Lue keskustelun säännöt.
Arvostatteko vanhemmat vain lahjakasta lastanne?
Kommentit (8)
No nyt tuli niin fiksu kysymys, että eihän tähän muuta voi vastata kuin kyllä toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvostan aina helppoa lasta enemmän kuin vaikeampaa lasta.
Eiköhän jokaisessa lapsessa ole jotain erityistä.
Toinen luki tiensä yliopistoon ensimmäisellä kerralla sisään ja valmistui nopeasti, toisesta tuli menestyvä ja onnellinen yrittäjä amispohjalta.
Arvostan ihan yhtä paljon tietenkin
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän jokaisessa lapsessa ole jotain erityistä.
Toinen luki tiensä yliopistoon ensimmäisellä kerralla sisään ja valmistui nopeasti, toisesta tuli menestyvä ja onnellinen yrittäjä amispohjalta.
Arvostan ihan yhtä paljon tietenkin
Siis tämä näin.
Jokainen lapsi on rakas.
Lapsilla on erilaisia kykyjä ja mielenkiinnon kohteita, ja tietenkin sitä on iloinen ja nauttii kun lapset saavat juuri sen koulutuksen ja ammatin johon itse haluavat.
Omassa kodissanikin meitä oli erilaisia sisaruksia, jotka suuntauduimme nuorina moniin eri ammatteihin. Ei ainakaan minun vanhempani osoittaneet mitään sen kummempaa sen ihastusta tai arvostusta yliopistoon käyneeseen, kuin meihin muihin joilla oli silloin opistokoulutus.
Niinhin aikoihin opistokoulutus vastasi nykyistä ammattikorkeakoulua.
Ja yleensä on niin, että se kaikkein heikoimmin elämässään pärjännyt, on eniten vanhempien mielessä, koska hänen elämänsä on vaikeuttaneet monet asiat: kuten vakavat fyysiset sairaudet, lapsen menetys, avioero tai muu rankka vastoinkäyminen.
Terveet ja vaikeuksilta välttyneet ihmiset pärjäävät aina elämässääm heitä ei tarvitse sen kummemmin tukea. Mutta se lapsi vaikka jo aikuinenkin, jota elämässä on vastustanut, on usein ajatukissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä.
Surullista kuulla, että arvostat vain sitä lastasi, joka on lahjakas.
Eikö niillä muilla lapsilla ole mitään sijaa sydämessä?
Ovatko he mielestäsi täysiä luusereita, kun heille ei ole suotu samoja taitoja kuin sille lahjakkaalle lapselle. Siitäkin huolimatta, että menestyvät elämässään kohtuullisen.
Säälin kommentoijan lapsia, jotka ovat saaneet kokea syrjintää sen takia, että äiti ja isä ovat arvostaneet vain sitä tai niitä lapsia perheessään, joille ne parhaat geenit ovat sattuneet.
Suoraan sanottuna, minusta tuo on törkeää, perheen muiden lasten syrjintää ja jopa halveksuntaa.
Huomatkaa, että ap kysyy:
Arvostatteko vain niitä lahjakkaita lapsianne perheessänne.
Hämmästyin noista "kyllä" vastauksista.
Tuollaisiako vanhempia menneet vuodet ovat kasvattaneet?
Ei ihme, että yhteikunta on täynnä ahneutta, ilkeyttä, muiden ihmisten vähättelyä, r.sis.mia, korskeutta sun muuta paskaa.
Eikä ole myöskään ihme, että on niin paljon mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria, jos he ovat jo pienestä pitäen tottuneet siihen, ettei heistä kukaa välitä, ei edes äiti ja isä, koska he eivät ole yhtä lahjakkaita ja taitavia kuin vanhempi tai nuorempi sisarus.
Hirvittää tulevaisuus, jos ja kun noin julmaa kohtelua jo lapsuudessa saa. Millaisia ihmisiä noista kotona vähätellyistä ja aliarvostetuista, vähemmän lahjakkaista ihmistä tulevaan yhteiskuntaan kasvaa?
Koti on se, joka ihmiseen vaikuttaa kaikkein eniten, sillä eihän lapsuudessa ole muuta mihin samaistua, mitä arvoja omaksua kuin se koti ja vanhemmat.
Kyllä.