Vuosia pois työelämästä

Mut heti alkuun sanon, ennen kuin lynkataan, että nyt olen ollut vakitöissä 4kk.

Tässä taustani: 2007 sairastuin vakavaan masennukseen, jouduin Auroraan päivystykseen. Olin äitiyslomalla mut siinä saumassa lapsi jouduttiin laittamaan hoitoon. Mulla oli työpaikka ja ensin siis olin sairauspäivärahalla (Kela maksoi, koska ennen synnytystä olin ollut työnantajan maksimimäärän yli sairauslomalla). Kun sairauslomapöivät tuli täyteen, sit siirryin kuntoutustuelle. Masennus jatkui ja aaltoili: olin välillä sen verran toimintakykyinen, että sain tehtyä graduni loppuun. Kuntoutustukiaika meni umpeen, mutta osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä ei myönnetty vaikka perusteet olivat ja yliöääkäriä myöten lähetettiin lausuntoja. Olin sit ilman tukia kotona. Työpaikan kohdalla oli sillä tavalla jännä juttu, että olin ehtinyt heille ilmoittaa olevani maksimimäärän hoitovapaalla. En halunnut kertoa heille mitään sairaudesta ja uskoin palaavani töihin "hoitovapaani" jälkeen. Kuntoutustuen loppumisen myötä tosiaan olin ilman mitään tukea, miehen palkalla elettiin, olin edelleen sairas. Sit tajusin, etten pysty enää koskaan jatkamaan silloisessa vaativassa työssä, joten jouduin irtisanoutumaan. Sairaus jatkui, menin työttömäksi työnhakijaksi, ansiosidonnaiseen ei ollut oikeutta ja peruspäiväraha alkoi juosta. Elettiin kesäkuun puoliväliä 2012.

Nyt tullaan tähän mielenkiintoiseen juttuun: TE-toimistoon mun tarvitsi vain ilmoittautua kerran paikan päällä ja kuitata, että olen lukenut infopaketin. Virkailijalla oli kiire kesälomalle, kyseinen TE-toimisto siirtyi silloin kesälomalle. Hän ei kertonut mulle mitään tuista tai työvoimapalveluista. En esim. tajunnut, että työvoimatoimisto ei etuutta maksa vaan kela - ei virkailija edes ohjeistanut, että sitä pitää hakea kelalta. Itse odottelin kotona ja netistä sit hoksasin.

Mulla ei ole edelleenkään käsitystä mistään kursseista tai koulutuksista. TE-toimistossa ei ole ohjattu minkään sortin kurssille. No, olin vielä niin toipilas, etten ottanut itsekään selvää.

Seuraava TE-aika oli VUODEN päästä eli viime kesäkuussa. Taas semmonen vartin käynti, jossa virkailija suurin piirtein käski katsomaan netistä, jos on jotain kysyttävää. Tosin totesi kyllä, että "kauhean pitkän ajan oot ollut työelämän ulkopuolella, yli kuusi vuotta, kun on ollut äitiysvapaata ja kuntoutusta".

Mulla alkoi terveys olla sitä luokkaa, että olin jo hyvän aikaa hakenut töitä ja sit lopulta tärppäsi - tutun kautta sain osa-aikatyötä ja nyt tosiaan olen töissä ja elämän syrjässä taas kiinni.

Ihmettelen vain tätä: miten ihmeessä TE-toimisto ei laatinut niitä jotain henk.koht. työllistymissuunnitelmia vai mitä ne on, ei missään kohtaa puhunut harjotteluista, työllistymiskursseista... Kela tai työkkäri eivät myöskään tarjonneet minkäänlaista se suurempaa extratukea mielenterveyskuntoutujan tilanteeseen. Yli 6 vuotta kuitenkin pois työelämästä jne.

Tämmöiseen tilanteeseen olisi ollut pelottavan helppo jämähtää mut onneksi mulle tuli sen verran voimaa ja virtaa, että pyristelin irti.

Jotenkin vain ällistelen, että missä olivat ne kaikki tukitoimenpiteet, joita TE-toimisto mainostaa tarjoavansa? Tai lupaukset mielenterveyskuntoutujien tukemisesta että pääsisivät takaisin työelämään ?

Olen tyrmistynyt mut ehkä tämä on normaalikäytäntö? Mulla ei ole mitään aikaisempaa kokemusta TE-toimistosta tai "työvoimatoimistosta" kuten sanottiin silloin kun olin nuori.

Missä olivat ne pelottavat tilastoja siivoavat nolla-työllistymiskurssit, joihin työttömiä ajetaan? Minä olisin jopa ollut motivoitunut niihin, koska halusin tehdä jotain muuta kuin oleilla.