Te ketkä irtisanoutunut vakituisesta työstä,miten menee?

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan koskaan palannut vanhaan työpaikkaan hetken lepäilyn jälkeen?

Tein kesän yli  4,5kk suojaosa 500lla keikkaa täysin tuin ja palasin samaan duuniin loppusyksystä.

Miksi käytät pronomineja väärin? Peruskouluko jäi kesken?

Mielenkiintoisia vastauksia! Kiitos niistä . Lisääkin saa kertoa 🙂 Juurikin sitä miettinyt,että tuskin tule ikävä vanhaa työtä . Irtisanoutumiselle on varmasti aina niin painavat syyt.

Tuntuu vain että kovasti pelotellaan ja varoitellaan. Tosin olen huomannut, että varoittelijat on aina niitä tyyppejä jotka eivät itse ole uskaltaneet ja samassa duunissa on raadettu 30 vuotta.

Ymmärrän että sellaisiakin ihmisiä oikeasti on,jotka ovat niin pysyvyyttä ja rutiineja arvostavia että heille sopii vallanmainiosti työskennellä koko työura samassa firmassa.

Itse en kuulu heihin.

Viesteistänne sain kyllä paljon rohkaisua. Ehkä minäkin uskallan!

Vierailija kirjoitti:

Miksi käytät pronomineja väärin? Peruskouluko jäi kesken?

Syö pelle lapsesi aapinen ja mee nukkumaan...

Kannatti! Edellinen oli hädin tuskin nälkäpalkalla kun tunteja oli niin vähän ja niitä entisestään vähennettiin. Riitautin asian ja irtisanoduin enkä saanut työkkäristä edes karenssia. Kouluttauduin kokonaan uuteen ammattiin ja siinä työssä sitten heti valmistumisen jälkeen. Tuplapalkka verrattuna aikaisempaan ja täydet tunnit.

Ei kannata jos

Paikkakunnalla ri lle töitä olemassa Ja et aio muuttaa

Olet jo plus 50

Jos haaveilet matkailualasta niin nyt on just paha hetki

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisia vastauksia! Kiitos niistä . Lisääkin saa kertoa 🙂 Juurikin sitä miettinyt,että tuskin tule ikävä vanhaa työtä . Irtisanoutumiselle on varmasti aina niin painavat syyt.

Tuntuu vain että kovasti pelotellaan ja varoitellaan. Tosin olen huomannut, että varoittelijat on aina niitä tyyppejä jotka eivät itse ole uskaltaneet ja samassa duunissa on raadettu 30 vuotta.

Ymmärrän että sellaisiakin ihmisiä oikeasti on,jotka ovat niin pysyvyyttä ja rutiineja arvostavia että heille sopii vallanmainiosti työskennellä koko työura samassa firmassa.

Itse en kuulu heihin.

Viesteistänne sain kyllä paljon rohkaisua. Ehkä minäkin uskallan!

Kannattaa nykysysteemillä etsiä vaikka lyhyt määräaikainen työ mistä tahansa ennen irtisanoutumista. Näin välttää karenssin ja voi rauhassa kokeilla muita hommia tai työpaikkoja, kun saa ansiosidonnaista. Samakin työ voi olla mielekästä toisessa työpaikassa, ja saa samalla jalkaa oven väliin jos käy niin että viihtyykin ja siellä tykätään työpanoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisia vastauksia! Kiitos niistä . Lisääkin saa kertoa 🙂 Juurikin sitä miettinyt,että tuskin tule ikävä vanhaa työtä . Irtisanoutumiselle on varmasti aina niin painavat syyt.

Tuntuu vain että kovasti pelotellaan ja varoitellaan. Tosin olen huomannut, että varoittelijat on aina niitä tyyppejä jotka eivät itse ole uskaltaneet ja samassa duunissa on raadettu 30 vuotta.

Ymmärrän että sellaisiakin ihmisiä oikeasti on,jotka ovat niin pysyvyyttä ja rutiineja arvostavia että heille sopii vallanmainiosti työskennellä koko työura samassa firmassa.

Itse en kuulu heihin.

Viesteistänne sain kyllä paljon rohkaisua. Ehkä minäkin uskallan!

Jos ei usko johonkin sielunvaellukseen, ei niin tuttua ihmistä kuin itseään kannata kiusata huonolla työpaikalla.

Kun joskus viidentoista vuoden päästä olen n. 45-vuotias, asunto on maksettu ja kertynyt vähän sijoituksia en kyllä aio enää mennä töihin. Elän sitten pienemmällä rahalla, johon totuttelen jo nyt, sillä laitan vähintään n.

500 e/kk palkasta sijoituksiin. Olen siis keskituloinen, tienaan 3100 e/kuukaudessa. Olen myös lapseton niin ehkäpä vanhuus hoituu käänteisellä asuntolainalla ja muun omaisuuden realisoinnilla.

Viime kesänä otin loparit ent. työpaikasta ilman suunnitelmaa tulevasta. Sain kuukauden sisällä uuden työpaikan ja valita muutamasta vaihtoehdosta. Onneksi olen jo sen verran kokenut, ettei mitä tahansa pili-palo-työpaikkaa tarvitse valita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoisia vastauksia! Kiitos niistä . Lisääkin saa kertoa 🙂 Juurikin sitä miettinyt,että tuskin tule ikävä vanhaa työtä . Irtisanoutumiselle on varmasti aina niin painavat syyt.

Tuntuu vain että kovasti pelotellaan ja varoitellaan. Tosin olen huomannut, että varoittelijat on aina niitä tyyppejä jotka eivät itse ole uskaltaneet ja samassa duunissa on raadettu 30 vuotta.

Ymmärrän että sellaisiakin ihmisiä oikeasti on,jotka ovat niin pysyvyyttä ja rutiineja arvostavia että heille sopii vallanmainiosti työskennellä koko työura samassa firmassa.

Itse en kuulu heihin.

Viesteistänne sain kyllä paljon rohkaisua. Ehkä minäkin uskallan!

Kannattaa nykysysteemillä etsiä vaikka lyhyt määräaikainen työ mistä tahansa ennen irtisanoutumista. Näin välttää karenssin ja voi rauhassa kokeilla muita hommia tai työpaikkoja, kun saa ansiosidonnaista. Samakin työ voi olla mielekästä toisessa työpaikassa, ja saa samalla jalkaa oven väliin jos käy niin että viihtyykin ja siellä tykätään työpanoksesta.

Hyvä vinkki! Kiitos tästä 🙂 Täytyykin heti alkaa etsimään jotain lyhyttä pestiä ja se on Adios!

Hyvin menee! Ainoa asia mitä olen katunut on se ,etten lähtenyt heti kun alkoi tuntuu ikävältä.

Nyt liikun monta kertaa viikossa, käyn uimassa ja jumpassa. Ulkoilen, harrastan kansalaisopistossa millon mitäkin. Mikä vain kiinnostaa.

Pääsen kauppaan rauhallisina aikoina ja ravintolaan syömään kun on hiljaista.

Opiskelen etänä ja elän stressitöntä ihanaa elämää. Ei enää oravanpyörään!