Lue keskustelun säännöt.
70-80 luvun RUMA KORISTE-ESINE ketju!
70-80 luvuilla suomessa vallitsi vielä yhtenäiskulttuuri joten veikkaan että ”sisustus” (siihen aikaan ei varsinaisesti sisustettu kuten nykyään) oli samanlaista. Kerro ketjussa RUMIN koriste-esine lapsuudenkodista tai omasta kodistasi mikäli silloin asuit jo yksin. Jos jollain oli sama niin peukku ylös!
Mä listaan alkuun muutaman:
- ruma kreikanmatkalta ostettu saviruukku jossa oli kaatonokka, eli se oli jonkinlainen kaadin
- lasipallo jonka sisällä oli vettä(?) ja tekoruusu
- ruma puupahka joka oli lakattu ja jossa oli tehty 3-4 koloa tuikkukynttilälle
Näitä on toki vaikea kuvailla sanallisesti mutta pointti on se että joku tunnistaa ko. esineen ja naurut saa siitä! Esim tuo hirveä lasinen pallo jonka sisällä nesteessä kukka, löytyi melko varmaan joltakin muultakin, kuka tunnustaa? :)
Kommentit (963)
Iittalan lasiesineet i-tarroilla ja ilman mitään todellista KÄYTTÖÄ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rösöinen ruskeaksi sotkettu kolmikulmainen pullo johon liimattu pienen rokotiilenpäitä, pikkuisista simpukankuorista tehty lapsen sandaali jossa pois rapiseva teksti paikkakunnasta, lasiin valettu kaksi toisiaan tuijottavaa merihevosta, teräväkärkinen keinonahkasaapas johon voi laittaa kamman, yölamppu jossa pyörii maisema, kello jonka taulussa silmät katselevat milloin minnekin, nahkainen penkki jossa suuria kultaisia niittejä ja hapsuja (menee kasaan), puusta veistetty ukko jonka housut menee ylös ja alas kun päästä painaa ja on kai tarkoitus olla hävytön, mutta jotain osia puuttuu, peltiin paukuteltu kuva onkivasta papasta, muki josta kun yrittää juoda niin vaaleanpunaisen naisen rinnat alkavat heilumaan, tulitikuista koottu tuulimylly, täytetty sammakko jolla naulattu kirja kädessä, pitkulainen taulu jossa lapsi itkee vuolaasti patonki kainalossa, pilli jota kun puhaltaa, niin sen päällä pieni olento pyörähtelee, mehupilleistä tehty himmeli, pahkaan tehty pieni kitara, iso kullanvärinen muovinen seinäavain jossa ilmapuntari, kolikoista tehty kynttilänjalka, olkitonttu, mutta tässä vain muutamia koska en ole vielä ehtinyt käydä kaikkea läpi tavaraa on paljon.
Joku voisi kysyä, että mitä hemmettiä sä oot menny vetämään, kun tommosia juttuja ympärilläsi näet?! xD No ainakin voi kysyä, riittääkö pelkkä känni tekosyyksi tommosten romppeiden kehittämiseen saatikka hankkimiseen. :D
Olen lukenut koko ketjun läpi, ja jotain juttuja tuli vielä mieleen. Jotkut hankkivat sellaiset päheet saluunan ovet keittiön ovikseen. Pop olivat myös sellaiset kehystetyt metallin hohtoiset (Dufex?) painokuvat, joissa oli fantasia-, luonto-, intiaani-, eläin- ym. teemaa.
Vierailija kirjoitti:
Ai kamala. Muistan näitä kammotuksia.
- puhelinpöytä ja liina. Meillä oli hieno samettinen, jossa kullitettu virkkuureuna. Vihreä puhelin.
- kirjahyllyssä matkamuistonukkeja ja tietosanakirjan 12 osaa.
- kaislatapetti, korkkimatto ja puuvillakankaasta ommeltu seinätasku keittiössä.
Iso muutos tapahtui 80-luvun alussa. Tummat huonekalut vaihtuivat koivun värisiksi. Tuli kotikuntosali, takkahuone, lattialämmitys ja pastellit kylpyhuoneet. Musta ja harmaa sisustusväri.
- sisustusviuhkat, sulat ja höyhenet sekä posliiniesineet.
- korituolit ja lasipöydät
- muhkeat tikkipäiväpeitot
Hui kamala, kyllä Ikean pakkauspahvista tehdyt valkoiseksi tai mustaksi pinnoitetut huonekalut, sairaalanvalkoiset seinät ja sisustustaulut nyt ovat sentään tyyliä.
Kaikki ulkomaanmatkakrääsä. Ne simpukoilla päällystetyt korurasiat, viilteli sormenpäitä auki jos ne sattui lohkeamaan!
Ne espanjalaiset flamencotanssijanuket joilla kastanjetit käsissä, sellainen kovaksi käsitelty harsomekko päällä ja joku virne päällä. Jotkut niistä nukeista näytti ihan joltain Chiquita-mainoksen hedelmähattunaiselta.
