Lue keskustelun säännöt.
Sairaanhoito-opiskelijan ensimmäinen harkka?
18.01.2014 |
Aloitin opinnot avoimessa AMK:ssa viime syksyllä. Opintopisteitä ei ole kertynyt ihan niin paljon kuin haluaisin mutta ilmeisesti sen verran tulee kertymään, että harjoitteluun olisi asiaa. Alunperin meille sanottiin ettei tule onnistumaan avoimen statuksella, mutta nyt ääni onkin vähän muuttunut ja ainakin joku ryhmästä on jo pääsemässä harjoitteluun ensi kesänä, jolloin hänellä tosin saattaa olla jo tutkinto-opiskelijan status. En tiedä vaikuttaako se vai ei.
Itseäkin kiinnostaisi tuo mahdollisuus nopeuttaa ja tehostaa opintoja. Jos nyt oletetaan että voisin päästä harjoitteluun ilman tutkinto-opiskelijan statusta, niin kuinka vaativa se ensimmäinen perushoidon harjoittelujakso sitten on? Minua huolettaa lähinnä se, että käden taitoni eivät ole niin ihmeelliset ja kaikki hoitotoimenpiteet käytiin läpi juosten kusemalla viime vuoden puolella samalla kun paasattiin filosofisia juttuja. En koe oppineeni mitään perushoitotoimenpiteitä kunnolla, ellei nyt maalaisjärkeen perustuvia juttuja lasketa, vaikkakin pikkuriikkinen kertauksen mahdollisuus vielä tulee tänä keväänä. Opettaja antoi minulle aluksi itse hoitotaitotentistä (nukeilla harjoittelua) hylätyn mutta sitten antoikin koko kurssista hyväksytyn ja erittäin hyvän arvosanan, mikä vähän kummastutti. En halua siihen mitään korjausta, mutta en silti oikein luota kykyihini. Kokonainen kesä peukalojen pyörittelyä olisi kuitenkin mukava katkaista jollakin edistyksellisellä toiminnalla.
Kommentit (8)
[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 20:01"]
How hard can it be? Työnnellä tarjoilukärryissä ruokaa, nostaa vanhus vähän pystynpään asentoon, juottaa pillillä, pyyhkiä suu ja kädet ruokailun jälkeen, korjata astiat jne. Vaipanvaihdossa ja siirtelyä vaativissa jutuissa on varmasti mukana kokeneempi hoitaja opastamassa. Toki se saattaa vähän vittuilla sulle, jos sattuu olemaan tyypillinen sairaalan nokkimisjärjestyksestä kärsivä katkera ämmä.
[/quote] No kun tässä vaiheessa on kuitenkin harjoiteltu melko paljon muitakin juttuja...eli perustuiko tuo nyt kokemukseen vai joku alaa opiskelemattoman arvaus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perushoitohan on juurikin noita edellä mainittuja asioita. T. Hoitsu
Eka harjoittelu on yleensä vuodeosastolla perushoitoa: vaipanvaihtoa, syöttämistä, kääntämistä, lääkkeiden jakamista, seuranpitämistä, ehkä ulkoilua. Vaativin tehtävä on luultavasti verenpaineen mittaus
Ei todellakaan tarvitse huolehtia. Ohjaaja opettaa kaiken kädestä pitäen. Kyseessähän on ENSIMMÄINEN käytännönharjoittelu. Ei kukaan todellakaan oleta, että osaisit jo kaiken, muutenhan et harjoittelua tarvitsisikaan.
T. Tuore sh
[quote author="Vierailija" time="18.01.2014 klo 21:29"]
Ei todellakaan tarvitse huolehtia. Ohjaaja opettaa kaiken kädestä pitäen. Kyseessähän on ENSIMMÄINEN käytännönharjoittelu. Ei kukaan todellakaan oleta, että osaisit jo kaiken, muutenhan et harjoittelua tarvitsisikaan.
T. Tuore sh
[/quote]
Itse kun olin perusterv.huollon harjoittelussa, niin ylimielinen lähäriohjaajani ilmeisesti oletti, että minun pitäisi harjoittelussa osata kaikki tehdä aivan itse. Pelotti eka päivänä, täysin kokemattomana, mennä yksin avustamaan huonosti liikkuvia vanhuksia wc-käynneillä, pelkäsin että kaatuvat! Meninkin kysymään apua niin ohjaaja tuhahteli ja pitkin hampain tuli auttamaan.
T: Sh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
riippuu tosiaan harkasta mutta paikkana voi olla myös jokin muu kuin vuodeosasto :-) kuten asumispalvelut joissa on liikkuvia ja vuodepotilaita. ensimmäiseen harkkaan kuuluu tosiaan edellisissä viesteissä mainitut perushoito. toki perushoito voi kuullostaa helpolta kun vaan sanotaan että se on vaan vaipan vaihtoa ja syöttämistä. tiettyjä asioita pitää toki tietää kuten käsihygieniat puhtauajärjestykset ergonomia turvallinen lääkehoito ihon kunnon seuranta ym. kirjallisuutta löytyy esim nimellä hoitotyön menetelmät. haastavimmat saitaanhoidolliset tehtävät voivat siis olla manuaallinen rr mittaus katetrointi ja insuliini pistokset ja sokerimittaukset. mutta ohjaaja on juuri sitä varten ohjaamassa.
Työkokemusta kannattaa hankkia viikonlopputöinä vaikkapa vanhainkodeissa tai kotipalvelussa. Työntekijöistä on huutava pula. Kannattaa kyllä jo kättelyssä poistaa harhaluulo sairaanhoitajan työn erinomaisuudesta kontra lähihoitajat/hoitoapulaiset. Eritteitä käsitellään kaikissa muodoissaan ja aggressiivisia hoidettavia löytyy lapsista vanhuksiin. Ensimmäisilt' harjoitteluilta ei tosiaankaan kannata odottaa mitään hohdokasta, mutta niissäkin töissä viihtyy oikein hyvin oikealla asenteella.
How hard can it be? Työnnellä tarjoilukärryissä ruokaa, nostaa vanhus vähän pystynpään asentoon, juottaa pillillä, pyyhkiä suu ja kädet ruokailun jälkeen, korjata astiat jne. Vaipanvaihdossa ja siirtelyä vaativissa jutuissa on varmasti mukana kokeneempi hoitaja opastamassa. Toki se saattaa vähän vittuilla sulle, jos sattuu olemaan tyypillinen sairaalan nokkimisjärjestyksestä kärsivä katkera ämmä.