Heh kiva huomata, että tuttavienkin rauhallisista vauvoista tulee uhmakkaita taaperoita

Miksi olet noin katkera tuttavillesi? Heillä taitaa elämä kukoistaa ja mennä muutenkin mukavasti?

ja kommentoivat jotain nerokasta.

Tuttavilla on todella helppo ja ns. kiltti vauva, esikoinen. Katselevat välillä silmät ymmyrkäisinä meidän temperamentikkaan ja menevän lapsen touhua, ovat varmasti sitä mieltä, että ovat parempia kasvattajia kuin me, koska heidän lapsensa on aina nukkunut hyvin, syönyt hyvin, viihtynyt hyvin lelujen kanssa, jne. jota meidän lapsi taas ei ole koskaan tehnyt. Välillä melkein toivon, että heidän tulollaan oleva kakkosensa olisi vähän hankalampi tapaus, jotta tuttavamme saisivat pikkaisen perspektiiviä joihinkin asioihin.

Siis tyttäreni on ollut todella rauhallinen ja hyväntyylinen. Itkuja ei ole tarttenut kuunnella eikä muutenkaan ole ollut ongelmaa. Nyt meillä on 2½v. uhmakas, pahapäinen taapero joka huutaa aamusta iltaan. Temppuilee, läpsii, raivoaa, heittelee tavaroita jne. Toinen lapsi on tulossa ja monet on toivoneet että saisimme alituiseen itkevän vauvan " että tietäisimme mitä se oikeen on kun perheessä on lapsia" :(



Minusta tuntuu todella pahalta toivoa kenellekään tuollaista. En ole koskaan hehkuttanut lapseni " kiltteyttä" kun hän oli vauva. Kun kysyttiin etteikö se itke koskaan niin vastasin totuudenmukaisesti että eipä juurikaan.



Itselläni ei ole tapana mulkoilla kenenkään itkeviä/uhmakkaita lapsia koska tiedän että sekin on normaalia. Nyt on saanut kokea sitä itsekin ja olen siihen totaalisen väsynyt. Kun aamusta iltaan kuuntelee yhtä ja samaa huutoa eikä mikään ole hyvin taikka kelpaa. Silti en toivo kenellekään samanlaista...



Sääli sitä joka toiselle pahaa toivoo...

ei ole mennyt niin putkeen uhmakkaamman tai vanhemman tapauksen kanssa. Ja sitten heille toivotaan samanlaisia kokemuksia, että tajuavat, miten ikävästi tekivät, kun pitivät itseän parempana. Eihän se, että lapsesi on ollut " kiltti" vauva, ole ollenkaan sama asia. Toki sitäkin joku voi kadehtia ja siitä tyhmyyksissään sanoa ikävästi (että toivottavasti toinen lapsenne valvottaa tms.), mutta siitä ei ollut ap:n jutussa kyse. Vaan siitä, että sinä kiltin vauvan äitinä olisi mennyt muita mestaroimaan ja että se olisi herättänyt närää...

No joo, enhän minäkään oikeasti kenellekään toivo vaikeuksia. Minustakin olisi ollut niin mukavaa, jos meidän lapsi olisi nukahtanut vauvana itsekseen ilman vähintään puolen tunnin-tunnin huutoa ja heijaamista yms. juttuja. En todellakaan toivoisi tätä kenellekään, vaan olisi hienoa jos kaikilla olisi helppoja vauvoja, ja jos vauvavuosi sujuisi kaikilta mahdollisimman vähällä pinnan kiristymisellä. Se mitä kuitenkin toivoisin, olisi että myös helppojen vauvojen vanhemmilta löytyisi ymmärrystä sille, että ei kaikki aina ole pelkästään vanhempien toimintatavoista kiinni. Jos lapsesi nukahtaa itsekseen jumppamatolle, se ei tarkoita sitä että tämä on kasvatuksen tulos ja että kaikki vauvat nukahtaisivat jumppamatolle itsekseen jos vain vanhemmat " osaavat" .

-nelonen