Onko nykyään tavallistakin että vain yksi ruusu arkulle per henkilö/perhe

On tavallista ja jopa suotavaa. Kukka saa olla vaikka vainajan lempikukka, ei välttämättä ruusu. Harva vainaja edes tykkäsi hautajaisseppeleistä.

Itse pidän värillisistä calla-liljoista/ -kukista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Minäkin pidin tästä, ihana tapa, enkä ole ennen kuullut muiden tekevän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Eikö äitisi olisi ollut sen arvoinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Jos haluaa enemmän kukkia antaa, niin voi olla fiksua lähettää omaisille kotiin kukkakimppu, kun kuulee suru-uutisen. Tai myöhemminkin.

Nykyään usein vainaja tuhkataan eli kukille ei ole mitään luonnollista paikkaa tilaisuuden jälkeen ja ne menevät hukkaan. Ne eivät ole mitään halpojakaan ja vaikka olisivatkin, niin onhan se älytöntä tuhlausta. Sen sijaan kotiin toimitettu kimppu on omaisten ilona pitkään.

No miksei niitä voi laittaa haudalle, kuten ennen haudan päälle laitettiin valtavat kukkapuskat. Toisaalta liika voi olla liikaa.

Kun aina ei ole mitään hautaa. Esim. äiti tuhkattiin ja vasta useamman viikon päästä uurna vietiin uurnalehtoon. Lähes kaikki toivat yksittäisen ruusun, kuten toivoimme. Ne pystyttiin ottamaan mukaan. Pari kukkalaitetta tuli. Ne olivat vähän outoja kotona, heitettiin pian roskiin.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä muiden perheistä, mutta meillä kyllä on ollut tapana että perhekunnittain annetaan iso kukkalaite. Kun rakas isäni haudattiin, se tilanteen kauneus ja merkityksellisyys, ja erityisesti kaikki ne kauniit kukat toivat meille omaisille suunnatonta lohtua.

Olisin ollut varmasti mykkänä tyrmistyksestä, jos pari yksittäistä ruusua olisi tuotu! Tämä on vain minun mielipide, mutta näin minä sen koin.

Tässä on isoja eroja. Minunkin vanhempani tuhkattiin, en olisi loukkaantunut vaikkei kukaan olisi isoa kukkalaitetta tuonut kun niitä kukkia ei tosiaan voi jättää mihinkään haudalle enkä minä ainakaan seppeleitä olisi kotiinkaan halunnut viedä. Siunaustilaisuus kesti ehkä puoli tuntia, joten ei niistä kukista pitkään iloa ollut. Minua koskettivat eniten ihmiten sanat ja eleet, kukilla ei juuri minulle ollut merkitystä (huom, en sano että minun ajattelutapani olisi parempi, haluan vaan kertoa etteivät ne kukat kaikille ole yhtä merkityksellisiä). 

Jos omaiset toivoo, niin sitten 1 ruusu.

Muuten on tapana viedä kukkavihko.

Jos vainaja tuhkataan, niin kyllä ne kukat voi viedä haudalle kuitenkin.

Mieheni 2 sukulaista tuhkattiin. Me veimme kaikki kukat uurnan laskun yhteydessä haudalle kauas siunaustilaisuuspaikkakunnasta, jonne kukat oli tuotu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Eikö äitisi olisi ollut sen arvoinen?

Arvoitatko sinä ihmisen kukkien määrällä tai kukkalaitteen hinnalla?

T:ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Jos haluaa enemmän kukkia antaa, niin voi olla fiksua lähettää omaisille kotiin kukkakimppu, kun kuulee suru-uutisen. Tai myöhemminkin.

Nykyään usein vainaja tuhkataan eli kukille ei ole mitään luonnollista paikkaa tilaisuuden jälkeen ja ne menevät hukkaan. Ne eivät ole mitään halpojakaan ja vaikka olisivatkin, niin onhan se älytöntä tuhlausta. Sen sijaan kotiin toimitettu kimppu on omaisten ilona pitkään.

No miksei niitä voi laittaa haudalle, kuten ennen haudan päälle laitettiin valtavat kukkapuskat. Toisaalta liika voi olla liikaa.

Siunaustilaisuuden ja ruumiin tuhkaamisen välillä voi olla useampi päivä, ja vielä menee päiviä ennen kuin tuhkat luovutetaan omaisille - kukat olisivat siinä välissä jo kuolleet. Moni ei (pk-seudulla ainakaan) hautaa uurnaa, vaan tuhka saatetaan sirotella mihin vainaja tai omaiset tahtovat.  Siksi monila ei ole mitään "hautaa", mihin kukat laittaisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Jos haluaa enemmän kukkia antaa, niin voi olla fiksua lähettää omaisille kotiin kukkakimppu, kun kuulee suru-uutisen. Tai myöhemminkin.

Nykyään usein vainaja tuhkataan eli kukille ei ole mitään luonnollista paikkaa tilaisuuden jälkeen ja ne menevät hukkaan. Ne eivät ole mitään halpojakaan ja vaikka olisivatkin, niin onhan se älytöntä tuhlausta. Sen sijaan kotiin toimitettu kimppu on omaisten ilona pitkään.

