Lue keskustelun säännöt.
Lasten lahjojen määrästä - pitäisikö lahjanostovuorot arpoa?
28.12.2013 |
Olen tässä joulun aikaan palstaa lukiessani mietiskellyt sitä, että monille suuri lahjavuori lapsilla näkyy olevan suurikin kauhistus.
Miten mielestänne pitäisi toimia suuressa perheessä/suvussa, jossa jokainen tietysti haluaa pientä muistaa lahjalla?
Meillä siis se tilanne, että molemmila meillä vanhemmilla on suuret perheet (4 sisarusta molemmilla), lapsella 4 elossa olevaa isovanhempaa, 2 isoisovanhempaa ja lisäksi ystäväporukassa (joiden lapsille ollaan ristiin kummeja) puolen tusinaa niin läheistä ystävää, että lahjat tulee ostettua puolin ja toisin. Perheen ja ystävien kanssa ollaan paljon tekemisissä, eli mitään kerran vuodessa lahjojen takia tapaamista ei harrasteta. Ja suvun/kaveripiirin ainut alle 10-vuotias lapsi kyseessä, joten lapselle lahjanostaminen on tädeille, sedille, enoille, mummoille, isomummoille jne. kuitenkin aika tärkeää.
Eli lahjoja kertyy jouluna kamala määrä, vaikka jokainen ostaakin vain yhden paketin ja vaikka me vanhemmat emme itse omalle lapsellemme osta lahjoja lainkaan. 5 vuotias on aina saanut lahjoja ainakin sen 20-25 pakettia. Sama "ongelma" on synttäreinä.
Miten pitäisi toimia, jotta lapsi ei mene "pilalle"?
Tänä vuonna kun kysyttiin lahjatoiveita, esitimme vienon toiveen, että jos vaikka vaatteita ym. käyttötavaraa kun leluja alkaa olla jo aika paljon. Mutta moni oli sitä mieltä että ei 5-vuotiaalle voi kaikki vaan vaatteita ostaa, vaikka onneksi vaatepakettejakin tuli toistakymmentä.
Tämä pohdinta siis enemmän tai vähemmän kieli poskessa...
Pitäisi vissiin vuoronumerot ruveta arpomaan, kuka minäkin vuonna lahjan saa ostaa...
Kommentit (4)
Kerro vaikka viisi lasta, jotka on menneet lahjojen saamisesta pilalle! Mitä heistä tuli aikuisena?
Omat lapseni ovat aina saaneet kamalasti lahjoja, suvun nuorimmat kun ovat ja ainoat kaksoset. Toinen lukee nyt lakia, toinen on kauppakorkeassa. Kummallakin on osa-aikatyö, harrastuksia, kavereita, hyvät välit kummeihin ja isovanhempiin. Millaisia he olisivat, jos eivät olisi saaneet paljon lahjoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ratkaistiin asia niin, että ei annettu itse kuin yhdet pienet paketit kullekin lapselle. Eivät kyllä pakettikaupalla saaneet muiltakaan lahjoja. Ehkä jonkun 5-6 pakettia muualta. Hyvin selvittiin. Lapset kuitenkin saavat meiltä tavaraa aina tarpeen mukaan välillä muutenkin. Esim.jos joku tietty lego-paketti tai dvd on hyvässä tarjouksessa.
Mun tuttavaperheen suvussa oli tuo tapa, paitsi että lahjanostovuoro taisi olla kiertävä perheittäin. Tänä vuonna perhe A osti perhe B:lle lahjoja, B C:lle jne. Seuraavana vuonna eri järjestys. (En tiedä miten järjestys määräytyi). Perheen äidillä oli neljä sisarusta, joista silloin kaikilla paitsi yhdellä 2-3 lasta. Tuli siis kymmenisen lasta sisarusparvella yhteensä, taisivat ostaa myös aikuisille lahjat, en ole varma. (Olikohan isovanhemmatkin samassa ringissä mukana, en ole varma.)
Kätevä systeemi sinänsä, että kukin pystyi omalla vuorollaan panostamaan niiden muutamien lahjottavien lahjoihin ajatusta ja rahaakin enemmän, joten sieltä tuli aina hyviä ja mieluisia lahjoja, kun kukaan ei ollut joutunut hankkimaan isoa kasaa lahjoja tiukalla budjetilla ja kiireessä. Minusta huomattavasti kivempi, että kukin voi ostaa pari laadukasta lahjaa kuin että samalla rahalla pitää löytää isolle porukalle edullisia lahjoja. Tai vaihtoehtoisesti pitäisi tuhlata hirveät summat lahjoihin. Oli niitä lahjoja silti perheellä aina hirveä pino, joten ei varmasti kukaan jäänyt kaipaamaan enempää.
Ehkä voisit esittää toiveen, että toisensa tuntevat ihmiset, esimerkiksi saman suvun ihmiset ostaisivat yhteisen lahjan?