En enää tee asioita miellyttääkseni muita

Olen päässyt kans tuohon suuntaan, mutta en usko, että voi olla ihan täydellistä. Kyllä mun on pakko mennä töihin, vaikka yleensä ei huvita. Samoin lähimmäisten kanssa on kyllä tehtävä asioita, jotka miellyttävät niitä vaan eivät niin minua.

Voit elää noin hetken, mutta valitettavasti ilman isoja säästöjä se ei kauan onnistu. Voit nyt elää helpotuksessa hetken ja ottaa siitä kaiken irti, mutta varustaudu samalla henkisesti lieventämään päätöstäsi. Onnea matkaan!

Olet varmaan todi kiva perheenjäsen.

Minä teen joka päivä asiooita miellytääkseni rakkaitani ja se on tärkeää. Rakkaani tekevät samoin. 

Mä olen joillekin ihmisille sanonut, etten tule esim johonkin tapahtumaan tai juhlaan, koska en halua käyttää aikaani minulle merkityksettömiin asioihin. Vietän aikani tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa tai yksin.

ap

Niin, enhän sanonut, että en tekisi asioita rakkaiden ihmisten eteen. Teen heidän eteen mielelläni asioita ja nautin siitä.

Tulee ihan mieleen se Noora, joka häröili Arvostele mun illallinen -ohjelmassa :D :D

Mutta mltä jos ap ON NOORA?

Kävi kyllä mielessä, että saattaa ollakin Noora. Hui, keskuudessamme liikkuu kyllä vaikka minkälaista viheltäjää. Ihan hyvä, että kaikkea ei edes tiedä.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Minäkeskeisyys voi pian kääntyä sinua vastaan. Älä sitten tule itkemään jos kaverit eivät enää soita tai halua tavata. Tai jos vaikka lapsen luokka tai harrastusporukka kerää rahaa yhteiseen tarkoitukseen, niin pidä huoli ettet ole ensimmäisenä rääkymässä miten PirkkoMatin on päästävä kuitenkin mukaan. Ovimattona ei pidä olla, mutta jos vähän antaa itsestään, niin sen saa monin verroin takaisin.

En sanoisi olevani minäkeskeinen. Olen vain laittanut asioita tärkeysjärjestykseen. Meillä on lapsen harrastuksissa ollut aina se käytäntö, että voi osallistua rahankeruuseen tai laittaa tietyn summan tilille. En ole mikään siipeilijä.

Mä olen ollut tällainen aina, ihan taaperosta lähtien. Todella hyvä ominaisuus. Se on päinvastoin helpottanut ihmissuhteiden muodostamista ja ylläpitämistä, kun on aina tehnyt selväksi, mitä haluaa. Toiset ovat helpottuneita, kun ei tarvitse arvailla tai pelata pelejä.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 09:04"]

Mä olen joillekin ihmisille sanonut, etten tule esim johonkin tapahtumaan tai juhlaan, koska en halua käyttää aikaani minulle merkityksettömiin asioihin. Vietän aikani tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa tai yksin.

ap

[/quote]

Kohtelias voi olla, vaikka ei haluaisi kaikkeen osallistuakaan. Tuollainen päteminen siitä, että vieraiden ihmisten kanssa en aikaani vietä tai turhiin juhliin en osallistu, kun nämä eivät minulle ole tärkeitä, on vain epäystävällisyyttä ja toisten loukkaamista. Kohteliaasti voi asian esittää: " Kiitos kutsusta, lämmitti (kovasti) mieltä, että ajattelit minua/meitä. valitettavasti emme pääse osallistumaan. Hauskoja juhlia teille!"

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 11:09"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 09:04"]

Mä olen joillekin ihmisille sanonut, etten tule esim johonkin tapahtumaan tai juhlaan, koska en halua käyttää aikaani minulle merkityksettömiin asioihin. Vietän aikani tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa tai yksin.

ap

[/quote]

Kohtelias voi olla, vaikka ei haluaisi kaikkeen osallistuakaan. Tuollainen päteminen siitä, että vieraiden ihmisten kanssa en aikaani vietä tai turhiin juhliin en osallistu, kun nämä eivät minulle ole tärkeitä, on vain epäystävällisyyttä ja toisten loukkaamista. Kohteliaasti voi asian esittää: " Kiitos kutsusta, lämmitti (kovasti) mieltä, että ajattelit minua/meitä. valitettavasti emme pääse osallistumaan. Hauskoja juhlia teille!"

