Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kotiorjan tilitys

Vierailija
17.01.2014 |

Mies lähti töihin syötyään eteen kannetun aamupalan.

Palaa kotiin IP vaihtamaan vaatteet, menee harrastuksiinsa, jotka ottavat n. 2,5h päivässä. palaa klo 20 lämpimään saunaan valmiille iltapalalle.

Valittaa, jos ei ole kaikki kotiin liittyvät työt tehtynä. Kaikki päivät samanlaisia.

Plaaaaaah.

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Etsi itsellesi joku toinen harrastus, mies on mielestäni aika huono harrastus, sen harrastamisesta ei välttämättä tule sitä iloa mitä harrastamisesta pitäisi tulla. Harrastuksellakin on aina oma aikansa, vaikka 2 x viikossa, ei aamuin, illoin, viikonloppuisin, öisin... Sinun pitäisi mennä mielellään harrastukseen, eikä harrastuksen tulla sinun luoksesi naama rytyssä ja valitusvirsi soiden. Hanki siis joku mukavampi harrastus, se on minun vastaukseni.

Vierailija
2/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tee vallankumous, ei kai tuollaista jaksa kukaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä mies ei osallistu lasten hoitoon, ei ruoanlaittoon, ei siiivoukseen, ei laskujen maksuun, ruoka pitää myös kantaa naaman eteen.astioita ei edes kerää pöydästä.

mies käy silti töissä, joten hänen ei tarvitse hoitaa muuta. tuntuu välillä todellakin, että olen hänen orjansa/palvelijansa.

 minun pitää hoitaa hänen kaikki asiansa, etsiä hänelle tarvittavat laput ja hakemukset yms. postittaa ne, koska mies on töissä, ei pysty. tehtäväni on muistuttaa häntä aina kaikista muistettavista asioista/menoista. jos en ole muistanut muistuttaa asia jää hoitamatta..

huoh. todella raskasta pyörittää koko taloutta ja perhettä yksin ihan kuin olisin yh, paitsi pitää passata ja huomioida tuo mieskin jatkuvasti. tuntuu todella toivottomalta,mies ei hoida edes perinteisiä miesten hommia, vaan kaikki kuuluu minulle, jos en tee/hoida jotain asiaa jää hoitamatta...

mitä voisin tässä tilanteessa tehdä? mitä kannattaa tehdä?

kun valitan miehelle asiasta, hän hermostuu ja sanoo, että erotaan ei hän jaksa tätä enään...wtf?

hän ei jaksa? vaikkei osallistu arkeen mitenkään...tuntuu jotenkin kummallisesta...

antakaa neuvoja, olenko vaan turhasta nalkuttaja, niinkuin mies asian ilmaisee

Vierailija
4/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi suostutte tuohon? Ja tuliko oikeasti yllätyksenä? Mun mies ei ole yhtään tuollainen, mutta oli kyllä osallistuva jo seurusteluaikana...

Vierailija
5/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap: Onko teillä lapsia? Jos ei ole, lähde sinäkin sieltä kotoa pois ja rakennat itsellesi sellaisen elämän kuin haluat. Jos teillä taas on lapsia on se aika hankalaa..

Vierailija
6/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heh, nelonen ei ole AP, vaikka voisi olla =D just näin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Heh, nelonen ei ole AP, vaikka voisi olla =D just näin.

Vierailija
8/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksin pärjäisitte paremmin ja olisi elämä mukavampaakin. Miettikääpä sitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulle tuli. Seurusteluaikana, avioliiton alkuaikana, ensimmäisen ja vielä toisenkin lapsen syntyessä mies oli osallistuva. Joo, perään piti katsoa ja muistuttaa sataviiskyt kertaa siitä roskapussin viemisestä, mutta nykyään hän ei tee sitäkään. 

 

