Muuttuuko arvomaailmat iän myötä?

Täällä palstalla on päivittäin ketjuja, joihin ei tule yhtäkään vastausta, koska se aihe ei kiinnosta ketään.

MGTOW ei mukamas kiinnosta ketään. Silti aihetta käsittelevät ketjut keräävät aina kasapäin hirveän vihaisia vastauksia ja lopulta koko ketju poistetaan ylläpidon toimesta. Kuitenkaan kyseessä ei ole mitään laitonta tai vaarallista.

Jokin ei nyt täsmää...

Ilman muuta muuttuvat.

Olin itse nuorena viher-vasemmistolainen mutta nyt yli viisikymppisenä tajuaa, että ei se toimi ja niin ei tule koskaan käymään. Nyt olen realisti ja kyyninen pragmaatikko.

Sinuhe: ”Niin on aina ollut, ja niin on aina oleva”

Se riippuu arvoista ja ihmisestä. Onhan se hienoa jos iän myötä ymmärtää statuskuplan olevan pelkkää rahansiirtoa itseään rikkaammille (Maailman mittakaavassa raha päätyy vain niille samoille tyypeille). Samoin voi oppia huomaamaan, että olikin vain lammas muiden talutusnuorassa yrittäessään haahuilla statuksen perässä. Parempi tajuta myöhään kuin ei milloinkaan.

Toisenlaiset arvot taas pysyvät yleensä koko eliniän, kuten esimerkiksi ekologisuus jne.

Tottakai arvomaailma voi muuttua. Kääntyä täysin päälaelleenkin. Elämässä voi tapahtua asioita, jotka saavat tämän aikaan. Enemmän ehkä iän myötä tapahtuu jonkinlaista särmien hioutumista. Nuorena saattaa olla hyvinkin ehdoton jossain asiassa, mutta iän myötä alkaa suhtautua asiaan pehmeämmin, vaikka varsinainen arvo ei sinänsä muutukaan.

Teininä mopo oli tärkeä. Nyt ne joka paikassa mopon kaasukahvaa r*nkkaavat teinipojat lähinnä v:tuttavat.

Myydäänkö nykyään niin huonoja mopoja, että ne sammuu, jos ei jatkuvasti kaasuttele liikennevaloissa?

Hajoaako niistä myös äänenvaimennin heti, vai miksi ne pitää niin hirvittävää meteliä varsinkin parkkihalleissa?

Lopuksi vielä henkilökohtainen kysymys. Enhän minä vaan ollut tuollainen teininä? Enhän?

Jos on nuorena ollut hyvin kypsymätön niin arvot varmaan kehittyvät ja muuttuvat elämän aikana paljonkin. Toisaalta osa ihmisitä menee sujuvasti ainakin suunnilleen samoilla arvoilla elämän läpi. Itse en koe arvojeni juurikaan muuttuneen. Toki ne painottuvat elämäntilanteen mukaan eli esim. lapsiperhevaiheessa perheeseen liittyvät arvot ovat enemmän esillä. Mutta kyllä ne perusarvot ovat aika samat nyt viisikymppisenä kuin kaksikymppisenä. 

No minä melkein sanoisin, että ei. Ei ainakaan helposti. Arvomaailma on jotain paljon olennaisempaa ja syvempää kuin mielenkiinnon kohteet ja tykkäämiset, joista sinä ap puhut.

Eli arvomaailma tarkoittaa, mitä sinä pidät elämässä tärkeänä ja moraalisesti oikeana ja hyvänä asiana. Se, että autojen sijaan arvostat vaikkapa kotia tai oikeanlaisia lenkkareita - tai olet niin masentunut, ette arvosta juuri mitään - ei ole arvomaailman muutos.

Aineellisten asioiden arvostaminen sen sijaan jo on arvo. Arvo tarkoittaa siis toivottua asiaa ja päämäärää, joka ohjaa ihmisen tai ihmisyhteisön toimintaa perustavammalla tavalla kuin vaikkapa se, haluatko Volvon vai Harrikan.

Minä olen aina ollut pienten ja lyötyjen puolella ja kokenut, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat tärkeä arvo. Olen työskennellyt 30 vuotta ulkomaantoimittajana ja joutunut löheltö seuraamana kansanmurhia, sortoa, sotia, hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa. Eli tiedän ehkä paremmin kuin valtaosa ihmisistä, että nuo arvot eivät toteudu kunnolla missään - mutta se ei tee niistä huonoja arvoja, joita kohti pitää pyrkiä, vaikkei täysin koskaan niitä saavuttaisikaan.

