Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vähättely puolison väkivaltaisuudesta eron jälkeen? Kuuluuko prosesssiin?
07.10.2020 |
Uskon, että koen ns. vieroitusoireita.
Erosta ei ole pitkä aika ja lähdin pois sanomatta mitään turtuneena henkiseen väkivaltaan (mitätöinti, "kouluttaminen", haukkuminen, manipulointi. Sekä pelon vuoksi fyysisen väkivallan pahenenisesta.
Hän kävi vain käsiksi silloin kun joi viinoja ja silloinkin satunnaisesti mutta niin, että sain vaurioita ja olisi voinut käydä huonostikin.
Tämä tapahtui useita kertoja.
Varisinkaan fyysistä väkivaltaa ei koskaan myöntänyt ja edelleenkin kokee, että minua on manipuloitu niin uskomaan tai itse muistan väärin.
Selittää omaa tarinaansa kavereilleen tapahtuneista.
Tiedän kuitenkin totuuden ja ainoan vaihtoehdon lähteä ennen kun olisin tullut hulluksi.
Mielenterveys toki rakoili jo masennuksena ja uupumisena. Elin sumussa. Hoin itselleni päivittäin, että haluan pois enkä kestänyt miehen kommentteja ja arvostelua toisia kohtaan.
En kestänyt enää minkäänlaista ylimielisyyttä tai vitsailuja toisten kustannuksella.
Hän muodostui mielessäni kiusaajaksi ja hyvin lapselliseksi. En enää pystynyt rentoutumaan ja olin aika kuiviin imetty, energiaa kului valtavasti pelkästä hänen läsnäolosta.
Tottakai oli paljon hyviäkin puolia.
Niin paljon tulee takautumia, hyviä ja pahoja.
Toisinaan inhottaa ja tunnen pettymystä, ehkä jopa vihaakin. On myös hetkiä kun ikävöin ja mietin kuinka hyvä hän on myös ollut ja kuinka hyvin arki meillä toimi monissa asioissa. Toisaalta paha olo oli kuitenkin tunne joka vallitsi suurimman osan ajasta.
Aina sille ei löytynyt edes konkreettista syytä, en vain voinut hyvin.
Tahdon toipua, elää elämääni, muistaa taas vahvan ja itsenäisen minäni, joka tosiaan rakasti elää elämää omilla ehdoillaan.
Olin rakentanut itselleni hyvän elämän vaikeuksien jälkeen ja sitten tuli tämä, taas aloitetaan uudelleen rakentamaan.
Onko neuvoja eteenpäin kulkemisessa?
Ajattelin hemmotella itseäni(hieronta, pienet kotimaareissut jossain vaiheessa, kahvilat) säästää rahaa, liikkua ja syödä terveellisesti pääsääntöisesti.
Tietysti myös käsittelen tunteitani ja tahdon päästä henkisesti pois hänen luotaan.
Kommentit (12)
En kerkiä nyt sinulle kirjoittaa. Samat kokemukset ovat itselläni, mutta en vielä eronnut. Kaikkea hyvää sulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika kultaa muistot. Niin se vaan menee. Olen kokenut samaa. Minulla on sata sivua kirjoitettua päiväkirjatyyppistä materiaalia muistuttamassa, kuinka kaameaa kohtelua sain osakseni ja miten pahalta kaikki tuntui, miten toivotonta ja lohdutonta elämä oli, kun mitään ongelmia emme pystyneet ratkomaan alkuunkaan. Se on dokumentti, jonka lukeminen palauttaa mieleen asioita ja tunteita ja auttaa hyväksymään sen, että ero oli välttämätön ja oikea ratkaisu.
Keskusteluapua suosittelen lämpimästi :) Naisten linja järjestää vertaisryhmiä livenä ja verkossa, sinne voi myös soittaa, chattailla ja kirjoittaa. On myös muita tahoja, joista voi saada nimenomaan väkivallan jälkeiseen toipumiseen apua. Ihan perus terapia on myös hyvä vaihtoehto.
Eroaminen on aina vaikeaa, mutta erityisesti väkivaltaisesta suhteesta eroaminen on. Kaikenlaiset tunteet ja ajatukset ovat täysin normaaleja.