Seurusteluaikana me molemmat opiskelimme ja kotityöt jakautui tasan, samoin avioliiton alkuaikana. Ekan raskauden aikana mies teki enemmän kotitöitä mun huonovointisuuden takia. Kun mä olin kotona lapsen kanssa, mä tein enemmän, koska olin kotona, ja kun hän jäi koti-isäksi, mä tein enemmän, koska hän ei ehtinyt lapsen hoidolta. No, toisen lapsen raskausaikana, kun mieskin oli töissä, kuten minäkin, tilanne jatkui samana, minä tein enemmän kotitöitä kuin hän, koska mulla oli lyhyempi työpäivä. Vauva-aikana tein enemmän koska olin kotona, ja kun mies taas jäi koti-isäksi, hänellä oli niin rankkaa kahta lasta hoitaessaan ettei hän yksinkertaisesti pystynyt tekemään yhtään mitään kotitöitä. Kolmatta odottaessani ja työelämään palattuaan hän alkoi taas innostua ruuanlaitosta - itselleen. Jos pyysin, että hän tekisi päivällisen tänään, hän kokkasi kanaa kookoskermakastikkeessa itselleen ja lämmitti meille muille pizzaa suoraan kaupan pakastealtaasta. Tässä vaiheessa alkoi oikein kunnollinen selittely kaikista hommista luistamiseksi - en voi viedä roskapussia aamulla, vaikka kuljenkin roskiksen ohi, koska mun pitää sit pysähtyä ja nousta pois pyörän selästä. Illalla en viitsi erikseen lähteä viemään. Lisäksi ilmestyi ruokanirsoilu - nyrpisteli nenäänsä, kun laitoin tavallista ruokaa (kalakeittoa, makaronilaatikkoa, uunikalaa jne.) ja alkoi sanella, että voisit käydä kaupassa ja laittaa tänään sitä ja tätä ruokaa, ja hei, siivotakin pitäs, ja pesepä toi mattokin joutessas. Joo, mä hoidan sen hajonneen lipaston kaatopaikalle (jep, ehkä vuonna 2050?), emmä voi sille mitään että mä unohin. 

 

Mä veikkaan, että jonakin päivänä toi mies lähtee kävelemään ja perustelee eron sitten sillä, että mä oon niin hankala ihminen. Olen sanonut, että jos ei mun ruuat kelpaa, herra on hyvä ja kokkaa omansa, niinkuin hän yleensä tekeekin (muttei tosiaan voi millään kokata koko perheelle). Olen myös haistattanut pitkät ja tunkenut täydet roskapussit ns. "miehen vessaan" (toinen talon wc:stä on vain miehen käytössä, tiedä sitten miksi), kun hän ei voi niitä töihin lähtiessään viedä. Kun siellä on neljän päivän roskikset, 10-12 kpl, mies alkaa valittaa, että wc haisee eikä sinne mahdu ovesta sisään, roskikset pitäis viedä. Olen vastannut, että nii-i, mä en kyllä pysty töihin mennessä viemään ku joutusin tekemään ylimääräsen lenkin roskiksille, enkä kyllä iltaisin enää erikseen jaksa lähtee viemään. Kyllä mä vittuilen takaisin ja huolella, jos mua kerran kotiorjana pidetään.

Vierailija
10/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="17.01.2014 klo 07:25"]meillä mies ei osallistu lasten hoitoon, ei ruoanlaittoon, ei siiivoukseen, ei laskujen maksuun, ruoka pitää myös kantaa naaman eteen.astioita ei edes kerää pöydästä.

mies käy silti töissä, joten hänen ei tarvitse hoitaa muuta. tuntuu välillä todellakin, että olen hänen orjansa/palvelijansa.

 minun pitää hoitaa hänen kaikki asiansa, etsiä hänelle tarvittavat laput ja hakemukset yms. postittaa ne, koska mies on töissä, ei pysty. tehtäväni on muistuttaa häntä aina kaikista muistettavista asioista/menoista. jos en ole muistanut muistuttaa asia jää hoitamatta..

huoh. todella raskasta pyörittää koko taloutta ja perhettä yksin ihan kuin olisin yh, paitsi pitää passata ja huomioida tuo mieskin jatkuvasti. tuntuu todella toivottomalta,mies ei hoida edes perinteisiä miesten hommia, vaan kaikki kuuluu minulle, jos en tee/hoida jotain asiaa jää hoitamatta...

mitä voisin tässä tilanteessa tehdä? mitä kannattaa tehdä?

kun valitan miehelle asiasta, hän hermostuu ja sanoo, että erotaan ei hän jaksa tätä enään...wtf?

hän ei jaksa? vaikkei osallistu arkeen mitenkään...tuntuu jotenkin kummallisesta...

antakaa neuvoja, olenko vaan turhasta nalkuttaja, niinkuin mies asian ilmaisee

[/quote] mieti miten paljon saat omaa aikaa kun hoidatte lapset vuoroviikoin. Sano miehellesi että varasit lastenvalvojalle ajan, että haluat sopia lasten asumisesta kun eroatte.. toivottavasti pistää miettimään...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
17.01.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

pystyykö laiskaa miestä muuttamaan osallistuvammaksi?

meillä minä myös syötän aina lapsetmuun homman ohella, miehellä menee nopeasti hermot lapsiin, vaikkei paljoa edes ole heidän kanssaan..

mies yleensä makaa sohvalla tai istuu tietokoneella..

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kolme kolme