Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yksipuolinen ystävyys

Vierailija
28.12.2013 |

Onko muita samaa kokevia. Olimme "ystäväni" kanssa bestiksiä teini-iän, sitten hiljalleen huomasin arvojemme erilaisuuden. Ja tajusin olleeni hänelle vain apu, joka hälyttää paikalle hädän tullen. Hän on ns. YH-sossuäiti, jolla 3 lasta eri miehille. Minä onnellisesti aviossa, korkeasti koulutettu, kaksi lasta. 

 

Hän soittaa ja facebookkaa kun on ongelmia, vuodattaa vain omat huolensa eikä koskaan, ei koskaan kysy kuulumisiani. Hän kuuli minun synnyttäneen kuolleen lapseni rv 21 vasta kuukausi tapahtumasta. Ei tiennyt edes raskaudestani, koska en saa suunvuoroa hänen huolistaan. En käsitä häntä. Hän aliarvioi koulutustani ja naureskelee kun minun elämäni on muka niin helppoa.

 

minun pitäisi aina olla häntä varten, suuttuu jos en vastaa heti puheluun kun hänellä on ns hätä. Onko pakko jatkaa tälläistä "ystävyyttä"? 

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
28.12.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ilmeisen selvästi olet kaverillesi parempi ystävä kuin hän on sinulle, joten kannattaa rauhassa miettiä, millä tavoin voi "irtisanoutua" tuttavuudesta, joka kuluttaa enemmän kuin antaa. On kuitenkin realismia tunnustaa, että kaikki ystävyydet eivät ole samanlaisia ja että täysin tasa-arvoiseen ja vastavuoroiseen suhteeseen pääseminen voi olla jopa mahdotonta, jos arvomaailmat ja elämänpiirit ovat erkaantuneet toisistaan. Se on elämää, ja näin vain usein juuri nuoruuden ystävyyssuhteille käy. Aikuisena ystävyyssuhteiden hankkiminen on kuitenkin jonkin verran haasteellisempaa, joten mieti rauhassa, millä tasolla aiot tuttavuuttasi ylläpitää ja mahdollisesti jatkaa. Kaikkeen ei tarvitse suostua.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla