Lue keskustelun säännöt.
Saitko lahjoja teini-ikäisiltä/aikuisilta lapsiltasi?
29.12.2013 |
Minulla kolmas vuosi kun sain joululahjoja. Vanhin lapseni 19v antoi tänä vuonna blenderin, kaksi kertaa olen saanut älypuhelimen äitienpäivä/synttärilahjaksi, joululahjaksi kirjakaupan lahjakortin ja toivomiani astioita. En ole toivonut mitään lapsiltani, aina on tullut yllätyksenä. Tuli vaan mieleen näistä "mieheni ei antanut joululahjaa" ketjuista. Täällä olisi jonkun tyttärelle ihana ja huomaavainen tulevaisuuden aviomies <3
Kommentit (17)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen saanut lapsiltani lahjoja oikeastaan aina. Ekat lahjat he tekivät päiväkodissa ja voi sitä antamisen riemua. Sama antamisen ilo jatkuu edelleen, nyt ovat jo nuoria aikuisia.
No meidän 10v tyttö huolehtii että äitikin saa yhden lahjan, tänä vuonna vihreitä kuulia, viime jouluna angry birds -mukin...
Isompi ei ajattele itsekseen.
Olen saanut lahjoja jo 2-vuotiailtakin. Joululahjoja sain tänä vuonna mm. 8-vuotiaalta lahjakortin hemmotteluhoitoon, jonka hän siis teki itse. :)
Miehen lapset hommaa meille aina joululahjan, yhteisenä minulle ja miehelle. Usein astioita tai hinnakkaampia viinejä. Omaa aikuista lastani olen kieltänyt lahjoja ostamasta, koska hän elää opintotuella. Ostakoon sitten kun on töissä. Teinini ostaa lahjan meille molemmille, minulle ja miehelleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini osti perinteisesti kirpputorilta lahjat perheelle.
Teinitytär osti mamille ihanan yöpaitulin.
Poika 12v. osti minulle sellaisen väriä vaihtavan tuoksukynttilän.
Ja mies osti perinteiset 2 kirjaa ja hajuvettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhin, nyt 15 v. on ostanut jo pari vuotta mulle joululahjoja. Tänä vuonna sain jopa 13 vuotiaalta pojalta lahjan, joka oli just eikä melkeen täydellinen mulle. Eikä isä tai kukaan ollut auttanut.
Sain matkalahjakortin jossa on lastenhoitolupaus nuorimmalle lapselle, äidin matkan ajaksi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aikuisten lasten kanssa sovittu, ettei osteta lahjoja, eli en.
Kyllähän meilläkin on lapset päiväkodissa tehneet jne. Tarkoitin siis itsenäisesti, omasta tahdostaan ja omilla rahoillaan jne. Kyllä mekin äidin antamilla rahoilla ostettiin perheelle lahjoja ala-asteiässä. Mutta ei teini-iässä enää. Itse olin tippa linssissä kun teinipoikani oli ekaa kertaa hankkinut lahjan silloisista vähistä rahoistaan, tuli ihan puun takaa. Pienemmät ovat tehneet ja antaneet omia teoksiaan, mutta siinä vaiheessa kun ei enää omia askarteluja kiikuteta äidille niin lahjan saaminen oli yllättävää. Tämä oli kysely siis teinien ja aikuisten lasten vanhemmille, ei kilpailu siitä kenen vaippaikäinen on kuinka nuorena isin avustuksella tehnyt äitienpäiväkortin. Itse en anna lahjaa omalle äidilleni, mutta ei hänkään minulle tai minun lapsilleni enää 10 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heti kun ovat osanneet tehdä jotain, ovat lahjan antaneet. Isompana olen saanut taidetta, kirjoja, rukkasia, sukkia, astioita, saippuoita, kynttilöitä