Lue keskustelun säännöt.
Olkaa ihmiset yksin eron jälkeen!
13.01.2014 |
Silloin myös lapsilla, entisellä puolisolla, muilla perheen ja suvun jäsenillä on aikaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen. Seuraan tässä vierestä ystäväni eroa parinkymmenen vuoden avioliiton jälkeen ja kaikkien muiden kipuillessa ainoa asia, mikä häntä kiinnostaa on panohommat satunnaisen baarituttavan kanssa.
Kommentit (37)
En nyt äitini vuoksi ole harrastamatta seksiä. Äidin ja muiden (paitsi omien lapsien) kohdalla tuijottaisin kyllä omaan napaani. Lapsiani "suojelisin" jonkun aikaa, etten ihan heti mene ja täräytä: "Tässä ois Pentti. Pentti on äidin uusi mies. Noni, menkääs nukkumaan, että äiti saa paneskella Pe-Pe-Pentin kanssa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:25"]
Jospa ekaa kertaa 20 vuoteen ajatteleekin ensin vihdoin sitä omaa napaansa, sitten vasta muiden!
Voipi tulla juu shokkina mutta voi voi!
[/quote]
Samaa sanoo ystäväni. Mutta toi on niin värittynyt mielipide. Miksi sitten olit siinä suhteessa? Eikö jo kunnioituksesta lapsia kohtaan voisi antaa niiden uusien suhteiden olla, keskittyä lapsien hyvinvointiin eikä koko ajan mankua sitä "omaa aikaa"...
No mulla tuli uusi mies kuvioihin 3 viikkoa eron jälkeen. Takana pitkä ja kipeä avioliitto jossa oli vain mies, miehen tarpeet, miehen ongemat. No, tämä uusi nopea suhde jatkuu edelleen 5 vuoden jälkeen, tasapainoisena 2 aikuisen rakkaussuhteena. Ihanaa, että lapsillakin on terve malli siitä, miten parisuhde toimii. Asiat eivät ole mustavalkoisia ja ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa kaavaa, miten pitäisi toimia. Tiedostan että lasten isään sattui, mutta, laitoin varmaan ekan kerran elämässäni omat tarpeeni hänen edelle... Elämä on.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 10:02"]
Täysin samaa mieltä siitä, että eron jälkeen kannattaa keskittyä rakentamaan omaa ja mahdollisten lastensa elämää ihan itsekseen. No, te keillä on jo ennen eroa tai heti senjälkeen uusi, en tuomitse, mutta tulette kyllä pitkässä juoksussa huomaamaan...että onnea kaikille oman onnensa sepille!
[/quote]
Kuinka pitkä juoksu tarvitaan? Olen ollut uuden miehen kanssa yhdessä 17 vuotta. Jos me nyt eroammme, johtuuko se siitä, että menin hänen kanssaan yhteen heti oman eroni jälkeen? Uskomatonta, että ihmiset neuvovat tällaisissa asioissa, ventovieraitakin. Se joka sopii yhdelle, ei sovi kaikille. Hiukan kunnioitusta toisten ykistyiselämää kohtaan, please!
En lähtisi arvostelemaan toisten valintoja ja elämää. Ero voi olla tosi pitkä prosessi ja joku voi olla pohtinut ja työstänyt asiaa jo monta vuotta ennen konkreettista eroa. Siis paljon paljon ennen kuin ero tulee ilmi ulkopuolisille. Silloin voi hyvin olla niin, että asia on jo käsitelty ja ihminen on ihan valmis uuteen suhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä ihastuneena ihmisenä pystyn antamaan paljon paremmin aikaa lapsilleni. onnellisena sitä jaksaa ihan erilailla touhuta lasten kanssa ja nautin siitä. En viestittele tai puhu puhelimessa lasten ollessa hereillä, vaan vasta illalla kun lapset nukkuu. Onko se ihastuminen nyt oikeesti lapsilta pois? Minä näen siinä ainakin paljon hyvää ja yhden avieron kokeneena sitä pysyy kuitenkin järki päässä ihastuessaan. Ainakin mulla.