Järkyttäviä pölynkerääjiä nuo, eikä siinä vielä kaikki: hamstraaja-anopilla on huone täynnä tuollaista krääsää ja vielä kaikki kaapinovet täynnä turistikohteiden magneetteja!!!! Paloturvallisuusriski on kämppänsä, mutta ei suostu siivoamaan, järjestelemään eikä heittämään mitään pois sitten 60-luvun.
Vierailija kirjoitti:
Ruma pölyinen ryijy seinällä.
Nythän ryijyt on kai suosittuja taas.
Omalle seinälle en sitä pölypesää ottaisi edelleenkään.
Itse imuroin ryijyn säännöllisesti. Eikä siihen kukaan muutenkaan koske, joten mahdollinen pöly pysyy kyllä siinä paikallaan. Ulkonäkö on sitten toinen juttu. Omani on uustuotantoa ja Ritva Puotilan suunnittelema, 60-luvulta. Arvo tuhansia euroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kaikkea jaksanut lukea, mutta nämä tuli mieleen.
Valekonjakkilasi, kiva juksata kavereita juomaan.
Valotulppaanit.
Joulukello tai karuselli, joka toimi kynttilöiden lämmöllä, meillä oli keskellä enkeli joka soitti torvea.
Koristeviuhkat.
Mä käytän yhäkin enkelikelloa jouluna. laitan sen soimaan, kun alamme syömään jouluateriaa. Kaikki valot pois päältä, pelkkiä kynttilöitä valaistuksena, toivottavasti myös luminen sinihämyinen maisema ikkunasta, ja enkelikellon ääni hiljaisuudessa ilmoittaa, että jouluateria alkaa.
Mulla on myös pieni etelästä tuotu viuhka, jota käytän helteellä viilentämään.
Minulle siunaantui tämä 70-luvun kaunotar edesmenneen äitini maljakkokokoelmasta. Nuorempana inhosin sitä, mutta nythän se näyttää tosi kivalta keittiön hyllyllä hedelmävatina ja hintakaan ei ole paha :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten oli se semmonen muovinen riikinkukko, metallin sinivihreä, jonka pyrstön yläosa koostui rautalankoihin pujotelluista eri värisistä muovihelmistä. Ehdottoman mautonta kitsiä, mutta luoja miten tykkäsin siitä lapsena! :D Ja toki ne oranssit läpikuultavaa muovia olevat bambit, emo ja kaksi vasaa ketjulla kiinni toisissaan. Ihan aarteita! :D Monilla oli keittiön seinällä koristeelliseksi maalattu pieni puinen leikkuulauta ja puukauha, usein olivat kai Neuvostoliitosta tuotuja. Ja kulhoja ym. sitä samaa sarjaa. Mustalla pohjalla punaista kultaa ja kai vihreää. Kukkia, marjoja.
Tuohon aikaan harrastettiin itse tehtyjä koristeita.
Meillä oli tuttu, joka teki metallisista säilyketölkeistä koriste-esineitä. Taivutteli sitä metallia vaikka minkälaisiksi kuvioiksi ja esineiksi.
Vaatihan se taitoa ja mielikuvitusta, täytyy hattua nostaa.
Sinällään en kyllä ollut niihin esineisiin kovin ihastunut, mutta ihailin tekijän kädentaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos mahtavasta hyvän mielen ketjusta! Olin jo onnistunut melkein unohtamaan monet tässä mainitut esineet. Oliko kenelläkään muulla muuten saunassa tai sen ulkopuolella puista pyyhenaulakkoa, jossa oli makuulla oleva mies, hänen vierellään alaston nainen ja heidän yllään teksti "jos ei sauna, terva, viina auta, tauti onpi kuolemaksi"? Muistan myös hyvin tuon kaiken pikkutuhman esim. saunomiseen liittyneen esineistön aataminaikaisine sukupuoliroolikuvastoineen.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos mahtavasta hyvän mielen ketjusta! Olin jo onnistunut melkein unohtamaan monet tässä mainitut esineet. Oliko kenelläkään muulla muuten saunassa tai sen ulkopuolella puista pyyhenaulakkoa, jossa oli makuulla oleva mies, hänen vierellään alaston nainen ja heidän yllään teksti "jos ei sauna, terva, viina auta, tauti onpi kuolemaksi"? Muistan myös hyvin tuon kaiken pikkutuhman esim. saunomiseen liittyneen esineistön aataminaikaisine sukupuoliroolikuvastoineen.
Tästä tuli mieleen ne saunan lämpömittarit, joissa lämpömittarin viisari oli miehen heppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valkoinen posliinijoutsen, jonka kupu päältä auki. Kuvaan kuuluu, että siinä oli vanhoja haalistuneita tekokukkia.
Tämä!
en koskaan olisi itse hankkinut tälläistä. En tiedä mikä se edes oli, ei ollut maljakko, ei mikään. Rumannäköisesti tehty joutsen. Ruma ja käyttökelvoton.
Ja näitä sain lahjaksi ainakin kaksi kertaa. Onneksi silloin ei ollut kierrätystä, joten roskiin sai laittaa mitä halusi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kaikkea jaksanut lukea, mutta nämä tuli mieleen.
Valekonjakkilasi, kiva juksata kavereita juomaan.
Valotulppaanit.
Joulukello tai karuselli, joka toimi kynttilöiden lämmöllä, meillä oli keskellä enkeli joka soitti torvea.
Noita enkelikelloja myydään edelleen varmaan kaikkialla, ite ostin Tokmannilta, ja niihin niitä pieniä kapeita kynttilöitä.
Siinä on kyllä ihana ääni ja niin pieni ja heleä että sitä voi hyvin kuunnella tunteja, tai niin kauan kun ne kynttilät pyörittää sitä kelloa.
Enkelikellot ovat kyllä kivoja. Muistan kuinka lapsena ihailin sellaista kun vietettiin joulua mummolassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamiaissetti. Epämääräisen muotoinen lautanen ja kuppi. Ei toiminut.
Mä oon just etsinyt sellaisia 😂 ajattelin, että ne olis hyviä, kun otan kupin kahvia ja voileivän telkkarin ääressä. Ai ettei toimi, vai? Miten niin ei?
Teatterissa katetaan yleensä sellainen myös. Toimii.
Se on liian pieni voileivälle usein, etenkin jos siinä pitää olla myös lusikka. On parempi ostaa sellainen pienikokoinen eli n. A4-kokoinen tarjotin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukapa kehtaa tunnustaa (tää oli jo 80-lukua) ulkomaan tuliaisena h-vetin rumat seinälle laitettava jättiviuhkat!?
Minä tunnustan! Ja minusta ne oli kauniita.
Viuhkat ovat kauniita ja pienet viuhkat ovat käytännöllisiä (kuten moni on huomannut vaihdevuosissa tai helteillä).
Mullakin on jostain Aasiasta saatu iso viuhka edelleen seinällä eteisessä 🤣 Lisäksi on useampi pienempi viuhka myös.
Vierailija kirjoitti:
Iittalan lasiesineet i-tarroilla ja ilman mitään todellista KÄYTTÖÄ.
Koriste-esineiden tarkoitus on olla koristeina.
Iittalan useimmat lasiesineet olivat meillä kyllä käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Sitten oli se semmonen muovinen riikinkukko, metallin sinivihreä, jonka pyrstön yläosa koostui rautalankoihin pujotelluista eri värisistä muovihelmistä. Ehdottoman mautonta kitsiä, mutta luoja miten tykkäsin siitä lapsena! :D Ja toki ne oranssit läpikuultavaa muovia olevat bambit, emo ja kaksi vasaa ketjulla kiinni toisissaan. Ihan aarteita! :D Monilla oli keittiön seinällä koristeelliseksi maalattu pieni puinen leikkuulauta ja puukauha, usein olivat kai Neuvostoliitosta tuotuja. Ja kulhoja ym. sitä samaa sarjaa. Mustalla pohjalla punaista kultaa ja kai vihreää. Kukkia, marjoja.
Nuo kulhot ovat todellakin venäläisiä, niitä kutsutaan nimellä khokhloma. Ovat perinteistä käsityötä, jostain 1600-luvulta asti. Minusta hienoja. Käsintehtyjä, ei tuollaisia tehtaasta saa.
Kukaan ei ole vielä maininnut kynttilöitä. Niitä piti olla kaikenmallisia ja -värisiä. Aikoinaan muotiin tuli sellaiset kelluvat kynttilät, jotka laitettiin lasimaljaan, jossa oli vettä ja sitten sytytettiin. Oikeastaan ihan kivoja ainakin meistä lapsista 🤭
Mummolla oli kelluvien kynttilöiden lisäksi sipulikupolin muotoisia, pallonmuotoisia, kultaisia, hopeisia, tietysti antiikkikynttilät joulupöytään, sinivalkeat itsenäisyyspäiväksi, keltaiset pääsiäiseksi, jne... Kaikkea piti olla runsaasti.
Samoin paperiserviettejä oli joka lähtöön, juhlaan, joka väriä, tyyliä, kokoa. Itse en ole ostanut yhtäkään pakkausta paperiserviettejä, koska mummon kuoleman jälkeen jaettiin servietit tasan suvun kesken ja mulla niitä on edelleen tallessa! Mummo kuoli 33 vuotta sitten...
Luin koko ketjun läpi, ja olipas nostalgista. Kotoa löyty monta juttua, jotain myös itseltäni. Oliko muilla muovista isoa joutsenta? Meillä se oli kesällä kukkaruukkuna ulkona, muutenkin löyty isoja jalallisia valkoisia muovikukkaruukkuja. Toinen kammotus on iso tilkkupeitto. Mun mielestä hirveitä. Tilkkutöitä oli joka lähtöön, sienäkoristeista pannulappuihin. Meillä oli äidin virkkaama päiväpeite ja se on hieno. Pannumyssyä kaipaan, enkä ole löytänyt.
Neuvostoliitosta haettu Leninin kipsinen tai ruskea rintapatsas kirjahyllyssä, näitä oli monessa kommari ja demarikodissa 70-luvulla ja vielä 80-luvullakin.