Mikä on totuus kilpirauhasesta?

Minulla diagnosoitiin liikatoiminta teini-iässä; hormonia tai hormoneja oli kuulemma kolme kertaa normaalia suurempi määrä. Viitisen vuotta sitten tehtiin radiojodihoito. En kyseenalaistanut päätöstä ollenkaan, koska olin nuori ja niin masentunut, etten edes välittänyt miettiä koko asiaa. Jälkeenpäin olen tuntenut katkeruutta tuosta päätöksestä mutta ajatellut ettei menneille voi mitään ja yrittänyt olla miettimättä itseäni masennukseen. Silloin sanottiin että vajaatoiminta olisi 'parempi' kuin liikatoiminta ja että kilpirauhasen toimintaa hidastava lääkitys on liian myrkyllinen jatkettavaksi pitkäaikaisesti.

Kokeissa käyn silloin tällöin ja arvot eivät ole ikinä ihanteelliset mutta eivät varsinaisesti hirmu huonotkaan. Viimeksi jotain oli vähän koholla. Omalääkäri vaihtuu koko ajan ja sekin varmaan vaikuttaa. Lääkäri kehtaa yleensä kysyä millainen olo on, mutta en ole ollut normaali yli kymmeneen vuoteen, joten mistähän sitä tietäisi milloin se on... Yksityisellä kävin todella kauan sitten vanhempien painostuksesta ja siitä käynnistä ei ollut oikein hyötyä. Näytin vain tiettyjä koetuloksia, joista saattoi puuttua jotain oleellista, ja lääkäri saattoi antaa jonkun suosituksen tai olla antamatta. Joka tapauksessa puolsi radiojodipäätöstä.

Olen lukenut nettisivuilta siitä miten kelvotonta ja jopa valheellista (levo)tyroksiinihoito on ja miten kilpirauhanen tuottaa kahdeksaa hormonia eikä kahta kuten oppikirjat opettavat, miten se on yhteydessä lisämunuaisten vajaatoimintaan ja miten vaikeaa on saada tehokkaampia lääkkeitä Suomessa, miten pitää ottaa niitä ja näitä tuloksia ja pyöritellä niitä USA:ssa asti. Sitten on vielä kaikki nämä ravintojutut; jonkun mielestä ei saisi syödä viljoja jne.

Sen lisäksi siitäkään ei koskaan keskusteltu, että kuinka voimakas se radiojodiannos oli tai minkälainen jälki siitä olisi pitänyt syntyä. Luin joskus että ihannetapauksessa kilpirauhanen voisi vielä jäädä 'eloon' ja tuottaa riittävän määrän hormonia radiojodinkin jälkeen ja luin tämän ihan luotettavasta lähteestä. Ainut tähän liittyvä kokemus on kun olin joskus radiologin kuvauksessa ja radiologi sanoi että kilpirauhanen on "tuhottu".

Ovatko lääkärit oikeasti niin tietämättömiä, epärehellisiä tai välinpitämättömiä kuin nämä kohulähteet antavat ymmärtää? Millaista muiden elämä on ollut radiojodin jälkeen ja onko jotain universaalisesti päteviä ja hyödyllisiä juttuja, joita kuka tahansa samassa tilanteessa oleva voi tehdä parantaakseen oloaan? Voinko esim.pyytää verikokeissa joitakin erikoisjärjestelyä? Pitäisikö seurata tilannetta, ottaa lääkkeet huolella ja mennä vielä erikoislääkärille kaikkien vaikeidenkin kysymysten kanssa, joista lääkärit eivät kuulemma pidä? Mitä kannattaa kysyä tai vaatia? Pitäisikö lääkärin puhelinajalla kysyä erikseen vapaista ja sitoutuneista hormoneista?

Olen niin sekaisin ja masentunut kaikesta ristiriitaisesta tiedosta ja haluaisin vain jotain konkretiaa. =l

Tämän hetkinen lääkitykseni on tällainen; neljänä päivänä 2 tablettia (0,1mg) ja kolmena 1,5 tablettia. Pidetäänkö tätä muuten isona vai pienenä annoksena ja voiko radiojodihoidon jälkeisestä lääkemäärästä päätellä jotain siitä, jäikö kilpirauhasesta mitään jäljelle?

Kiitos kaikille vastanneille.