[/quote]

Samaa mieltä. Mulla tulee ap:n tilanteesta mieleen sellainen, kun ikänsä muiden pillin mukaan juossut uhrautuja yhtäkkiä oivaltaa, että hänellä on oma tahto. Kun tällainen henkilö vetää viimein niitä rajoja, niin hän vetää niitä sitten tosi jyrkästi. Hyvät tavat ja sensitiivisyys unohtuvat, koska ne edustavat sitä muiden miellyttämistä jota on alettu kovasti vastustaa. Ehkä se on sellaista omien rajojen rakentamisen vaihetta, jossa täytyykin vetää vähän överiksi ja pitää niistä rajoista hirveän tiukasti kiinni kun ne eivät ole vielä kunnolla muotoutuneet.

Jos ihan oikeasti muille sanotaan, että "en tule koska en tuhlaa aikaani tuollaisiin merkityksettömyyksiin" niin se kuulostaa lähinnä epäkypsältä kiukuttelulta, sellaiselta että ollaan ärtyneitä koska ei ole ollut itsellä kykyä pitää niitä rajoja, mutta puretaan se muihin ikään kuin se olisi muiden vika että itse ei ole osannut pitää niitä rajoja.

En nyt siis suoraan ap:sta tätä analyysia tee, koska en tunne ap:n tilannetta. Mutta mieleen tuli tämmöinen, ihan omien aiempien havaintojen perusteella.

Jep, samaa mieltä 14:sta kanssa.

Miksi tällaiset asiat täytyy aina vetää johonkin ääripäähän? Jos ihmisten kanssa haluaa elää kaikessa ystävyydessä, joskus täytyy tehdä asioita muitakin miellyttääkseen. Riittää, jos pääpiirteittäin aina muistaa, että elämä on kuitenkin oma elämä eikä sen pitäisi olla jatkuvaa kompromissia joka suuntaan. Sinä päätät itse, mutta joskus voit päättää myös joustaa.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 09:04"]

Mä olen joillekin ihmisille sanonut, etten tule esim johonkin tapahtumaan tai juhlaan, koska en halua käyttää aikaani minulle merkityksettömiin asioihin. Vietän aikani tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa tai yksin.

ap

[/quote]

Monesti kun on elänyt liian kilttinä koko elämänsä, ja jossain vaiheessa havahtuu siihen että olemalla kiltti polkee itseään, niin saattaa siitä selviämiseksi tulla ns vastareaktio. Aletaan liian itsekkäiksi, ja helposti myös oman hyvinvoinnin varjolla loukataan toisia. Joka tapauksessa, näin on varmasti parempi kuin ennen, mutta on hyvä tiedostaa sekin puoli itsessä, että saattaa ikäänkuin olla julma ja alkaa "kostaan" muille sitä, että itse on kuluttanut itseään loppuun muita miellyttämällä. Viime sijassa siitä voi tulla itseä syövää passiivis-aggressiivisuutta, missä alkaa puhua muille vihjaillen ja piilovttuilen, viivytellä kaikkia tekojaan/töitään, päättää olla tekemättä asiota muka muille näyttääksesi ettet enää tee mitä vaan (ja todella vain pissaten omaan nilkkaan, esim niin ettei anna edes mahdollisuutta jollekin työlle, vaan näpäyttää muita menemättä ollenkaan töihin). Olet oikeassa suunnassa, mutta vaarana on että sen sijaan että oikeasti elät mielekästä elämää, alat kapinoimaan, ja tekemään kokoajan päinvastoin mitä muut toivovat ja olettavat sinulta. Vaikka se olisi sinulle itsellekkin vahingollista. Sinua ei siis ohjaa todella ne omat halut, vaan muiden toiveiden vastoin toimiminen. Esimerkiksi kutsuihinhan sinun ei ole pakko mennä, mutta niihin voit aina vastata kohteliaasti, että kiitos kutsusta, mutta minulla on muuta menoa silloin. Ja ne muut menot ovat sinun omia juttujasti, joista ei täydy ääneen sanoa. Oli se sitten läheisten kanssa oloa, tai itsekseen meditointia.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 09:04"]

