Minäkin kuolen joskus

Uskoin nuorena jälleensyntymään mutta nyt keski-iässä toivon ettei se nyt ainakaan ole totta. Tää sama paska uudestaan ja uudestaan :D? Ei kiitos!!!

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 13:47"]

Uskoin nuorena jälleensyntymään mutta nyt keski-iässä toivon ettei se nyt ainakaan ole totta. Tää sama paska uudestaan ja uudestaan :D? Ei kiitos!!!

[/quote] :)

Minä taas ajattelen, että voisin keski-iän elääkin uudelleen, mutta sitä nuoruutta en enää jaksaisi :D

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 04:34"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 04:03"][quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 03:56"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 03:31"]Ei ole elämää kuoleman jälkeen vaan ikuinen pimeys, tiedottomuus, the end. Jotkut koittaa lohduttautua uskomalla hölynpölyyn, sallittakoon se heille heikoille.

[/quote]

Ja mistäköhän helvetistä sä sen tiedät? Jos oot kuollut niin pysy kuolleena äläkä tuu tänne höpiseen

[/quote]

Jotakuta alkoi ahdistaa. No ei se mitään, usko vaan Taivaaseen, jossa ihmissielut mystisesti leijailevat pilvien päällä. Erittäin järkeenkäypä tarina, eikös...

[/quote]

Ja kuka sano että mun taivas on sellanen? Älä yleistä. En mäkään tollaseen taivaaseen usko.

[/quote]

Onko taivas vähemmän aito jos sinä et siihen usko?

Ajattelen tuota aina välillä. Joskus ajatus on helpottava ja joskus kauhea. Se jotenkin ihmetyttää, että ihmiset säpisevät kaikkea ikäänkuin olisivat kuolemattomia. Ehkä se on jokin puolustumekanismi ettei ahdistaisi.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 04:10"]

Josko ei väännettäisi tästä tuota taivas vai ei -kalabaliikkia. Sille voi joku luoda oman topikin. Voimme varmaan kaikki järkevät ihmiset olla sitä mieltä, että rationaalisesti ajateltuna (ja mitä todennäköisimmin) tämän elämän jälkeen ei ole mitään, mutta sitä ei täysin varmasti voida todistaa.

Se ei sitä paitsi ole edes se kiinnostava osuus. Vaan ajatus siitä, että sinä, yksilö, lakkaat nykymuodossasi olemasta. Kaiken kaikkiaan. Miltäköhän se tuntuu, se ihan viimeinen hetki ja ajatus?

[/quote]

Olen mielestäni järkevä ihminen,mutta elämässäni tapahtui käännekohta joka muutti ajatukseni kuolemanjälkeisestä elämästä.Minä myös olin siinä uskossa ettei kuoleman jälkeen ole mitään,pelkkä tyhjyys ja olemattomuus.

Kokemus ei silti tyhmentänyt minua,vaan pikemminkin muutti maailmankuvani täysin.En voi enää palata vanhoihin luuloihini,vaikka niin haluaisin.

Ja milläköhän tiedolla sinä asetut kaikkitietäväksi?

Me olemme yhtä tietämättömiä kuin ihmiset ennenkin, joskus aikoinaan joku puhelinkin olisi ollut taikuutta. Tulevaisuuteen nähden olemme aivan yhtä tyhmiä. Miten siis voisimme tietää mitä sitten kun kuolema on käynyt?

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 14:00"]

Ja milläköhän tiedolla sinä asetut kaikkitietäväksi?

Me olemme yhtä tietämättömiä kuin ihmiset ennenkin, joskus aikoinaan joku puhelinkin olisi ollut taikuutta. Tulevaisuuteen nähden olemme aivan yhtä tyhmiä. Miten siis voisimme tietää mitä sitten kun kuolema on käynyt?

[/quote]

Jos ajattelee vaikka perhosta, tietääkö toukka koteloituessaan, että hänestä tulee perhonen? Mistä me tiedämme vaikka olisimme laji joka käy lävitse kuoleman kuin koteloitumisen ja sen jälkeen jatkaa toisessa olomuodossa elämää.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 13:58"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 04:10"]

Josko ei väännettäisi tästä tuota taivas vai ei -kalabaliikkia. Sille voi joku luoda oman topikin. Voimme varmaan kaikki järkevät ihmiset olla sitä mieltä, että rationaalisesti ajateltuna (ja mitä todennäköisimmin) tämän elämän jälkeen ei ole mitään, mutta sitä ei täysin varmasti voida todistaa.

Se ei sitä paitsi ole edes se kiinnostava osuus. Vaan ajatus siitä, että sinä, yksilö, lakkaat nykymuodossasi olemasta. Kaiken kaikkiaan. Miltäköhän se tuntuu, se ihan viimeinen hetki ja ajatus?

[/quote]

Olen mielestäni järkevä ihminen,mutta elämässäni tapahtui käännekohta joka muutti ajatukseni kuolemanjälkeisestä elämästä.Minä myös olin siinä uskossa ettei kuoleman jälkeen ole mitään,pelkkä tyhjyys ja olemattomuus.

