Eihän ne vanhemmat ihmiset ymmärrä lasten kanssa väsymisestä mitään

fyysinen työ on eri juttu kuin lastenhoito

Kantovesi, puulämmitys, ulkosaunat, ei pesukoneita, ei tiskikoneita, ei imureita tai just mitään muutakaan kotitöitä helpottavaa, saati sitten valmisruokia tai pakasteita... Isot perheet, ruuansaanti monesti tiukassa.. aika meni ihan siihen perheen arjen pyörittämiseen. Ei ehditty todella keskittyä pelkästään lapsiin.



Ei ne vanhat ihmiset todella saata ymmärtää, että nykyihmisillä, kun muuten on helppoa, niin voisi mehut kadota parin lapsen kanssa.



En ymmärrä oikein minäkään, vaikka samaa vaivaa poden toisinaan.

kun eivät ole koskaan TODELLA lasten kanssa aikaansa viettäneet

Nykypäivän elo olisi isovanhempiemme ikäpolven näkökulmasta uskomatonta luksusta. Miksi, oi miksi ihminen ei ole koskaan onnellinen? Tätä mietin, sillä olen taloudellisesti hyvin toimeentuleva, vain 1 lapsi, mutta silti välillä väsy iskee.

Peltotyö on erittäin raskasta ja aikaavievää. Mutta tajuat kai, että jos äiti on peltotöissä, hän ei samalla voi vahtia lapsia vaan lapset ovat jonkun toisen vahdittavana tai sitten ovat omissa oloissaan. Tällöin äiti ei tietenkään voi väittää hoitaneensa lapset itse ja näin ollen ei voi vedota siihen että hänkin on lapset jaksanut helposti hoitaa töiden ohella.



Ota myös huomioon, että eri ihmiset jaksavat erilaisia rasitusmuotoja eri tavalla. Yksi jaksaa painaa pitkää ja fyysisesti raskasta työtä vuosikausia ilman merkittäviä lomia, mutta saa hermoromahduksen kun joutuu viikoksi ottamaan vastuuta jostakin projektista. Toinen taas kantaa vastuuta helposti ja osaa delekoida, mutta ei pärjää niissä peltotöissä tuntiakaan. Töitä ei voi yksiselitteisesti jakaa kevyisiin ja raskaisiin. Jos sinä vain " oleskelet" lastesi kanssa, se ei silti tarkoita että kaikki niin tekevät. Monet tahtovat kasvattaa lapsensa kunnolla, opettaa uusia taitoja ja näyttää maailmaa.

äideillä oli paljon tukijoukkoja. vaikka elämä oli monilla alueilla kovaa ja raskasta, oli lastenhoidon apuna PALJON sukulaisia ja naapureita, toisin kuin nykyään. kaikki katsoivat kaikkien perään ja pääasiassa kai isommat lapset pienien perään.



kyllä mun silti täytyy myöntää, että ekan lapsen kanssa oli ns. raskasta, koska mulla oli tylsää. ei siis ollut tarpeeksi hommaa, kun lapsi ei vielä osannut sotkea paikkoja eikä juosta karkuun ;). myöhemmin asia on korjaantunut pikkukakkosen synnyttyä. nyt viihdyn paljon paremmin kotona ja lasten kanssa ja puuhaa riittää. mua siis väsytti ja tympi se, ettei ollut tarpeeksi tekemistä...

Vierailija:

Kantovesi, puulämmitys, ulkosaunat, ei pesukoneita, ei tiskikoneita, ei imureita tai just mitään muutakaan kotitöitä helpottavaa, saati sitten valmisruokia tai pakasteita... Isot perheet, ruuansaanti monesti tiukassa.. aika meni ihan siihen perheen arjen pyörittämiseen. Ei ehditty todella keskittyä pelkästään lapsiin.

Ei ne vanhat ihmiset todella saata ymmärtää, että nykyihmisillä, kun muuten on helppoa, niin voisi mehut kadota parin lapsen kanssa.

En ymmärrä oikein minäkään, vaikka samaa vaivaa poden toisinaan.

Enkä nyt yritä mitenkään vähätellä entisaikojen ihmisten työtä, nykyään työt vaan ovat vähän erilaisia ja eri asioihin panostetaan toisella lailla

huutaa lapselle ja lyödä, jos tämä ei heti totellut. Lasten kanssa ei leikitty, vaan he leikkivät keskenään. Lapset saivat näkyä vaan eivät kuulua. Kyllä pelokkaan ja aran ja alistuvan lapsen hoitaminen on paljon helpompaa. Se vain istuu nurkassa ja puuhaa omiaan ja jos avaa suunsa, sen voi läimäyttää hiljaiseksi.



