Luokanopettajan monialaiset opinnot

Helsingin yliopiston sivuilla ainakin sanottiin, että jos pääsykokeen kirjallisessa osiossa tulee useammalle hakijalle tasapisteet niin sitten peruskoulukokemus ratkaisee. Ja kokemukseksi lasketaan vähintään neljän kuukauden päätoiminen sijaisuus... 

Minkähänlaiset ne soveltuvuuskokeet sitten ovat? Onko kellään siitä kokemusta?

Aika vaikealta näyttää kyllä sisäänpääsy, kun vain 12 otetaan sisään (siis Helsinkiin, en tiedä muista yliopistoista)!

- ap 

Tampereen yliopistoon monialaisia suorittamaan pääsi aikoinaan eräs vastavalmistunut opiskelukaverini. Hänellä ei ollut ymmärrettävästi työkokemusta paljonkaan, lähinnä opiskeluaikaisia sijaisuuksia. Siitä on tosin jo toistakymmentä vuotta aikaa, että en tiedä tämänhetkistä tilannetta.

Suosittelen kuitenkin kokeilemaan ensin käytännössä luokanopettajan työtä. Voihan olla, että se ei sittenkään ole sinun juttusi ja silloin ei kannata pelkän työllistymisen takia pätevöityä.

Kiitos vastauksista! Joo, olenkin kyllä ajatellut, että täytyisi yrittää päästä sijaistamaan jonnekin ennen mahdollista kouluttautumista.

-ap

Hmm, lisäopintoja?! Siis maisterin tutkinnon lisäksi? Riipuu varmaan siitä mitä on opiskellut. Vielä kiinnostaisi jonkun opiskelleen kommentit, erityisesti tuosta työkokemusvaatimuksesta. Mulla on muutama vuosi kokemusta opettajan työstä, mutta ei peruskoulussa, ja sehän ei kai ole mikään ansio...

Minä ajattelin hakea. Entosin olekatsonut, mitä pitää olla kokemusta tms. Yhdellä tuttavallani, joka on matikanope, ei ole päivääkää kokemusta alakoulun puolelta ja hänelle tarjottiin työttömänä mahdollisuus suorittaa nuo luokanopen opinnot. Meni mielummin töihin.

Olen myös enkunope ja haikailen noita monimuoto-opintoja. Mulla on jonkun verran kokemusta alakoulusta, mutta mulla ei taida olla siitä todistuksia, olen vaan tehnyt sijaisuuksia...

Kyllä sijaisuukdistakin todistukset saa. Muistaakseni siinä oli vaan se, että alle kuukauden pätkiä ei laskettu, vaikka niistä olisi kuinka paljon kertynyt.

Mulla ne lisäopinnot olivat rehtorin kelpoisuuden antava opetushallinnon tutkinto. Eivät vissiin silloin rehtoreita tarvinneet, mutta nyt ovat sitten olleet ihmeissään, kun ei päteviä ihmisiä löydy rehtoreiksi.

Hakenut olen, mutta en päässyt. Pääsykokeissa tai siis haastattelussa ei selvästi katsottu ansioksi lisäopintoja.

Monialaisia opintoja (60 op)  ei tunnuta järjestettävän juuri missään?  Onko kenelläkään tietoa nykytilanteesta?  

Entä onko kukaan onnistunut suorittamaan nuo opinnot työn ohella? 

Tietääkö joku millainen pääsykoe on Helsingin yliopiston erillisiin monialaisiin opintoihin?

Nosto!

Tuntuu että noihi nmonialaisiin pääsee lähinnä vain jos olet yliopistossa vielä kirjoilla. Mihin pääsee erillisopiskelijana?

Muuhun en nyt ota kantaa, mutta opintojen kannattavuudesta sen verran, että pätkää se on luokanopettajan työsuhteetkin, ja jatkuvasti heikentyy heidänkin työtilanteensa. Suoraan sanottuna suosittelen sinulle mieluummin vaikka erityisopettajaksi pätevöitymistä tai jotain muuta ihan opetusalan ulkopuolelta. 