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 09:42"]
Siis miksi pitäisi olla yksin eron jälkeen? Seurustelin pitkään toisen miehen kanssa jo ollessani naimisissa, ja eron jälkeen sitten muutimme heti yhteen tämän toisen miehen kanssa. Miksi ihmeessä tässä tilanteessa minun olisi pitänyt olla yksin eron jälkeen? Olisiko minun mielestäsi pitänyt jättää rakastamani mies sen takia, että erosin miehestä jota en rakasta? Eihän siinä ole mitään järkeä??!?
[/quote]
No et juuri ajatellut lapsen jai heidän toisen vanhempansa tunteita ja sopeutumista tilanteeseen. Mutta mitäpä sitä toisia miettiikään kun itsellä on kaikki hyvin.... Jos on lapsia, eron jälkeen PITÄÄ keskittyä ensin siihen että lasten elämä normalisoituu ja että lapset (usein tämän jälkeen) purkavat oman pahan olonsa erosta. Sitten kannattaisi keskittyä rakentamaan erovanhemmuus mahdollisimman vähin uusin säädöin, koska se on monesti vaikeaa jo ilman kolmansia osapuoliakin. Sitten kannattaisi myös käsitellä se mennyt suhde ja oma osuus siitä- jos haluaa jatkossa paremmin onnistuvan ihmissuhteen. Nää on vaan tällaisia, että jos oikeasti haluaa hoitaa asiat hyvin. kaikkia ei kiinnosta, osalle riittää oma napa ja ajatus siitä että se uusi ihminen varmaan tuo sen onnen mitä eka ei osannu. Uuden rakastuisen huumassa sitä tuntee itsensä niin kaikkivoivaksi t lapsetki näyttää ikionnellisiilta vanhempansa uudesta rakkaudesta ja muutenkin kaikki on täydellistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höh, mä olen ollut yksin lasteni kanssa jo yli 10v, mitäs hyötyä siitä muka on ollut kenellekään? Ei mitään.
Onko se niin, että jos erosta on jo useampi vuosi, niin lapset eivät sitten reagoi äidin uuteen mieheen ollenkaan?
Minun eksäni ryntäsi uuteen suhteeseen saman tien. Lapset oireilivat. Nyt tilanne on tasaantunut, mutta minä olen löytänyt uuden miehen. Onko oletettavaa, että lapseni ovat täysin ok tämän uuden mieheni kohdalla? En ole miestä vielä lapsilleni esitellyt.
Kysyn ap:lta, kun hän niin varmasti asiat tietää... kuka tahansa tietty voi vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.01.2014 klo 13:12"]
Onko se niin, että jos erosta on jo useampi vuosi, niin lapset eivät sitten reagoi äidin uuteen mieheen ollenkaan?
Minun eksäni ryntäsi uuteen suhteeseen saman tien. Lapset oireilivat. Nyt tilanne on tasaantunut, mutta minä olen löytänyt uuden miehen. Onko oletettavaa, että lapseni ovat täysin ok tämän uuden mieheni kohdalla? En ole miestä vielä lapsilleni esitellyt.
Kysyn ap:lta, kun hän niin varmasti asiat tietää... kuka tahansa tietty voi vastata.
[/quote]
Kiitos luottamuksesta. Voit tietenkin tehdä niin kuin itse parhaaksi näet. Itsehän tunnet lapsesi parhaiten. Sanoit, että lapsesi oireilivat silloin kun erositte ja miehelläsi oli uusi kumppani heti muuttoauton lähtiessä pihastanne. No, eikö sinunkin mielestäsi olisi ollut parempi lapsillenne, että tällaisia uusia kumppanisäätöjä ei olisi siinä eron tuoksinassa ollut.
Olen myös itse eronnut joitakin vuosia sitten. Suoraan sanottuna en ymmärrä, miten ihmisillä on siinä pettymyksen, toiveiden hajoamisen, lapsista huolehtimisen, muuttojärjestelyjen ym. keskellä voimaa tai halua aloittaa uusi suhde tai edes lähteä baariin sitä sängynlämmittäjää hakemaan.