Mä olen joillekin ihmisille sanonut, etten tule esim johonkin tapahtumaan tai juhlaan, koska en halua käyttää aikaani minulle merkityksettömiin asioihin. Vietän aikani tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa tai yksin.

ap

[/quote]

Monesti kun on elänyt liian kilttinä koko elämänsä, ja jossain vaiheessa havahtuu siihen että olemalla kiltti polkee itseään, niin saattaa siitä selviämiseksi tulla ns vastareaktio. Aletaan liian itsekkäiksi, ja helposti myös oman hyvinvoinnin varjolla loukataan toisia. Joka tapauksessa, näin on varmasti parempi kuin ennen, mutta on hyvä tiedostaa sekin puoli itsessä, että saattaa ikäänkuin olla julma ja alkaa "kostaan" muille sitä, että itse on kuluttanut itseään loppuun muita miellyttämällä. Viime sijassa siitä voi tulla itseä syövää passiivis-aggressiivisuutta, missä alkaa puhua muille vihjaillen ja piilovttuilen, viivytellä kaikkia tekojaan/töitään, päättää olla tekemättä asiota muka muille näyttääksesi ettet enää tee mitä vaan (ja todella vain pissaten omaan nilkkaan, esim niin ettei anna edes mahdollisuutta jollekin työlle, vaan näpäyttää muita menemättä ollenkaan töihin). Olet oikeassa suunnassa, mutta vaarana on että sen sijaan että oikeasti elät mielekästä elämää, alat kapinoimaan, ja tekemään kokoajan päinvastoin mitä muut toivovat ja olettavat sinulta. Vaikka se olisi sinulle itsellekkin vahingollista. Sinua ei siis ohjaa todella ne omat halut, vaan muiden toiveiden vastoin toimiminen. Esimerkiksi kutsuihinhan sinun ei ole pakko mennä, mutta niihin voit aina vastata kohteliaasti, että kiitos kutsusta, mutta minulla on muuta menoa silloin. Ja ne muut menot ovat sinun omia juttujasti, joista ei täydy ääneen sanoa. Oli se sitten läheisten kanssa oloa, tai itsekseen meditointia.

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 14:10"]

[quote author="Vierailija" time="26.01.2014 klo 09:04"]

Mä olen joillekin ihmisille sanonut, etten tule esim johonkin tapahtumaan tai juhlaan, koska en halua käyttää aikaani minulle merkityksettömiin asioihin. Vietän aikani tärkeiden ja läheisten ihmisten kanssa tai yksin.

ap

[/quote]

Monesti kun on elänyt liian kilttinä koko elämänsä, ja jossain vaiheessa havahtuu siihen että olemalla kiltti polkee itseään, niin saattaa siitä selviämiseksi tulla ns vastareaktio. Aletaan liian itsekkäiksi, ja helposti myös oman hyvinvoinnin varjolla loukataan toisia. Joka tapauksessa, näin on varmasti parempi kuin ennen, mutta on hyvä tiedostaa sekin puoli itsessä, että saattaa ikäänkuin olla julma ja alkaa "kostaan" muille sitä, että itse on kuluttanut itseään loppuun muita miellyttämällä. Viime sijassa siitä voi tulla itseä syövää passiivis-aggressiivisuutta, missä alkaa puhua muille vihjaillen ja piilovttuilen, viivytellä kaikkia tekojaan/töitään, päättää olla tekemättä asiota muka muille näyttääksesi ettet enää tee mitä vaan (ja todella vain pissaten omaan nilkkaan, esim niin ettei anna edes mahdollisuutta jollekin työlle, vaan näpäyttää muita menemättä ollenkaan töihin). Olet oikeassa suunnassa, mutta vaarana on että sen sijaan että oikeasti elät mielekästä elämää, alat kapinoimaan, ja tekemään kokoajan päinvastoin mitä muut toivovat ja olettavat sinulta. Vaikka se olisi sinulle itsellekkin vahingollista. Sinua ei siis ohjaa todella ne omat halut, vaan muiden toiveiden vastoin toimiminen. Esimerkiksi kutsuihinhan sinun ei ole pakko mennä, mutta niihin voit aina vastata kohteliaasti, että kiitos kutsusta, mutta minulla on muuta menoa silloin. Ja ne muut menot ovat sinun omia juttujasti, joista ei täydy ääneen sanoa. Oli se sitten läheisten kanssa oloa, tai itsekseen meditointia.

