireänä, mutta olenko siis ihan outo vai onko tällainen normaalia??

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
27.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä onko se normaalia, mutta ainakin tyypillistä. Varaudu siihen, että tuota jatkuu sitten siihen asti kun lapset ovat aikuisia... Ja huom. jos teillä on sovittuna jokin kahdenkeskinen romanttinen iltakin niin exän aikataulumuutos voi vesittää sen koska vain.

 

Nim. kokemusta on.

Vierailija
2/12 |
27.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ole mielestäni outo. Jos te olette samoilla linjoilla parisuhteenne suhteen, te kaksi olette yksikkö, ei suinkaan mies ja tämän eksä. Minusta on itsestään selvää, että te tapaatte, olivat lapset siellä tai eivät, kun kerran te jo olette lasten kanssa aikaisemmin tavanneet ja tapaamisjärjestelyjen muutos oli yllättävä. Tuollainen vekslaaminen on ihan outoa ja tarpeetonta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
27.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisit onnellinen että miesystäväsi tapaa lapsiaan ja viettää aikaa heidän kanssaan! Tietysti lapset tulevat aina ensin! Meillä päinvastainen tilanne, aina kun ex löytää uuden "elämänsä rakkauden" niin lapset unohtuvat.. Ei sekään hyvä tilanne ole, vaikket tietenkään sitä ole vaatimassakaan. Molempi pahempi, vissiin.

Vierailija
4/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ja miesystävälläni suhdetta takana enemmän kuin teillä - ei olla vielä tutustutettu lapsiamme toisillemme. Sulla on kiire?

Vierailija
5/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

EHkä miehen lapset haluaa olla vain isän kanssa eikä sua mukaan ja ei mies tietenkään voi sillon sinua nähdä kun lapset ovat hänellä. Hän on etävanhempi ja joskus joutuu odottelemaan exältään tarkempia aikatauluja. Heillä lie sellainen järjestely että joustetaan noissa asioissa (niinkuin kuuluukin) eikä hän halua alkaa exän kanssa riitelemään kun sinulle pitäisi olla aikataulut valmiina jo ensi viikolle. Relaaaaaa

Vierailija
6/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin..se on tietenkin miten asiat esittää. Miksi ei voisi sanoa suoraan, että haluaa olla lasten kanssa päinsä nyt, että nähdään loppuviikosta tai ensi viikolla? Kirjoitinhan myös, että olen antanut heille sitä omaa aikaa. Tiedän, että tarvitsevat sitä. Eikä minulla ole kiire. Oma arkeni ei ole mitenkään riippuvaista eksästäni. Olen joutunut järjestämään arkeni niin, että pärjään yksin. Uhrauksia omista iloista, en pääse salille, enkä lenkille, enkä kampaajalle....mutta sitä se on, kun eroaa. Enkä ole katkera..en vain aina ymmärrä, miksi erota, jos ei sitten pärjääkkään sovitun mukaisesti omassa arjessaan vaan jatketaan jotain kummallista perhe- elämää, erona entiseen vain se, että ei enää nukuta samassa sängyssä, eikä harrasteta seksiä. Olen ihmetellyt nykyaikana sitä, että erotaan ja ollaan olevinaan niin itsenäisiä, mutta sitten heti vihelletään eksä apuun, kun pitäisikin luopua jostain omasta kivasta.

 

Eikä edelleenkään ollut kyse siitä, että ei saisi joustaa lasten hoidossa tarvittaessa, vaan siitä, että jos oikeasti haluaa löytää jonkun pitäisi kai itselleen tehdä selväksi se, että kenen kanssa ollaan parisuhteessa ja sovitaan tiettyjä asioita. Olen minäkin äiti ja minulla on kaksi lasta, en ala pelleillä kenekään kanssa vain sen vuoksi, että saisin jostain vakiosti seksiä. Eikä minulla ole kiire...minulla on oma koti, hyvä työ jne., mutta lopun elämääni en aio viettää ihmisen kanssa, joka kysyy kaiken aina ensiksi eksältään. Siksi niitä papereita lasten tapaamisista kai tehdään, että jokainen voisi eron jälkeen jatkaa elämäänsä eteenpäin ilman, että uusi parisuhde rakoilee joka kerta, kun eksän pitää päästä lenkille. Mutta mikäs sen mukavampaa ja suurempaa vallan tunnetta kuin tietää, että toinen ikävissään heittää, vaikka kolmoisvolttia, kun pyytää.

 

Mutta siis edelleenkin...pitää joustaa ja saa joustaa lasten hoidossa. Keskustelu laajeni hieman, mutta miksi ryhtyä parisuhteeseen ollenkaan, jos ei kykene asettamaan rajoja eksälle tai erottamaan rakkautta lapsiaan ja "kumppaniaan" kohtaan.



Vaikeita asioita, mutta kiukuttaa, kun aina ensiksi mölytään, että pitää joustaa, sitten tartutaan virheellisiin termeihin ja sitten aletaan öykkäröidä, että älä hosu. Kuinka moni teista vastanneista on eronnut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä olet outo. Olette tunteneet puoli vuotta ja puhut jo perheestä! Hidasta nainen. Jos mies ei tiedä aikataulujaan, niin sitten ei tiedä. Voitte olla vaikka koko viikon erossa, mitä se haittaa?

Vierailija
8/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet outo. On ihan luonnollista jakaa lastenhoitoa toisen muuttuvien menojen mukaan. Toisekseen, "mieheni"? Hän on sinun miesystäväsi eikä avopuoliso. Eihän se mies kysy lupaa koska voi kanssasi olla vaan koska on lastensa kanssa. Sinulla on paha ongelma jos käännät kaiken itseesi. Miehellä menee välit exään jos lastenhoidossa ei voi joustaa. Kaikilla meillä on menoja joita ei voii ajoissa varmistaa, varmasti sinullakin . Toivon ihan miehen lasten takia että unohdatte ajatukset yhteenmuutosta.. t. Äitipuoli

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi lastesi isä asuu kaukana? Etkai ole eron tultua paennut toiseen kaupunkiin lasten isäsuhteen kustannuksella?

Vierailija
10/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä on han hyvä syy olla seurustelematta eronneen vanhemman kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saahan tuo sinua ärsyttää ap. Mutta molemmilla teillä on rikkonainen perhe ja lasten hoito jaettu exän kanssa. Parasta vaan totutella, lasten etu on ykkönen. Varmasti sullekin omien lastesi kohdalla. Jos miehen exä ei voi hoitaa lapsia jonain aikana niin MLL:ltäkö se hoito pitäisi ostaa jotta sinun toiveesi saadaan tyydytettyä?

Vierailija
12/12 |
26.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ollut kyse siitä, että ylimääräinen meno ärsyttäisi tai ylimääräinen lasten hoito. Älkää aliarvioiko minua. Lukekaa teksti kunnolla. En vain ymmärrä, miksi eksän menot tai lasten hoito sulkee pois sen, että emme voi nähdä.

 

..ja ei lapseni eivät mene joka asiassa kaiken muun edelle. Pitää osata suhteuttaa ja punnita niitä asioita, kun on isot kuviot ja monta muuttujaa, pitää myös parisuhteesta pitää huolta. Minun suhteeni lapsiini ja suhteeni MIESYSTÄVÄÄNI ovat kaksi eri asiaa.