No miksei niitä voi laittaa haudalle, kuten ennen haudan päälle laitettiin valtavat kukkapuskat. Toisaalta liika voi olla liikaa.

Siunaustilaisuuden ja ruumiin tuhkaamisen välillä voi olla useampi päivä, ja vielä menee päiviä ennen kuin tuhkat luovutetaan omaisille - kukat olisivat siinä välissä jo kuolleet. Moni ei (pk-seudulla ainakaan) hautaa uurnaa, vaan tuhka saatetaan sirotella mihin vainaja tai omaiset tahtovat.  Siksi monila ei ole mitään "hautaa", mihin kukat laittaisi. 

Meillä meni monta päivää uurnaa odotellessa. Kukkia säilytettiin viileässä (kai ruumishuoneella tai hautaustoimiston tiloissa) ja veimme ne sitten haudalle uurnan kanssa.

Ihan hyviä olivat vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Eikö äitisi olisi ollut sen arvoinen?

Käyttämässäni kukkakaupassa yksi iso ruusu maksaa 8 e, 5 kpl 30 e ja 10 kpl 60 e. Äiti oli rakas, mutta 390 kukista jotka ovat arkun päällä hetken (äitini tuhkattiin) on minusta turhan suolainen hinta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Eikö äitisi olisi ollut sen arvoinen?

Käyttämässäni kukkakaupassa yksi iso ruusu maksaa 8 e, 5 kpl 30 e ja 10 kpl 60 e. Äiti oli rakas, mutta 390 kukista jotka ovat arkun päällä hetken (äitini tuhkattiin) on minusta turhan suolainen hinta. 

Minun säästäväinen äitini on sitä mieltä, että hänen hautajaisissaan ei sitten mässäillä kukkien määrällä. 

Minä olen lähipiirille kertonut ohjeet, millaiset hautajaiset aikanaan. Vain lähimmät saattamaan, ei kukkia kuin yksi orkidea( lempikukkani) ja tuhkaus.

Muistotilaisuuden musiikin olen myös valinnut. Ei niinkään tavallista, eikä mitään virsiä.

Juuri viikonloppuna oli hautajaisissa, joissa suurin osa vein ison kukkalaitteen tai seppeleen, yksittäisiä ruusuja veivät lapset ja nuoret. Tuo vainaja kuitenkin haudattiin maahan, joten kukat jäivät sinne haudalle. Tuhkauksen kyseessä ollen, noissa isoissa kukissa ei oikein ole järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Eikö äitisi olisi ollut sen arvoinen?

Käyttämässäni kukkakaupassa yksi iso ruusu maksaa 8 e, 5 kpl 30 e ja 10 kpl 60 e. Äiti oli rakas, mutta 390 kukista jotka ovat arkun päällä hetken (äitini tuhkattiin) on minusta turhan suolainen hinta. 

Minun säästäväinen äitini on sitä mieltä, että hänen hautajaisissaan ei sitten mässäillä kukkien määrällä. 

Olen äitisi kanssa samoilla linjoilla. Itse haluan tuhkauksen, enkä näe mitään syytä miksi sitä varten pitäisi hommata kallista arkkua yms. Jos muistaminen tuntuu tyhjältä ilman että käyttää rahaa, sitä voi lahjoittaa vaikka minulle tärkeiden asioiden hyväksi (voin antaa useita vaihtoehtoja syöpäjärjestöistä luonnonsuojeluun).

Meillä kappelin vieressä muistelupaikka, jonne voi viedä kukat tuhkattavalta arkulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Eikö äitisi olisi ollut sen arvoinen?

Käyttämässäni kukkakaupassa yksi iso ruusu maksaa 8 e, 5 kpl 30 e ja 10 kpl 60 e. Äiti oli rakas, mutta 390 kukista jotka ovat arkun päällä hetken (äitini tuhkattiin) on minusta turhan suolainen hinta. 

Minun säästäväinen äitini on sitä mieltä, että hänen hautajaisissaan ei sitten mässäillä kukkien määrällä. 

Minun äitini puolestaan sanoi, ettei ole koskaan nähnyt yhdenkään vainajan nousevan kukkia ihailemaan, eikä hänkään aio niin tehdä. Kukat ovat eläviä varten, ostakoot kotiinsa. Hänen haudalle niitä ei tarvitse tuoda. Kunnioitimme hänen toivettaan.

Kummittelen sille joka tuo mulle kukkia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme vieneet aina ruusun joka vuodesta, jonka olemme vainajan tuntenut. Se on vain meidän perheen tapa.

Todella kaunis tapa! Täytyy vakavasti harkita saman tavan ottamista käyttöön.

Jos olisin tuota äitini kohdalla soveltanut, olisin saanut viedä 65 ruusua.

Eikö äitisi olisi ollut sen arvoinen?

Suosittelen näyttämään sen arvostuksen jo elinaikana.

Ei minua ainakaan lämmitä minkäänlaiset puskat arkkuni päällä enää.

Oma isä kuoli viime vuonna ja me pyysimme vieraita tuomaan vain yhden ruusun per osallistuja. Osa hautajaisvieraista tuli monen sadan kilometrin päästä, joten heille tuli kuluja muutenkin. Arkku oli kyllä kaunis ruusujen kanssa.