ja joka joulu aina jotain itse tehtyä. Tänä jouluna mies teki kynttilöitä, esikoinen seinävaatteen, poika osti suklaata, yksi teini teki lapaset. Pienemmiltä tuli myös kivoja lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me saimme mieheni kanssa yhteiseksi täysin yllätyksenä 17v. pojaltani valokuva-albumin. Täytyy sanoa, että kyllä tuli liikutuksesta pari kyyneltäkin tirautettua. Poika toivoi pari vuotta sitten rippilahjaksi hyvää kameraa ja sellaisen myös sai. Tiesin kyllä, että hän on kuvaillut, mutta en arvannut hänen näin innokas olleen. Oli ottanut parin vuoden ajan kuvia perheen lomilta, arjesta, kesän aikana vaikka mitä, isänsä 50v-juhlilta, isovanhemmistaan (joista yksi ehti tässä välissä jo menehtyäkin) jne. Siis ihan korvaamattomia hetkiä tallentanut! Ja nyt oli kehittänyt kuvia ja laittanut ne albumiin kuvatekstien kera. Olin kyllä aika mykistynyt, koska ensinnäkään en ole ennen saanut mitään pojalta ja toiseksi poika on ollut aika haasteellinen kuluneen vuoden aikana, koulu ei oikein suju, kaikenlaista hölmöilyä ollut, riitaa tullut iltamenoista jne. ja oikein entiset harrastuksetkaan ei ole enää kiinnostaneet kun ihan kaikki aika tuntuu menevän vain kavereiden ja tyttöjen perässä juoksenteluun tai pleikan kanssa pelailuun. On tosiaan vaikea kuvitella häntä näpertämään mitään albumia :). Joten siksikin vaivannäkö tuntuu niin liikuttavalta ja albumi on aivan erityisen rakas!
[quote author="Vierailija" time="29.12.2013 klo 18:06"]Me saimme mieheni kanssa yhteiseksi täysin yllätyksenä 17v. pojaltani valokuva-albumin. Täytyy sanoa, että kyllä tuli liikutuksesta pari kyyneltäkin tirautettua. Poika toivoi pari vuotta sitten rippilahjaksi hyvää kameraa ja sellaisen myös sai. Tiesin kyllä, että hän on kuvaillut, mutta en arvannut hänen näin innokas olleen. Oli ottanut parin vuoden ajan kuvia perheen lomilta, arjesta, kesän aikana vaikka mitä, isänsä 50v-juhlilta, isovanhemmistaan (joista yksi ehti tässä välissä jo menehtyäkin) jne. Siis ihan korvaamattomia hetkiä tallentanut! Ja nyt oli kehittänyt kuvia ja laittanut ne albumiin kuvatekstien kera. Olin kyllä aika mykistynyt, koska ensinnäkään en ole ennen saanut mitään pojalta ja toiseksi poika on ollut aika haasteellinen kuluneen vuoden aikana, koulu ei oikein suju, kaikenlaista hölmöilyä ollut, riitaa tullut iltamenoista jne. ja oikein entiset harrastuksetkaan ei ole enää kiinnostaneet kun ihan kaikki aika tuntuu menevän vain kavereiden ja tyttöjen perässä juoksenteluun tai pleikan kanssa pelailuun. On tosiaan vaikea kuvitella häntä näpertämään mitään albumia :). Joten siksikin vaivannäkö tuntuu niin liikuttavalta ja albumi on aivan erityisen rakas!
[/quote]
Vau! Mahtava lahja ja huomaavainen poika!
Ihanaa; no.16! Aivan kuin poikasi haluaisi sanoa, että kyllä hän on edelleen ihan se sama poika kuin ennenkin, vaikka on tullut vähän hölmöiltyäkin!
Olen saanut aina lahjan tyttäriltäni. Lapsina lasten lahjoja ja nyt aikuisina juuri minulle sopivia ja ajateltuja lahjoja. Isälle useimmiten kirja.
Juu, ei. En halua mammanpoikaa.