Kokemus ei silti tyhmentänyt minua,vaan pikemminkin muutti maailmankuvani täysin.En voi enää palata vanhoihin luuloihini,vaikka niin haluaisin.

[/quote]

Tunnen muutaman "ateistin", jotka nuorena kiihkeästi hokivat, että kuoleman jälkeen maadutaan vain ja se oli siinä.

Tuolla viidenkympin ja kuudenkympin välillä on tullut jokin muutos. En nyt sano, että uskoon hurahtaminen, mutta toivo, ettei se olisikaan ihan tässä ja kuoleman jälkeen olisi jotain. Puheet ovat muuttuneet ja jopa Jumalastakin on alkanut joku puhua.

Kai se ajatus, että minäkin kuolen, muuttaa ajatusmaailmaa.

Mielestäni se on jollain oudolla tavalla lohdullista että me kaikki kuolemme. Tarkoitan että oletpa sitten kuinka suuri ja mahtava tai vaihtoehtoisesti hyljeksitty niin se on meillä kaikilla edessä. 

Olen hoitaja ja hoitanut paljon kuolemaisillaan olevia vanhuksia. Moni suree "kuolinvuoteellaan" ettei ollut niin paljon läsnä läheisimmilleen. 

Koitan elää niin että asetan läheiset aina etusijalle. Koskaan et tiedä että milloin näet läheisesi viimeisen kerran. En kuitenkaan elä jatkuvassa kuolemanpelossa.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 14:29"]

Mielestäni se on jollain oudolla tavalla lohdullista että me kaikki kuolemme. Tarkoitan että oletpa sitten kuinka suuri ja mahtava tai vaihtoehtoisesti hyljeksitty niin se on meillä kaikilla edessä. 

Olen hoitaja ja hoitanut paljon kuolemaisillaan olevia vanhuksia. Moni suree "kuolinvuoteellaan" ettei ollut niin paljon läsnä läheisimmilleen. 

Koitan elää niin että asetan läheiset aina etusijalle. Koskaan et tiedä että milloin näet läheisesi viimeisen kerran. En kuitenkaan elä jatkuvassa kuolemanpelossa.

[/quote]

Minäkään en ole yhdenkään vanhuksen kuolinvuoteellaan kuullut harmittelevan, ettei tehnyt enempää töitä ja vienyt lapsiaan hoitoon nuorempana.

Tämä vain sivuhuomautuksena niille mammoille, jotka ajattelee, että lapset on saatava mahdollisiman aikaisin hoitoon ja isommat virikehoitoon, ettei niiden kanssa tarvitse viettää aikaa.

Yleensä se katuminen tulee viime hetkillä, kun ymmärtää, että tuhlasi ne lapsensa lapsuusvuodet kaikenmaailman hömpöttämiseen.

Toki lapsista ihan hyviä kasvaa hoidossakin, en siis sitä meinaa. Mutta moni mummo katuu siinä vaiheessa sitä, ettei tajunnut arvostaa sitä aikaa, kun omat lapset oli pieniä ja viettänyt heidän kanssaan enempää aikaa

Välillä tämä ajatus ahdistaa, välillä se on jollain lailla lohdullista, kuten joku aiemmin jo sanoikin. Hautausmaalla kävellessä minusta on lohdullista ajatella, että kaikki ne ihmiset ovat joskus olleet rakkaita, ärsyttäviä, hirviöitä, kuka mitäkin ja kaikki kaikkea aikanaan, mutta lopulta kaikki ovat vain rauhallisesti poissa.

En mä usko, että te uskonnottomat ihmiset sentään ihan niin helpolla pääsette, että lakkaatte vaan olemasta.

On olemassa kirja nimeltä "Sinä kuolet". Luin sen joskus vuosia sitten ja muistaakseni kirjasta jäi positiivinen kuva. Kannattaa siis lukea, jos ja kun aihe kiinnostaa.

http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Jokaista+koskettava++kuolema/HS20051031SI1TL03s4y

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:08"]

En mä usko, että te uskonnottomat ihmiset sentään ihan niin helpolla pääsette, että lakkaatte vaan olemasta.

[/quote]

Tästä tulee mieleen vain ihmisen kaipuu siihen, että elämänaikaiset vääryydet korjattaisiin kuoleman jälkeen. Vaikea on itse uskoa, että näin olisi.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:21"]

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:08"]

En mä usko, että te uskonnottomat ihmiset sentään ihan niin helpolla pääsette, että lakkaatte vaan olemasta.

[/quote]

Tästä tulee mieleen vain ihmisen kaipuu siihen, että elämänaikaiset vääryydet korjattaisiin kuoleman jälkeen. Vaikea on itse uskoa, että näin olisi.

[/quote]Kyllä mä uskon, että paha saa palkkansa.

[quote author="Vierailija" time="15.01.2014 klo 15:27"]

Kyllä mä uskon, että paha saa palkkansa.

[/quote]

Uskotko, että väärin tekemisestä rangaistaan kaikkia, väärin tekemisestä rangaistaan uskonnottomia vai että uskonnottomia rangaistaan uskonnottomuudesta?