Kolmen lapsen äidit

Meillä siis kolme tyttöä. Vanhin aloittaa koulun, keskimmäinen on neljä vuotta ja nuorin 7 kuukautta. Arki rullaa kovaa vauhtia lasten kanssa, mutta mielestäni kolmas lapsi menee jo tosi rutiinilla mukana =) Meillä arkea helpottaa se, että keskimmäinen käy päiväkodissa syksystä kolmena päivänä viikossa.

Mitään suurta mustasukkaisuutta ei isommissa ilmennyt kun vauva syntyi. Varkinkin keskimmäinen otti asian mielestäni tosi hyvin.

sen olen huomannut, että tämänkokoinen porukka kun lähtee esim. reissuun, niin tavaran määrä on sitten valtaisa =) Autokin meni heti vaihtoon, että saatiin kaikki istuimet mahtumaan.

Rahatilanteesta sen verran, että syksyllä alkaa hoitovapaa. Sehän tietysti tulot tiputtaa, mutta suunnittelen tekeväni keikkatöitä omassa työpaikassani. Kotona toivon olevani varmaan sen kolme vuotta. Se on meinaan kaikkein helpoin vaihtoehto, jotta arjen saa toimiaan. Mulla nimittäin nykyinen työ on kolmivuorotyötä, se saattaa olla hankalaa lasten kanssa. Vaikka sitä tosin olen tehnyt jo silloin kun lapsia oli kaksi.

Ei muuta kun kuumeilemaan vaan, kyllä tää on kuintenkin niin ihanaa aikaa lasten kanssa =)

Plussia:

- tykkään lapsista

- kaikki on valmiina ja homma menee " rutiinilla"

- vauvat ja taaperot ovat ihania aina ollessaan ihania ;)

- myös isommat sisarukset nauttivat vauvasta ja tykkäävät leikkiä hänen kanssaan

- isommat voivat jopa joskus vahtia vauvaa / taaperoa muutaman minuutin



Miinuksia:

- Yllättävän raskasta neljän vuoden tauon jälkeen " aloittaa alusta" , eli kaikki yövalvomiset ym.

- Varsinkin nyt kun nuorimmainen on vuoden, tuntuu tosi hankalalta, kun on vahdittava koko ajan ja vahtiminen on vaikeampaa, koska talossa on isompien vuoksi pieniä tavaroita ja kiellettyjä paikkoja vaikka muille jakaa. Nuorimmainen osaa haluta kaikkea, mitä isommilla on ja isommat eivät aina muista sulkea ovia, kerätä tavaroitaan jne...

- Isompien kanssa ai aina voi tehdä " isojen lasten juttuja" tms., koska on vauva tai sitten on mobilisoitava liikkeelle molemmat vanhemmat, jolloin toinen on vauvan kanssa ja toinen tekee isompien kanssa.



Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen, että kolmas hankittiin, koska silloin oli sellainen " olo" , että haluaisi vielä yhden ja että vauvat ja taaperot ovat kivoja. Nyt taas on sellainen olo, että vauvat ovat ihania, mutta onneksi ei enää itse tarvitse omaa hoitaa ;) Innolla odotamme jo sitä, kun nuorimmainenkaan ei ole enää ihan vahdittava ja pääsemme " harrastamaan" lasten kanssa. Olen siis tyytyväinen, että saimme vauva-ajasta " tarpeeksemme" ja nyt olemme ikäänkuin valmiita siirtymään seuraavaan vaiheeseen - mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö joskus tulisi haikea olo kuitenkin. Toisten vauvat ovat ihania, mutta omaa ei enää jaksaisi...