Anna itsellesi aikaa, hakeudu vertaistukiryhmiin esim. narsistien uhrien tuki, henkinen väkivalta täyttää jo kriteerit siihen pääsemiseksi, ketään ei tarvitse diagnosoida :) Älä yritä nopeuttaa paranemisprosessia vaikka tekisi jo mieli olla toipunut puolen vuoden päästä. Itselläni kesti useampi vuosi henkisesti väkivaltaisen suhteen jälkeen jotta maailma alkoi tuntumaan taas turvalliselta. Ja tärkeintä älä yritä etsiä heti uutta suhdetta, liian suuri vaara karahtaa seuraavaan vastaavaan. Itseään saa hemmotella mutta saa antaa olla myös rikki ja uskoa että se siitä joskus paranee. ja se olo paranee vaikka se on ärsyttävintä alussa kuullakin että aika auttaa. Äläkä laita liian kovia suunnitelmia uuden ja täydellisen minän rakentamiseen. Jos jaksat liikkua se on plussaa toki se ja terveellinen syöminenkin hyvä asia toki. Tärkein tavoite itsellesi älä missään nimessä anna puhua itseäsi takaisin tohon, sekin vaihe tulee kun kuvittelet ikävöiväsi häntä ja voisit omalla hyvällä toiminnalla parantaa kaikki suhteessa olleet ongelmat. Tsemppiä, kyllä se siitä ajan kanssa :)
Tiedän myös, että mies hyvin pitkälle käytti minua hyväksi. Rakkaudesta siitä ei ollut kyse vaikka hän usein kertoi rakastavansa.
Hän halusi kodinhoitajan ja seksiä.
On sen sanonut suoraan, että naiset ovat tyhmiä ja tuossa ne kaksi asiaa joka oikeastaan on hänelle tärkeintä suhteessa.
Hän etsi heti seuraavan(tai etsii edelleen) kun lähdin. Samana iltana oli haku päällä ja tiedän, että ottaisi kenet vain joka miellyttää silmäänsä ja kouluttaa tämän tavoilleen jos ollenkaan lankeaa tämän viehätysvoimaansa alussa.
Oli minullekin mitä romanttisin ja huomaavaisin. Suhde oli huumaavaa alussa...
Olisinpa kuunnellut jo silloin vaistojani kun ymmärsin, että tässä on jotain hyvin outoa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan turha yrittää selvitellä ex-kumppanin kanssa tilannetta tai odottaa sieltä puolelta asioiden myöntämistä, anteeksipyyntöä tai hyvitystä. On tietenkin erittäin inhimillistä, että tarvitsisit todellisuudessa juuri näitä kaikkia.
Anna kaikkien tunteiden ja muistojen tulla, mutta opettele hallitsemaan niitä siten, että ne eivät hallitse sinua. Suru, ikävä ja viha...sano itsellesi: "Tämä on tunne, joka liittyy entiseen. Nyt se on kuitenkin ohi. Olen turvassa ja voin itse päättää, miten tähän tunteeseen reagoin. Älä yritä poistaa vaikeissa tilanteissa tunnereaktiota vaikka soittamalla tai lähettämällä viestejä Ex-kumppanille.
Hemmottele itseäsi ja anna itsellesi aikaa. Nyt ei tarvitse tehdä suuria elämänmuutoksia tai irtiottoja. Anna itsellesi lupa toipua ja vahvistua ilman kiirettä.
Hakeudu keskusteluavun piiriin esimerksi NAISTEN LINJAN tms. kautta.
Kaikkea hyvää Sinulle jatkossa. Tästä voi toipua.
Kiitos teille, juuri tällaisia halusinkin kuulla.
Teitä jotka olette kokeneet saman ja jotka ymmärtävät tilanteen ❤
Otan kopin neuvoista ja ehkä se vain on niin, että toivun rauhassa ja annan sille luvan.
Miehiä en halua, en voi luottaa. Toki itsetunnon nostaminen olisi kohdillaan kevyeissä suhteissa mutta en taida pystyä sellaiseenkaan vielä.
Outoa oli, että ensin mies ehkä järkyttyi lähtemisestäni ja pian toivotti minulle jo hyviä aikoja sekä halusi, että jos me näemme voimme myös tervehtiä eikä hänellä ole mitään minua vastaan kuulemma.
Tämäkin tuo ristiriitaisia tunteita kokemuksistani. Vaikka onkin parempi näin.
Pelkäsin lähtöni aiheuttavan jotain kamalaa mahdollisesti mutta mies ottikin asian melko rauhallisesti kun oli muutama päivä mennyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
👍🤜🤛.