Mutta siitäkö johtuu, että lapset voivat (myös tämän ystäväni lapset) huonosti?
Ap
Jaa. Olen ollut yksin ja jopa selibaatissa eron jälkeen jo 8 vuotta, enkä kyllä näe mitään tästä hyötyneeni, eikä kukaan muukaan. Minulle vaan on käynyt näin, koska en pysty satunnaissuhteisiin ja vakituista ei ole löytynyt, vaikea sitä kotiin sidottuna tukiverkottomana yksinhuoltajana olisi mistään etsiäkään...
Itse tunnen myös monia onnellisia pariskuntia, jotka ei ole ptiäneet edellisen suhteen jälkeen mitään yksinoloaikoja, joten siksikään en jaksa uskoa että välttämättä on tarpeen sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä erosin 1,5 v sitten väkivaltaisesta ja pettävästä exästä. Exällä oli ollut suhde toiseen naiseen 6 kk ajan ja sitä ennen hän oli jäänyt jo 2 kertaa pettämisestä kiinni. Jätin miehen ja kuukaudessa olin myynyt yhteisen kotimme, muuttanut omilleni yms.
Mies muutti saman tien yhteisestä kodistamme pois.
2 vkoa tästä hän oli facebookissa parisuhteessa toisen naisen kanssa. Tämä nainen oli eri kuin se kenen kanssa hän petti mua. Mua tämä satutti aivan sairaasti, että piti oikein lesoilla ja näyttää miten nopeesti musta päästään yli.
Mies erosi tästä eukosta nopeasti, muistaakseni alle kk. Sitten heti uutta kehiin, ja taas facebookissa parisuhde-päivitystä. Tämäkin seukkailu lopahti, ja mies taisi olla jopa 2 kk yksin jonka jälkeen taas uutta putkeen. se suhde päättyi taas parissa kk... laskin huvikseen että mies on ollut 1,5 v aikana parisuhteessa (niin että naiset on kaikki esitelty 5-v lapsellemme) 5 kertaa.
Mä olen tapaillut yhtä miestä, joka lopahti aika nopeasti. Lapselle kerroin että kyseessä on kaverini ja siinä uskossa hän on edelleen. On surkeaa katsottavaa kun lapsi kiintyy miehen uusiin naisiin ja samantien ukko heivaa ne :( Tästäkin syystä en edes halua parisuhdetta, pitäähän lapsella olla edes yksi turvallinen paikka jossa ei aikuiset vaihdu kokoajan :(
Vierailija kirjoitti:
Idiootti 2, varmaan mies. Ap on oikeassa. Kannattaisi antaa kaikille aikaa sopeutua ja jättää se oma napa hetkeksi sivuun.
Minä ainakin pysyn yksin sen oman navan takia. Suutun kaikille jotka väittää että pitäisi etsiä joku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nyt olet reilu ystävä, niin jutteleppa suoraan sille ihmiselle.
Sillon voi tapahtua jotain hyvää muutostakin asiaan.
Av ei poista ongelmaa.
En näe ongelmaa siinä, että tapailee, harrastaa seksiä tai seurustelee jonkun kanssa eron jälkeen. Mutta uutta kumppania ei kannata ihan heti esitellä lapsille. Myös yhteen muuttoa on syytä harkita huolella. Ehkä lapsista ei kuitenkaan ole niin mukavaa, että kotiin muuttaa ihan vieras ihminen.
Harvoinpa ihminen siinä erosurussaan tajuaa minkälaiselta munankipeltä yhäriltä vaikuttaa. Kai ne sitten jälkeenpäin vähän häpeilevät sekoilujaan.
Lapset kyllä sopeutuu. Toisaalta uusperheiden eroprosentti on melko iso, joten eroperheiden lapsista tulee joustavia, kun oppivat uusiin perhemuotoihin muutaman kerran ennen kotoa muuttoaan.
Äidillä on oikeus ajatella myös itseään, eikä uhrata itseään lasten vuoksi