Lue keskustelun säännöt.
Iskeekö teille koskaan ahdistus, kun alatte miettiä avaruutta?
07.10.2020 |
Varsinkin kun rupeaa miettimään, missä avaruus oikein sijaitsee, miten se voi olla ääretön, ja minkä ihmeen takia tällainen pallo edes pyörii keskellä pimeyttä? Ja kuinka mitättömän pieniä me kaikki lopulta ollaan universumiin verrattuna.
Hyih, itseäni ainakin puistattaa.
Kommentit (28)
Ei ahdista, päinvastoin ihastuttaa äärettömyys ja mystisyys.
Välillä voi kyllä alkaa huimata vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanotaan että maailmankaikkeus laajenee.
Minne? Mitä on kaikkeuden takana?
Ja entä jos universumi oikeasti hiipuu ja tähdet sammuvat? Loppuuko kaikki?
Vai onko rinnakkaisia universumeja?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on outoja ajatuksia välillä, kuten että jos en olisi syntynyt tähän maailmaan, en tietäisi tästä kaikesta mitään. Onko siis mahdollista, että on olemassa muitakin todellisuuksia, joihin on mahdollista syntyä?
Minua viehättää ajatus, että tietoisuuteni siirtyisi kuolemani jälkeen johonkin toiseen todellisuuteen, jossa ulottuvuudet ovat kenties jotain aivan muuta kuin tässä meidän nykyisessä todellisuudessani.
Välillä tulee mietittyä, että pakko sen avaruudenkin on jostain täytynyt alkaa. Ihan mahdotonta ajatella tilannetta, että ei olisi mitään, ja sitten syntyisi jotain. Mistä, kun mitään ei ole? Tuollaiset ajatukset saavat välillä pään hajoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hieman pistää miettimään kaiken "loppu", eli universumin lämpökuolema. Suunnattoman suunnaton ajanjakso pelkkää hiipumista. Ihmissivilisaatio - ja kaikki vastaavat ehkä - on lyhyt pieru tähän verrattuna.
"10^40 vuoden kuluttua maailmankaikkeudessa on jäljellä vain mustia aukkoja ja tähtien jäänteitä. Auringon kokoisen mustan aukon katoamisessa kestää noin 2×10^66 vuotta. Kuitenkin pienemmät mustat aukot yhdistyvät luultavasti supermassiivisiin mustiin aukkoihin, joiden katoamisessa kestää huomattavasti kauemmin. 10^11 Auringon massaisen supermassiivisen mustan aukon katoamisessa kestää noin 2×10^99 vuotta."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeuden_l%C3%A4mp%C3%B6kuolema
Juu, ja mustien aukkojen luhistuttua maailmankaikkeudesta on lopulta jäljellä enää muutama yksinäinen fotoni. Muutama vuosi sitten tuo tuntui aika lohduttomalta ajatukselta. Toki emme ole enää tilannetta siinä vaiheessa todistamassa.
Tässä tuota universumin loppua havainnollistava video. Vähän surullinen olo tuosta jää, mutta tavallaan karun kauniit loppusanat kun se viimeisinkin fotoni lopulta hiipuu: Time becomes meaningless. Nothing happens and keeps not happening... forever.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on outoja ajatuksia välillä, kuten että jos en olisi syntynyt tähän maailmaan, en tietäisi tästä kaikesta mitään. Onko siis mahdollista, että on olemassa muitakin todellisuuksia, joihin on mahdollista syntyä?
Minua viehättää ajatus, että tietoisuuteni siirtyisi kuolemani jälkeen johonkin toiseen todellisuuteen, jossa ulottuvuudet ovat kenties jotain aivan muuta kuin tässä meidän nykyisessä todellisuudessani.
Mä en siis ajattele, että minä voisin syntyä uudelleen vaan että ehkä on olemassa muita todellisuuksia, joista meillä ei ole aavistustakaan.
Lapsena muistan pohtineeni ja tuli ahdistuksen/sekoamisen tunne. Mietin myös, että mitä on jos ei ole mitään. Nykyään keskityn mielenterveyteni vuoksi vain lähikuntani asioihin :)
Ihmiskunta elää kirjaimellisesti kuplassa