Up! Onko joku hakemassa/hakenut noihin monialaisten erillisopintoihin? Millainen pääsykoe siellä on tiedossa? AIneistona opetussuunnitelma..

palkka 4800 eur/kk

Kun kerta kukaan ei ole vastannut kysymyksiin, niin päivitetään tänne tilanne vuoden 2020 osalta.

Luokanopettajan monialaisia opintoja erillishakijoille järjestetään nykyään vain muutamassa yliopistossa. Esim. tänä vuonna paikkoja oli Helsingissä, Joensuussa ja Rovaniemellä. Helsingissä paikkoja on vain 8kpl, eli sisäänpääsy on kaikkien aikaisempienkin vuosien tilastojen valossa hyvin haasteellista. Työkokemusta Helsinkiin täytyy olla jo 10 vuotta, että lisäpisteet riittävät. Näin ainakin minulla ollut jo useampaan kertaan: pisteet muuten ovat olleet hyvät, mutta työkokemus ei ole riittänyt. Toistaiseksi missään monialaisten opintojen hakuilmoituksissa ei ole mainittu saavan lisäpisteitä omista lisäopinnoistaan, vaan vain työkokemuksella on väliä.

Aikaisemmin myös  Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä (tosin Kokkolan kampuksella) on järjestetty näitä opintoja. Niitä kannattaa vuosien varrella seurata, jos vaikkapa sattuvat niitä uudestaan taas järjestämään. Yksi vaihtoehto, jota kannattaa ihan oikeastikin harkita, on hakeutuminen yliopistoon pääaineopiskelijaksi: menet opiskelemaan kasvatustieteitä ja suoritat vain mahdl. nopeasti monialaiset pois. Tosin tässäkin on yliopistoilla eroa kuinka nopeasti monialaisia pääsee suorittamaan, ja laskisin siihen menevän väh. sen 2 vuotta, eli pidempi aika kuin pelkästään monialaisiin muiden opintojen takia.

Työn ohella ei toistaiseksi pysty suorittamaan monialaisia opintoja, vaan ne ovat päätoimista opiskelua. Aikaisemmin Jyväskylä järjesti hyvin juuri työelämässä oleville opiskelumahdollisuuden, mutta se harmillisesti tosiaan on jo lopetettu.

Pääsykokeet ovat aina olleet pääosin monivalintakysymyksiä, jotka pohjautuvat myös netistäkin löytyviin opetussuunnitelmien perusteisiin. Kysymykset ovat olleet hyvin konkreettisia, eli odotetaan hallitsevan halutun aineen oppisisällöt täysin (esim. laskutehtäviä, kielenhuoltoa, kasvitunnistusta ym.).  Myös kysymyksiä varsinaisesta opetussuunnitelman tekstistä on tullut vastaan (tyyliin onko opetussuunnitelmassa mainittu jotain ryhmätyötaidoista ym. ym. ).  Myös näiden valossa pitkää alakouluopettajan uraa tehneet hakijat ovat vahvoilla hauissa kuin vastavalmistuneet tai vähän alaa jo kokeilleet.

Tsemppiä kaikille hakijoille!

Monialaisen pääsykokeet ovat sitten muuttuneet siitä kun minä hain, enkä päässyt. Silloin ei ollut miäsää peruskouluaineiden kokeita vaan haastattelut.

Opettajan pedagogisiin pääsin helposti heti kun opintopisteitä oli riittävästi, luokanopettajan monialaisiin soveltuvuuspisteet olivat huonot.

Olen se, jolla oli jo hakuvaiheessa rehtorin kelpoisuus.

Hain ja pääsin tänä vuonna Helsingin yliopiston järjestämiin monialaisiin opintoihin. En kirjoita paukutellakseni henkseleitä vaan auttaakseni tulevien keväiden hakijoita.

Kokeessa oli kaksi vaihetta. Alkukevään ensimmäisessä kokeessa oli kaksi tuntia aikaa vastata matematiikan ja äidinkielen kysymyksiin. Kysymyksiä oli 60 ja aikaa riitti mukavasti vastauksien harkitsemiseenkin. Myös toisessa kokeessa loppukeväästä vastattiin äikän ja matikan tehtäviin, mutta aikaa oli vain 10 minuuttia kumpaakin kohden. Jo kokeen ennakkotiedoissa kerrottiin, ettei kaikkiin kysymyksiin ehdi vastata.

Oikeasta vastauksesta sai 1 pisteen, väärästä - 0,6 pistettä ja huvittavana yksityiskohtana kysymyksen ohittamisesta sakotettiin - 0,9 pistettä. Siispä kysymykset kannatti tarvittaessa skipata tahallaan väärällä vastauksella.

Kokeen ensimmäinen vaihe onnistui hyvin kunnollisilla perustiedoilla. Suosittelen kahlaamaan erityisesti 4.-6. luokkien kirjoja läpi ja keskittymään keskeisiin kielioppi- ja laskutaitoihin. Äidinkielessä pitää hallita sanaluokat ja lauseenjäsennys, sijamuodot, yhdyssanat ja muu oikeinkirjoitus. (Näihin löytyy muuten erittäin hyviä opetusvideoita youtubesta!) Lisäksi kannattaa tutustua eri kirjallisuudenlajeihin, tänä keväänä tuli monta kysymystä Kalevalan sisällöistä. Ihan perustiedoilla pärjäsi, vitos- ja kutosluokkien äikänkirjat kannatti kahlata läpi.

Matikassa tärkeintä oli hallita kaikkia peruslaskut kynää ja paperia käyttäen. Kerto- ja jakolaskua oli runsaasti desimaaliluvuilla. Suosittelen lämpimästi treenaamaan laskemista sen verran, että koetilanteessa ei tarvitse käyttää aikaa pohtiessaan MITEN peruslaskut oikein tehtiinkään. Lisäksi kannattaa harjoitella tunnistamaan ja nimeämään erilaisia geometrisia kappaleita. Myös erilaisia yksikönmuunnostehtäviä oli paljon: montako aaria on 0,4 km2 ja niin edelleen. Treenaaminen on tärkeää, toistoja vain niin kyllä nuo asiat painuvat päähän.

Toivottavasti näistä vinkeistä on hyötyä ensi keväänä jollekulle tosissaan hakevalle! Voi toki olla, että pääsykokeen sisältö muuttuu tulevaisuudessa. Kuulemani mukaan koe on kuitenkin ollut tällainen jo vuosien ajan.

Moikka! Millaiset itse opinnot ovat olleet? Miten olet rahoittanut opintosi?

Tänä keväänä matiikassa oli pitkälti sellaisia tehtäviä, joissa piti hoksata asioita ennen kuin pääsi varsinaisesti laskemaan. Vähän kuin pulmatehtäviä tai päättelyä yhdistettynä mekaanisiin laskuihin.

Äikässä oli luettavana kolme erilaista tekstiä, joista oli sisällöllisiä kysymyksiä. Sai ajatuksella uppoutua lukemaan löytääkseen oikean vastauksen.

Hyvä koe oli, jossa piti hallita alakoulun matiikka ja äikkä, ja paikoin enemmänkin.

Tervehdys,

Kertoisitko minkälaiset itse opinnot olivat käytännössä? Pitikö olla koko vuosi päätoimisena opiskelijana , vai pystyitkö tehdä väjänntöitö siinä ohella? On kyllä ihan mahdottomaksi tehty tuo monialaisten suorittaminen valmistumisen jälkeen. Itse olen laaja-alainen erityisopettaja ja toimin erityisluokanopettajana ja sellaiseen virkaan ei ole pätevyyttä, kun lo- pätevyys eli juuri nuo monialaiset puuttuvat tutkinnosta. Ma ja äikkä kuuluivat eli sellaiset 45 opintopistettä siihen pätevyyteen matkaa:D. Ei ole helppo matka se!