Näin Suomessa oli aivan tavallista kasvattaa. Jos lapsi temppuili pöydässä, läimäys päähän ja ilman ruokaa loppupäivä. Ja tuollaisia heistä sitten tuli kuin meidän vanhempamme ja isovanhempamme. Umpimielisiä, tuomitsevia, huonoja näyttämään tunteita yms.



Joo joo, niin yleistinkin. Ja kärjistin. Ja tahallani!

Vierailija:

Enkä nyt yritä mitenkään vähätellä entisaikojen ihmisten työtä, nykyään työt vaan ovat vähän erilaisia ja eri asioihin panostetaan toisella lailla

Itse kaipaa usein juuri sitä paikalla olevaa aikuista, kun kipaisen viemään pyykit ulos kuivumaan tms. Ei ole tarvetta varsinaiselle lastenhoitajalle, mutta läsnäolevalle silmäparille... Ja myös sille läsnäolevalle aikuiselle, jonka kanssa vaihtaa aikuisten mielipiteitä...



Tiedän; ei ole yksistään mukavaa/helppoa monen sukupolven asuminen saman katon alla, mutta joihinkin tilanteisiin se tuo joustavuutta.

en vielä mikään " vanha" . Nykyään on mennyt niin vaikeaksi tuo lastenkasvatus että ei oo tottakaan!

No, jos haluatte helppoa elämää, tehkää 5 lasta, muuttakaa kerrostalosta luomutilalle maalle, jossa ei ole sähköä, eikä juoksevaa vettä, niin siinähän pääsette viettämään helppoa elämää.

Viljette biodynaamisesti kasvatettuja vihanneksia ja perunoita, ja teette peltotöitä natiainen kantoliinassa, niin ei tarvitse kaupassakaan käydä. Kyllä on vaivatonta.

ja perheet suuria: isommista lapsista oli lastenhoito ym. apua. Kyllä tällainen helpottaisi elämää aika paljon kun ei itse olisi niin kiinni lapsissa.

Meillä on ollut " temperamentikkaampi tapaus" alusta asti. Eli paljon on vaadittu huomiota... En ehdi (enkä sitten yöllä enää jaksakaan) kaikkea tehdä, mitä pitäis tai huvittais.

Ja nyt on toinenkin jo tossa sylissä, eli meno vaan paranee... ;)

Vierailija:

kyllä mun silti täytyy myöntää, että ekan lapsen kanssa oli ns. raskasta, koska mulla oli tylsää. ei siis ollut tarpeeksi hommaa, kun lapsi ei vielä osannut sotkea paikkoja eikä juosta karkuun ;). myöhemmin asia on korjaantunut pikkukakkosen synnyttyä. nyt viihdyn paljon paremmin kotona ja lasten kanssa ja puuhaa riittää. mua siis väsytti ja tympi se, ettei ollut tarpeeksi tekemistä...

elämä olisi ollut raskasta ennen. Kyse on nyt siitä, että vanhemmat ihmiset eivät ymmärrä, että lastenkin kanssa kotiäiti voi väsyä. Vanhemmat ei tajua sitä, koska eivät ole omien lastensa kanssa viettäneet aikaa, leikkineet jne. vaan ovat olleet pelto- ym. hommissa.

Äitini on myös kertonut, että heille keitettiin iltapäivällä kattilallinen perunoita ja niillä sitten elettiin, samoin sai leivänkannikan.

Vaatteita oli kahdet, ne hyvät vaatteet kouluun ja kirkkoon ja kotona sitten " rönttävaatteet" , eli ei pyykkiä juuri yhtään.

Lapset pestiin kerran viikossa saunassa, samoin ne vaatteet.

Lapset myös tekivät paljon kotitöitä ynnä muuta, nykyäänhän ei saa enää lapsilla teettää niin paljon hommia.



Samoin silloin on lyöty helposti lapsia jos ovat olleet kurittomia.



Uskon myös, että tämän ikäluokan vanhemmat eivät ymmärrä nykyaikaa. Mummoni toruu minua aina siitä miten " syötän ja puen jatkuvasti" lastani. Vaippa kuulemma tarvitsee vaihtaa vain aamuisin....

" Joka vitsaa säästää se lastaan vihaa" . Eli ennen aikaan piiskaaminen ja fyysinen kuritus oli suotavaa kasvatuksessa ja ilman sitä ei siis oikeasti kasvattanut kunnolla. Kyllähän sillä piiskanpelolla lapsista sai hiljaisia ja kuuliaisia. Nyt nämä nykytenavat remuaa minkä ehtii kun puhe ei mene jakeluun ja yhtään ei saa lasta satuttaa, ja mummot ihmettelee tätä " nykyajan kuritonta kasvatustapaa" .