Jaa miksi? Siksi, että tasa-arvoinen ja kaikkien ihmisarvoa kunnioittava yhteiskunta on jäsenilleen paras mahdollinen ja koska sellainen yhteiskunta toteuttaa kansalaistensa potentiaalia parhaalla mahdollisella tavalla. Tuloerot ja turvattomuus leikkaavat jopa niinkin kovaa ja "kylmää" tekijää kuin talouskasvua, joten epätasa-arvoinen yhteiskunta ei ole edes piinkovan kapitalistin etu.

N53

Elämä opettaa. Olen itse näin 5kymppisenä paljon tiukkapipoisempi ja perinteisempi kuin nuorena. Tosin tämä koskee omaa elämääni. Muut saa yhä elää niinkuin itse haluavat eli en koe tarvetta määräillä ja tuomita muita. Terveys ja oma perhe on tärkeimmät asiat. 

Itselläni ei ainakaan ole muuttunut. Korkeintaan jyrkentynyt iän myötä.

Minusta on tullut itsekäämpi ja kyyninen. Nuorempana ajattelin vielä, että on olemassa hyviäkin ihmisiä ja halusin tehdä työtä, jossa voin olla avuksi. Teinkin sellaisia monta vuotta. Väsyin kuitenkin siihen, etten saa mitään keneltäkään ikinä takaisin. Aina vain vaaditaan lisää ja lisää, koskaan en riitä. Lakkasin siis yrittämästä. Nyt elän vain ja ainoastaan itselleni. Annan itselleni sen, minkä ennen luovutin toisille. En jaksa ihmisten seuraa enää yhtään. Pitäkää tunkkinne.

Minusta tuntuu, että arvomaailmani on vasta nyt viisikymppisenä selkiytynyt. En edes ajatellut sellaista asiaa kuin arvomaailma, kun olin nuori. Nyt minulla alkaa olla käsitys siitä, mitä asioita pidän tärkeinä ja tavoiteltavina ja miksi. 

Petteri Orpon arvopohja ainakin muuttui. 2017 Persut oli kuulemma rassistifassisteja. Nyt hän on valmis samaan hallitukseen.

Nuorena halusi katsoa mihin rahkeet riittää ja hieno auto oli saavutus, samoin työuran jutut ja vaikka haaveilemansa koti. Nyt sen auton saisi helposti niin ei se edusta enää samaa asiaa, omaa saavutusta. Itsekin olen ajanut samalla farmarilla jo kahdeksan vuoden ajan. Ikää 46 v. 

Tavallaan koventunut. Kaksikymppisenä uskoin kaikista ihmisistä hyvää ja autoin ihmisiä pyyteettömästi. Yli 10 vuoden suhde narsistiin opetti, että on olemassa todella pahoja ihmisiä ja se joka uskoo pahasta hyvää on pahan mahdollistaja.

Pari-kolmekymppisenä myöskään rahalla tai millään tavaroilla ei ollut minulle väliä. Ap:n kaltaiset autohössöttäjät esim olivat mielestäni supernoloja. Nyt taas ottaisin todella mielelläni ison ja hyvän auton, mutta ei ole varaa.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on tullut itsekäämpi ja kyyninen. Nuorempana ajattelin vielä, että on olemassa hyviäkin ihmisiä ja halusin tehdä työtä, jossa voin olla avuksi. Teinkin sellaisia monta vuotta. Väsyin kuitenkin siihen, etten saa mitään keneltäkään ikinä takaisin. Aina vain vaaditaan lisää ja lisää, koskaan en riitä. Lakkasin siis yrittämästä. Nyt elän vain ja ainoastaan itselleni. Annan itselleni sen, minkä ennen luovutin toisille. En jaksa ihmisten seuraa enää yhtään. Pitäkää tunkkinne.

Hyvin samankaltaisen polun kulkeneena pystyn samaistumaan melkein täysin. Lähipiirini on pieni enkä edes yritä suurentaa sitä. En osaa kuvitella miten kaikista ei tule ajan myötä kyynisiä. Kai he ovat niitä, jotka eivät ole ikinä edes yrittäneet auttaa muita. Tai heillä on jotain erityisiä piirteitä, mitä meillä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Petteri Orpon arvopohja ainakin muuttui. 2017 Persut oli kuulemma rassistifassisteja. Nyt hän on valmis samaan hallitukseen.

Mainiota. Taivutut Orpon sukunimen oikein genetiiviin.

Muuhun en ota kantaa.