[/quote]

Jep, hyvin kirjoitettu. Kuulostaa erittäin tutulta, olen huomannut omassa tuttavapiirissä juuri tuon ilmiön, että ensin kerrotaan miten on alettu vetää rajoja ja sitten muututaan passiivis-aggressiivisiksi.

Tuokin mitä 15 sanoi on erittäinen oleellista, että kyllä se joustamisen päätöskin on ihan ok, kun se on oma päätös. Jos periaate on koko ajan välttää muiden toiveiden huomioimista niin se menee juuri noin kuin 16 sanoi, että silloinkin ne muiden toiveet ovat se juttu joka määrää omaa toimintaa. Moni, joka ihan omasta päätöksestään joustaa joskus ja tekee muille mieliksi, saa siitä itsekin mielihyvää.

Moni "entinen kiltti" on juuri passiivis-aggressiivinen, koska sellainen suora ja rakentava rajojen vetäminen on niin vierasta. Sekä sitä ylikiltteyttä että passiivis-aggressiivisuutta leimaa epäsuoruus. Ylikiltti on epäsuora, kun piilottaa taitavasti sen mitä itse haluaisi ja mitä itse ajattelee. Passiivis-aggressiivinen taas kiukuttelee epäsuorasti sen sijaan, että ihan suoraselkäisesti ja avoimesti kertoisi mikä mättää. Esim. Facebookissa kaveri x kirjoittaa "Mä olen kyllästynyt elämään toisten vaatimusten mukaisesti, mä olen kyllästynyt siihen että multa odotetaan ja vaaditaan joka suunnalta jotain. Mä olen nyt päättänyt elää itselleni enkä muille, ja ne tietyt ihmiset joita tämä koskee tulevat sen huomaamaan lähitulevaisuudessa...". Sitten kun sinä laitat tälle kaverille x joskus viestin ja kysyt mitä hänelle kuuluu, hän ei vastaa mitään. Siinä sitten mietit (jos viitsit tuollaisiin epämääräisiin ja passiivis-aggressiivisiin vihjailuihin energiaasi tuhlata), että jahas, olenko minäkin näitä tiettyjä ihmisiä, ja jos olen niin miksi jne.
Ylikiltti ei ole kovin rohkea ihminen eikä sen rohkeammaksi muutu passiivis-aggressiivisella tyylilläkään, kun ei ole uskallusta puhua ihan suoraan ja kertoa mistä kenkä puristaa, jos puristaa.

14

Hyvä. Itse elin ennen miellyttääkseni muita, tein koko ajan kaikkea, mitä muut multa odottivat ja halusivat, yleensä haluamatta niitä asioita itse. On ollut helpottavaa tajuta, ettei mun olekaan pakko elää muiden pillin mukaan. Ei tarvii mennä baariin velvollisuudentunnosta jotain kaveria kohtaan, jos ei huvita. Ei tarvii kuunnella jonkun ulinoita samoista asioista kolmea tuntia päivässä. Ja ehkä tärkeintä, ei tarvii ottaa itseensä, jos joku ei pidä mun uudesta tyylistä suhtautua asioihin. Mä en halua enää olla kynnysmatto, koska viihdyn paremmin ihmisenä, jolla on oma tahto.

nosto